Konkreettista hyötyä akuuttihoitotyön opinnäytetöillä

Akuuttihoitotyön yamk-opinnäytetöillä tuotetaan konkreettista hyötyä yhteiskunnalle, hoitotyölle ja työyhteisölle.

Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opinnäytetyö on laaja, 30 opintopisteen tutkimus- tai kehittämistyö, jonka tarkoituksena on ”tunnistaa oman ammattialan kehittämis- tai tutkimustarpeita sekä niiden pohjalta suunnitella, toteuttaa, arvioida ja raportoida työelämän tai ammattialan muutosta edistävän kehittämis- tai tutkimusprosessi.” (Xamk 2020.)

Opinnäytetyön valmistuminen on opiskelijalle, työyhteisölle ja oppilaitokselle tärkeää. Opiskelijat esittävät opinnäytetyönsä tulokset työyhteisössä ja opiskelijakollegoilleen, ja parhaimmista opinnäytetöistä kirjoitetaan artikkeleita ja niitä esitellään konferensseissa. Hyvä opinnäytetyö voi avata ovia erilaisiin kehittämistehtäviin ja on senkin vuoksi merkittävä. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarkastella Xamkin akuuttihoitotyön yamk-tutkinnon opinnäytetöiden merkitystä yhteiskunnalle, hoitotyölle ja työyhteisölle.

Merkitys yhteiskunnalle

Opinnäytetöillä voidaan vastata yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin. Esimerkiksi elvytyskoulutukseen keskittyvän opinnäytetyön aihe pohjautui huoleen peruskoulun opetussuunnitelman edellyttämästä ensiaputaitojen opetuksesta 5-luokkalaisille. Opinnäytetyössä kehitettiin elvytyskoulutuspaketti opettajille. Opinnäytetyö toteutettiin yhden koulun kanssa, jossa opettajat koulutettiin opettamaan elvytystaitoja 5. luokan opiskelijoille. Koulutus arvioitiin hyväksi, ja sitä on tarkoitus laajentaa alueen muihin kouluihin. Lasten elvytystaidoilla on osoitettu olevan merkitystä mm. elvytystilanteiden aloittamiseen, joka puolestaan vaikuttaa myönteisesti elvytyksen lopputulokseen. (Viljanen 2020.)

Toisessa opinnäytetyössä kuvattiin kätilöiden pitämää synnytyskeskustelua. Opinnäytetyössä tuotiin esiin, että hyvällä synnytyskeskustelulla voidaan ehkäistä synnytyksen negatiivisten kokemusten mahdollisesti aiheuttamaan traumaa. Tällä voidaan vaikuttaa siihen, että negatiivinen synnytyskokemus ei ole este uudelle raskaudelle ja synnytykselle. Vaikka negatiivisten synnytyskokemusten määrä ei selitä Suomen alhaista syntyvyyttä, jokainen keino syntyvyyden nostamiseksi on yhteiskunnallisesti merkittävää. (Heikkilä 2020.)

Digitalisaatio lisää terveyspalvelujen saavutettavuutta ja erilaisia digitaalisia palveluja kehitetään jatkuvasti. Digitaalisten hoitopolkujen tarkoituksena on tuoda terveydenhuollon palvelut kaikkien ulottuville asuinpaikasta riippumatta (Terveyskylä 2020). Tähän liittyvänä opinnäytetyönä tarkasteltiin yhden potilasryhmän digitaalista hoitopolkua, joka valmentaa ja tukee potilasta toimenpidettä ennen ja sen jälkeen (Erkkilä 2020).

Merkitys hoitotyölle

Terveydenhuollon kokonaisuuden näkökulmasta merkittäviä aiheita ovat muun muassa potilasturvallisuus ja hoitotyön osaaminen. Potilasturvallisuutta on tarkasteltu useassa opinnäytetyössä. Analysoimalla erilaisia potilasturvallisuuteen liittyviä haittatapahtumia on pystytty tunnistamaan potilasturvallisuuden erilaisia sudenkuoppia. Potilasturvallisen lääkehoidon turvaamiseksi on muun muassa kehitetty siirrettävä pakohuonepeli, joka tuo hoitajille erilaisen tavan harjoitella lääkehoidon osaamista ja siihen liittyviä turvallisuusnäkökulmia. (Kohonen 2020.)

