Mittaatko oppimista vai tykkäämistä?

Mitä opiskelijalle jää käteen, kun koulutus on ohi? Miten opettaja tietää oppiko kukaan mitään? Palautteita pyydetään, mutta yhä harvempi opiskelija vastaa. Tieto siitä, mikä toimi ja miten, jää saamatta. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten portfolion avulla saatiin tietoa digimarkkinoijien koulutuksen vaikutuksista.

Opintojaksojen palautteen avulla voidaan nopeasti tunnistaa kriittisiä kohtia ja tehdä korjausliikkeitä jo opintojakson aikana. Ongelmana on kuitenkin, että palaute mittaa rajatusti ”tykkäämistä” tai reaktioita. Oppien käyttöönotosta tai vaikutuksista tietoa ei saada.

Halusimme saada syvällisempää tietoa Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä -erikoistumiskoulutuksen vaikutuksista. Kolmenkymmenen opintopisteen koulutus kesti reilun vuoden. Sen päätteeksi opiskelijat koostivat portfolion, jonka tavoitteena oli osoittaa, millaista oppimista oli tapahtunut.

Pitkäkestoisen koulutuksen pitää kehittää paitsi henkilökohtaista osaamista, myös osaamisen siirtymistä työhön. Osaamisen kehittymisen voi jaotella esimerkiksi viiteen vaiheeseen.  Noviisivaihetta seuraa kehittynyt aloittelija. Hän kehittyy päteväksi ongelmanratkaisijaksi ja edelleen taitavaksi suorittajaksi ja sitten asiantuntijaksi. Tämän koulutuksen osallistujat olivat digimarkkinoinnin osaajina lähtötasoltaan vähintäänkin kehittyneitä aloittelijoita ja päteviä ongelmanratkaisijoita.

Oppimisprosessin aluksi tarvitaan motivoitumista ja orientoitumista. Sen jälkeen seuraavat sisäistämisen vaihe, opitun soveltaminen eli ”käyttöönotto” ja lopuksi opitun arviointi eli reflektointi. Portfoliossa reflektoidaan ja tehdään näkyväksi tätä käyttöönottoa ja vaikutuksia.

Portfolio näyttää opitun toteen

Portfoliossa opiskelijat palasivat tekemiinsä analyysi- ja kehittämistehtäviin. He kirjoittivat laajahkon reflektion, jossa edellytettiin tutkivaa työskentelyotetta ja kriittistä ajattelua. Oppimista käsiteltiin kolmelta eri tasolta. Tasot olivat oman osaamisen kehittyminen, miten se ilmenee työtehtävissä ja lopuksi oman organisaation toiminnan kehittymisessä.

Portfolion palautti 38 opiskelijaa ja pohtivaa aineistoa kertyi 396 sivua. Aineisto luokiteltiin kahden kysymyksen kautta: Mitä uutta olet oppinut tai oivaltanut koulutuksessa? Miten kehittyminen ja oppiminen näkyvät omien työtehtävien tekemisessä?

Tuloksia peilattiin Kirkpatrickin oppimisen neljän tason malliin (kuvio 1). Ensimmäinen taso on reaktio, jota mitataan opintojaksoilla palautteen avulla. Toinen taso arvioi asioiden omaksumista ja tietojen hallintaa. Kolmas taso arvioi miten opittuja asioita on hyödynnetty toiminnassa. Neljäs taso arvioi millaista lisäarvoa toiminta on tuonut organisaatiolle.

Koulutus näkyi arkityössä

Tulosten mukaan opiskelijat sovelsivat työssään uusia oppeja. Kirkpatrickin tason kaksi mukaista oppimista tunnistettiin helposti. Osan kanssa päästiin tasolle kolme ja muutama jopa tasolle neljä:

– Koulutuksella on ollut merkittävä vaikutus digimarkkinoinnin toteutukseen ja päätöksiin (15 osallistujaa)
– Koulutuksella on ollut melko paljon vaikutusta digimarkkinoinnin toteutukseen ja päätöksiin (13)
– Koulutuksella on ollut vähäistä vaikutusta digimarkkinoinnin toteutukseen ja päätöksiin (9)
– Oma osaaminen on saanut tunnustusta tai on saanut lisävastuita (3)
– Voisin perustaa alan yrityksen (2)

Neljä opiskelijaa ei ollut kyennyt paneutumaan opiskeluun riittävästi. Syynä oli työn muutos tai työtehtävät, joissa ei ollut mahdollisuutta soveltaa digimarkkinoinnin oppeja.

Omaa kehittymistään opiskelijat kuvasivat monipuolisesti. Koulutus antoi varmuutta ja otettiin askeleita asiantuntijuuden suuntaan.

– Ammatillinen itsetunto ja varmuus on vahvistunut (11 mainintaa)
– Osaa tehdä paremmin valintoja ja päätöksiä, kun tuntee kokonaisuutta paremmin (8)
– Viestinnän, kirjoittamisen ja raportoinnin taidot paranivat (4)

Sisältöaiheista osallistujat nostivat esille niitä, joissa kokivat kehittyneensä eniten. Myös tietoperustan päivittäminen koettiin tärkeäksi.

– Strateginen ajattelu, liiketoiminnan kehittäminen, digimarkkinoinnin ja digiliiketoiminnan kokonaisuus (15 mainintaa)
– Digimarkkinoinnin tietoperustan päivittäminen (10)
– Sisältömarkkinointi, sisältöstrategia, some-strategia (10)
– Käytännön digimarkkinoinnin taidot, hakusanamainonta, maksettu some-mainonta (9)
– Asiakaspolku ja -persoonat, asiakaskokemus (7)
– Hakukoneoptimointi (6)
– Mittaaminen/ analytiikka (6)
– Verkkosivujen merkitys, analyysi ja liikenteen ohjaus (4)
– Osaa ostaa oikein ja/tai kommunikoida kumppanien kanssa (3)

Aineistoista poimittiin lisäksi tietoa oppimisen menetelmien toimivuudesta. Jatkossa erityistä huomiota kiinnitetään esimerkiksi osaamisen jakamiseen, projekteihin ja kasvokkain tapaamisiin.

Johtopäätökset

Opiskeltujen asioiden käyttöönotto ja opitun reflektoiminen ovat tärkeä osa oppimista. Koulutuksen kehittämisen pitäisikin nojata enemmän siihen, miten se käytännössä edistää työssä tekemistä.

Se, ottaako opiskelija oppeja käyttöön ja miten koulutus vaikuttaa organisaatiossa, on kuitenkin vain rajatusti kouluttajan vaikutuspiirissä. Pitkäkestoisen koulutuksen osalta vaikutuksia tulisi kuitenkin selvittää. Portfolio osana opintoja tarjoaa tähän hyvän välineen.

Lähteet

Kirkpatrick, D. L. & Kirkpatrick, J. D. 2005. Transferring Learning to Behavior. Berrett-Koehler Publishers.

Kupias, P. & Koski, M. 2013. Hyvä kouluttaja. Helsinki: Talentum Media.

Niikko, A. 2000. Portfolio oppimisen avartajana. Helsinki: Tammi.