Yhteisöllisyyden kehittäminen asumisessa kannattaa

Yhteisöllisellä asumisella haetaan vastausta nyky-yhteiskunnan haasteisiin kuten yksin pärjäämisen kulttuuriin, ympäristökriisiin ja korkeisiin asumiskustannuksiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi-opiskelija (YAMK) Niina Partti tutki opinnäytetyössään asuinyhteisökehittäjien työnkuvaa ja yhteisöllisen asumisen mahdollisuuksia.

Yhteisöllinen asuminen ei tällä kertaa tarkoita kommuuneja, oman rauhan puutetta tai pakko-osallistumista. Se tarkoittaa ihan tavallista yksityistä asuntoa, jota ympäröi tavallista monipuolisemmat jaetut tilaratkaisut ja kohtaamisen mahdollisuudet.

Opinnäytetyössäni haastattelin eri asuinyhteisöjen kehittäjiä. Heitä ovat esimerkiksi yhteisömanagerit, jotka työskentelevät asukkaiden ja muiden toimijoiden rajalla asukkaiden toiveita ja tarpeita kuunnellen. Heidän tavoitteenaan on osallistuvat ja aktiiviset asukkaat, jotka tekevät yhdessä työtä oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Yhteisöllisyys toteutuu monissa naapurustoissa luonnostaan, mutta sitä on mahdollista myös kehittää.

Monta tapaa asua yhteisöllisesti

Yhteisöllisyys asumisessa voi toteutua monella tapaa asukkaiden toiveista ja tarpeista riippuen. Opinnäytetyössäni kohteena oli asuinyhteisöt, jotka sisälsivät yksityisten asuntojen lisäksi mahdollisuuden viihtyisiin yhteisiin tiloihin, yhteiskäyttötavaroihin ja yhteistoimintaan. Asuinyhteisöt olivat vuokra-asuntokortteleita, omakotitaloalueita ja laajempia asuinalueita. Yhteisöihin kuului eri-ikäisiä ihmisiä eri yhteiskuntaluokista.

Yhteisöllisyyttä on naapurin ystävällinen moikkaus ja matala kynnys auttaa esimerkiksi lastenhoidossa tai kauppakäynneissä. Kaikkea ei ole tarvittavaa tai kannattavaa omistaa yksin, joten yhteinen työvälineiden lainaamo, kierrätyshylly, kuntosali, yhteiskäyttöauto tai viljelymaa voivat tuoda asukkaille lisäarvoa asumiseen.

Jotkut asukkaat ovat myös innokkaita järjestämään yhteistä toimintaa kuten harrastusryhmiä, yhteisruokailuja ja elokuvailtoja. Osallistuminen on vapaaehtoista ja kukin voi valita itselleen sopivan yhteisön.

Naapurikummitoimintaa ja asukasdemokratian kehittämistä

Yhteisökehittäjän toimenkuvaan kuuluu asukkaiden tukeminen yhteisöllisessä toiminnassa ja uusien konseptien kokeileminen. Esimerkiksi naapurikummitoiminnassa naapurikummi on yksi asukkaista, joka toivottaa uuden asukkaan tervetulleeksi taloon tai asuinalueelle.

Myös asukasdemokratian kehittäminen on tärkeää. Asukasdemokratia toteutuu, kun asukkaalla on mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi asukastoimikuntaan liittymällä tai digitaalisten viestintäratkaisujen kautta.

Viime aikojen poikkeusolot ovat haastaneet tapaamisia kasvokkain, mutta yhteisöllisyys on näkynyt erityisesti perinteisen naapuriavun aktivoitumisella. Yhteisökehittäjät ovat olleet mukana varmistamassa naapuriavun toteutumista.

Sosiaalista, taloudellista ja ekologista hyötyä

Yhteisöllinen asuminen mahdollistaa monia hyötyjä sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti. Sosiaalisesti yhteisöllinen asuminen tarjoaa yhteisöön kuulumisen tunnetta, turvallisuutta ja uusiin ihmisiin tutustumista. Kun naapuri tunnetaan, kynnys auttaa madaltuu ja myös yhteisistä tiloista ja tavaroista pidetään paremmin huolta. Jakamiskulttuuri tukee taloudellisuutta ja ekologisuutta.

Yhteisölliset vaihtoehdot perinteisten asumismuotojen rinnalla tulevat toivottavasti lisääntymään. Vanhan ajan kyläyhteisön hyötyjä aletaan toteuttamaan uudelleen modernissa kaupunkiympäristössä. Oma tila säilyy, mutta kodin raja laajenee.