Potilasturvallisuutta on tarkasteltu sairaalan sisäisen turvallisuuden näkökulmasta mm. sairaalan sisäisen elvytystoiminnan (Eerola 2020), potilaan tilan huonontumisen tunnistamisen (Rinne 2019) ja tiedonkulun (Kokko & Makara 2018) näkökulmasta. Järjestelmällinen sairaalan sisäinen elvytystoiminta ja potilaan tilan huononemisen aikainen tunnistaminen, saattavat vähentää elvytyksen tarvetta sekä parantaa potilaan hoitoennustetta. (Rinne 2019, Eerola 2020.) Tiedonkulkua voidaan parantaa jo käytössä olevien systemaattisten toimintamallien ja –korttien järjestelmällisellä käytöllä (Kokko & Makara 2018).

Hoitotyön osaamista on tarkasteltu mm. koettuna osaamisena (esim. Turunen 2019). Tällä hetkellä opinnäytetyönä kehitetään tietotestiä potentiaalisen elintenluovuttajan tunnistamisesta, jolla pystytään arvioimaan todellista osaamista. Tehohoitotyön osaamisen arviointimenetelmiä on kerätty yhteen katsauksessa, jossa tarkasteltiin käytössä olevia arviointimenetelmiä, ja annettiin suositus tehohoitotyön koulutuksesta, jossa eri arviointimenetelmiä hyödynnetään monipuolisesti. (Kivi 2019.)

Merkitys työyhteisölle

Useat opinnäytetyöt keskittyvät työyhteisön oman toiminnan kehittämiseen. Näistä erinomainen esimerkki on toimintatutkimus, jossa tarkasteltiin päivystyksen läpimenoaikoja. Tarkoituksena oli sujuvoittaa yhden potilasryhmän hoitoprosessia. Toimintatutkimuksessa työyhteisö osallistui muutosten suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Opinnäytetyön lopussa potilasryhmän hoidon sujuvuutta oli onnistuttu parantamaan, vaikka potilastietojärjestelmien muutosten vuoksi varsinaisia läpimenoaikoja ei saatu mitattua. Opinnäytetyö tuotti myös suunnitelman toimintatutkimuksen jatkamiseksi ja laajentamiseksi myös muiden potilasryhmien hoitoprosessiin. (Jänkävaara & Järvinen 2020.)

Akuuttihoitotyön toimintaympäristön ja työn kuormittavuutta on tarkasteltu osaamisen (Tähkäpää 2018) ja kuormittavuuden näkökulmasta (Niemelä 2019). Akuuttihoitotyön toimintaympäristöt ovat vaativia ja moninaisia, joissa työskentely edellyttää useiden hoitotyön osa-alueiden osaamista. (Tähkäpää 2018.)

Kätilöt puolestaan toivat esiin työn kuormittavuuteen liittyviä tekijöitä ja osoittivat selkeää tarvetta kuormittavien tilanteiden jälkipuinnille. Opinnäytetyön aineiston runsaus ja rikkaus osoittivat, että kätilöillä oli tarve saada äänensä kuuluviin, ja sen mahdollisti opinnäytetyö. (Niemelä 2019.)

Johtopäätökset

Opinnäytetöiden merkittävyys on suurempi kuin sille asetetut muodolliset kriteerit työelämän tai ammattialan kehittämistehtävänä. Yksittäiselle opiskelijalle opinnäytetyö on iso, usein ensimmäinen laaja kehittämistyö, ohjaajalle se saattaa olla yksi kehittämistyö muiden joukossa.

Opinnäytetyö on kuitenkin paljon enemmän, sillä parhaimmillaan se kehittää opiskelijan osaamisen lisäksi opiskelijan työyhteisöä, hoitotyötä ja jopa koko yhteiskuntaa.

