Vertaismentoroinnilla hyvinvointia työhön

Työelämässä tapahtuneet ja tulossa olevat muutokset haastavat niin hyvinvointia kuin yhteisöllisyyttäkin. Yhteisen tekemisen ja yhteisen oppimisen merkitys on kasvanut, ja samalla työhyvinvoinnin tarpeet ovat entistä yksilöllisempiä. Tästä näkökulmasta vertaismentorointi on erinomainen lisä hyvinvoinnin edistämisen työkalupakkiin.

Mentoroinnin juuret ovat pitkät. Ne yltävät antiikin Kreikkaan saakka, sillä kreikkalaisessa mytologiassa Mentor oli Odysseuksen uskollinen ystävä ja neuvonantaja. Tästä syntyi myöhemmin termi mentorointi, millä tarkoitetaan kokeneemman opettajan ja kokemattomamman aktorin yhteistyösuhdetta.

Pitkään vallassa olikin mentorointimalli, jossa konkari jakaa tietämystään ja osaamistaan kokemattomalle. Perinteisellä oppipoika–kisälli–mestari-menetelmällä on ollut paikkansa, ja sen avulla on vuosisatojen saatossa siirretty suuri määrä osaamista isältä pojalle ja mestarilta oppijalle.

Mentorointi muutoksessa

Perinteistä mentorointimallia on tullut haastamaan uudenlaiset tarpeet tiedon ja osaamisen siirtämiseen. Alkuperäinen mentori–aktori-asetelma ei enää edusta oppimisen uusia ajattelumalleja. Muutostarvetta ovat osaltaan kasvattaneet niin huima tiedon määrän kasvu ja digitalisoituminen kuin uusien sukupolvien tulo työmarkkinoille. Enää konkari ei automaattisesti ole mestari kaikissa asioissa.

Tiedonsiirtomentoroinnin oheen on tullut malleja, joissa mentori toimii tukijana ja opastajana, valmentajana, sparraajana tai coachina. Usein on tarpeellista yhdistää erilaisia kokemuksia ja tietopohjia, eikä oppiminen ja kehittymien tapahdu enää yksisuuntaisesti. Tähän tarpeeseen vastaa vertaismentorointi, jossa mentori ja aktori ovat tasavertaisia.

Ylivertaisuuden aika on ohi

Vertaismentoroinnissa kummankaan osapuolen osaaminen ei ole ylivertaista. Tavoitteena on saavuttaa tasavertainen dialogi, rakentaa uudenlaista yhteistä ymmärrystä ja jakaa tietoa. Näin toimimalla voidaan mentorointiprosessissa aidosti synnyttää uutta ja uudenlaisia innovaatioita.

Vertaismentoroinnissa osapuolet oppivat toisiltaan ja auttavat toisiaan kehittymään. Jatkuvassa muutoksessa olevassa toimintaympäristössä on tärkeää päästä reflektoimaan osaamista toisen osaajan kanssa. Silloin ei oleellista ole se, onko seniori vai juniori. Oleellista on toisen antama tuki, neuvot ja näkemysten vaihto.

Mentorointia voidaan hyödyntää monenlaisissa tilanteissa: perehdyttämisessä, ongelmanratkaisussa, ammatillisessa kasvussa, hiljaisen tiedon siirrossa, urakehityksessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Tavoitteena voi olla niin yksilön oma kehittyminen kuin työyhteisönkin kehittäminen. Vertaismentorointia voidaan toteuttaa myös yli organisaatiorajojen.

Sitoutumista ja luottamusta

Kuten muukin työyhteisössä tapahtuva kehittäminen, myös mentorointi tarvitsee aikaa ja johdon tuen. Tavoitteena on pitkäkestoinen prosessi (6–12kk), jossa osallistujat tapaavat toisiaan säännöllisesti joko kasvokkain tai virtuaalisesti (eMentorointi).

Toimiakseen vertaismentorointi edellyttää osallistujilta sitoutumista, luottamuksellista vuorovaikutusta ja tavoitteellisuutta. On tärkeää tietää toistensa taustat ja erityisesti mentoroinnille asetetut tavoitteet. Alkuvaiheessa on syytä sopia yhteiset pelisäännöt niin käytäntöihin kuin esimerkiksi luottamukseen liittyen.

Mentoroinnin vahvuutena muihin kehittämismenetelmiin verrattuna voidaan pitää sitä, että erilaisissa tilanteissa voidaan hyödyntää erilaisia toimintamalleja, rooleja ja lähestymistapoja riippuen siitä, mikä on tavoitteena. Vertaismentorointia voidaan toteuttaa sekä pareittain tai ryhmämuotoisena.

Vertaismentoroinnilla veto- ja pitovoimaa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk toimii partnerina Työterveyslaitoksen hallinnoimassa Henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden turvaaminen iäkkäiden palveluissa (hyvä veto) -hankkeessa. Hankkeen toimet perustuvat laajaan Mitä kuuluu? -kyselyyn, johon vastasi 24 500 sote-alan työntekijää eri puolilta Suomea.

Lähteet

Kanniainen, M., Nylund, J. & Kupias, P. 2017. Mentoroinnin työkirja. Helsingin yliopisto. Saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/mentorointi/files/2014/08/Mentoroinnin-tyokirja_A4.pdf 

Kupias, P. & Salo, M. 2014. Mentorointi 4.0. Talentum.

Ristikangas, V., Ristikangas, M-R. & Alatalo, M. 2019. Valmentava mentorointi. Helsinki: Helsingin Kauppakamari Oy.