Lähteet:

Eerola, K. 2020. Medical Emergency Team- (MET) ja elvytyskoulutusmallin kehittäminen. Saatavilla: Medical Emergency Team- (MET) ja elvytyskoulutusmallin kehittäminen (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Erkkilä, J. 2020. SVT-potilaan digitaalinen hoitopolku. Saatavilla: SVT-potilaan digitaalinen hoitopolku (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Heikkilä, A. 2020. Synnytyskokemuksen parantaminen synnytyskeskustelun avulla. Saatavilla: Synnytyskokemuksen parantaminen synnytyskeskustelun avulla (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Jänkävaara, J. & Järvinen, S-R. 2020. Nopean hoidon linjan hoitoprosessin kehittäminen Peijaksen sairaalan yleislääketieteen päivystyksessä. Saatavilla: Nopean hoidon linjan hoitoprosessin kehittäminen Peijaksen sairaalan yleislääketieteen päivystyksessä (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Kivi, L. 2020. Osaamisen arviointimenetelmät tehohoitotyössä : Tehohoitotyöhön perehtyneen sairaanhoitajan osaamisen arviointi perehdytysjakson jälkeen. Saatavilla: Osaamisen arviointimenetelmät tehohoitotyössä : Tehohoitotyöhön perehtyneen sairaanhoitajan osaamisen arviointi perehdytysjakson jälkeen (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Kohonen, S. 2020. Pääsetkö pakoon? : Pakopeli potilasturvallisuudesta. Saatavilla:  Pääsetkö pakoon? : Pakopeli potilasturvallisuudesta (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Kokko, P & Makara, S. 2018. Ensihoidon ja päivystyksen hoitohenkilökunnan välisen suullisen raportoinnin merkitys potilasturvallisuuteen. Saatavilla: Ensihoidon ja päivystyksen hoitohenkilökunnan välisen suullisen raportoinnin merkitys potilasturvallisuuteen (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Niemelä, H. 2019. Kätilöiden kokemukset traumaattisen tapahtuman jälkihoidosta Kymenlaakson keskussairaalan synnytysyksikössä: ”Miksi aina tarvitsee olla se sisar hento valkoinen, joka kaiken kestää?”. Saatavilla: Kätilöiden kokemukset traumaattisen tapahtuman jälkihoidosta Kymenlaakson keskussairaalan synnytysyksikössä: ”Miksi aina tarvitsee olla se sisar hento valkoinen, joka kaiken kestää?” (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Rinne, S.  2019. PEWS-seurannan toteutuminen Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Saatavilla: Rinne_Salla.pdf (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Terveyskylä. 2020. Tervetuloa terveyskylään. Saatavilla: Terveyskylä.fi (terveyskyla.fi) [viitattu 5.2.2021]

Turunen, T.  2019. Sairaanhoitajan osaamisen kehittyminen yhteispäivystyksessä – Noviisista asiantuntijaksi Siun Sotessa. Saatavilla: Sairaanhoitajan osaamisen kehittyminen yhteispäivystyksessä – Noviisista asiantuntijaksi Siun Sotessa (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Tähkäpää, S. 2018. Sairaanhoitajien päivittäistoiminnan hyvät käytännöt ja muutostarpeet : Sairaanhoitajien kokemuksia teho-osaston ja valvontayksikön toimintakulttuurista. Saatavilla: Sairaanhoitajien päivittäistoiminnan hyvät käytännöt ja muutostarpeet : Sairaanhoitajien kokemuksia teho-osaston ja valvontayksikön toimintakulttuurista (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Viljanen, T. 2020.  Elvyttävät kädet. Koululaiset oppivat elvyttämään. Koulussa tapahtuvan elvytysopetuksen toteuttaminen 12-vuotiaille. Saatavilla: ELVYTTÄVÄT KÄDET-KOULULAISET OPPIVAT ELVYTTÄMÄÄN Koulussa tapahtuvan elvytysopetuksen toteuttaminen 12-vuotiaille (theseus.fi) [viitattu 5.2.2021]

Xamk. 2020. Yamk opinnäytetyöohje. Saatavilla: Opinnäytetyöohje (Yamk) syksy 2020.pdf (xamk.fi) [viitattu 5.2.2021]