Kuvituskuva.

Osaamista elintarvikevientiin – koulutuspiloteista pysyvää koulutusta

05.10.2021

Suomen elintarvikealan tuotannosta vain noin 15 prosenttia menee vientiin. Yhtenä syynä elintarvikealan kotimarkkinaorientaatioon ja vaatimattomaan vientiin pidetään kansainvälisen myynti- ja markkinointiosaamisen puutetta (Mäkelä 2017). Tähän elinkeinoelämän esille tuomaan osaamistarpeeseen on vastattu ammattikorkeakoulutasolla.

Elintarvikeviennin kasvattaminen on tärkeää Suomelle. Se ei lisää pelkästään vientituloja, vaan sen avulla voidaan kehittää koko ruokaketjun kilpailukykyä sekä turvata maatalouden ja elintarviketeollisuuden toimintaedellytykset (Mäkelä 2017).

Suomessa tehdään korkealuokkaista tuotekehitystä, ja elintarvikeviennin mahdollisuus on nimenomaan innovatiivisissa lisäarvotuotteissa (Jansik 2018). Nykyiset elintarviketrendit suosivat puhtaista raaka-aineista tuotettuja turvallisia ja terveellisiä elintarvikkeita – juuri sellaisia tuotteita, joita Suomessa kasvatetaan ja kehitetään (Jansik 2015; Wrang 2019).

Elintarvikkeiden erikoistuotemarkkinat ovat kuitenkin haastava alue erityisesti vientitoimintojen suhteen. Niille tähtäävän yrityksen on hallittava laaja-alaisesti sekä kohdemaan jakelukanaviin ja markkinointiin, että sen lainsäädäntöön liittyvät kysymykset (kuvio 1).

Elintarviketuotteen vientipolku: tahtotila ja tavoite, perustoimintaedellytykset, resurssit, suunta, vientivaatimukset ja etuuskohtelu, tuote ja kohderyhmä sekä jakelu, markkinaselvitys ja riskienhallinta, markkinointisuunnitelma ja toimenpiteet, asiakassuhteen luominen ja ylläpito, logistiikka.
Kuvio 1. Team Finlandin laatima elintarvikealan vientipolku havainnollistaa elintarvikkeiden vientiprosessin moninaisuuden. Kaikki sen eri vaiheet vaativat omanlaistaan osaamista. Kuva: Team Finland.

Alalle tarvitaan lisää osaamista, ja sen houkuttelevuutta on lisättävä, jotta koulutukseen hakeutuisi enemmän tulevia alan toimijoita. (Mäkelä 2017, 20–21.)

Neljä koulutuspilottia

ELVI – Elintarvikeviennin osaaja (2017–2019) ja ELOA – Elintarvikeviennin osaaminen kasvuun (2019-2021) -hankkeissa suunniteltiin ja toteutettiin yhteensä neljä elintarvikeviennin pilottikoulutusta. Koko Suomen alueella järjestetyt koulutukset toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Karelia-ammattikorkeakoulun, Lapin ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

ELOA-hankkeen ammattikorkeakouluopiskelijoille suunnattu Elintarvikeviennin osaamiskoulutus (30 op) kehitettiin sitä edeltäneen ELVI-hankkeen koulutusrungon pohjalle. Työelämän tarpeita vastaavan koulutuksen tavoitteena oli kouluttaa uusia vientiosaajia elintarvikealalle, tutustuttaa alan vientiprosessiin ja verkostoihin sekä tarjota kattavat perustiedot elintarvikealan yrityksessä toimimiseen (Kuvio 2).

Taulukko elintarvikeviennin osaamiskoulutuksen opintomoduuleista. Lisätietoa kirjoittajalta.
Kuvio 2. Elintarvikeviennin osaamiskoulutus (30 op) sisälsi kuusi eri teemaista moduulia, jotka käsittelivät kattavasti elintarvikeviennin eri osa-alueita. Päätöspäivissä opiskelijat esittelivät oikeille elintarvikealan yrityksille tekemänsä vientiin liittyvät kehittämistehtävät.

Koulutusten aikana saadun opiskelijapalautteen ja tehdyn vaikuttavuuskyselyn perusteella koulutukset koettiin onnistuneiksi ja hyödyllisiksi. Tulokset toivat lisävahvistusta sille, että Suomessa tarvitaan jatkuvasti tarjottavaa, elintarvikeviennin erityispiirteisiin keskittyvää vientiosaajien koulutusta.

Kohti pysyvää koulutusta

Elintarvikeviennin osaamisen tarve on kasvava. Panostuksia tarvitaan sekä elintarvikealalla jo toimivien että uusien elintarvikeviennin osaajien koulutuksen lisäämiseen. Onkin tärkeää, että onnistunut ja tarpeellinen elintarvikeviennin koulutus jatkuu tulevaisuudessa.

Yhteistyössä suunnitellulla pysyvällä koulutuksella pyritään jatkossakin vastaamaan osaamistarpeeseen. Elintarvikeviennin perusteita käsittelevää koulutusta on tarkoitus tarjota avoimen ammattikorkeakoulun valikoimissa hankkeen ammattikorkeakoulujen – Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Lapin ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun – yhteistoteutuksena.

Koulutuspilottien kokemusten ja niistä saadun palautteen pohjalta suunnitellun 20 opintopisteen koulutuskokonaisuuden tavoitteena on pitää toteutus käytännönläheisenä ja luoda yhteydet elintarvikealan yrityksiin. Koulutuksen ensimmäiset opintojaksot alkavat syksyllä 2022.

Kun elintarvikeviennin koulutus on avoimen ammattikorkeakoulun tarjonnassa ja siten korkeakouluopintojen piirissä, opiskelijalla on mahdollisuus harkita myös elintarvikealan ja -viennin tarjoamia uramahdollisuuksia. Elintarvikeviennin perusteiden ja vientipolun kokonaisuuden ymmärtäminen luo kokonaisvaltaista kiinnostusta alalle, ja sen ansiosta opiskelija voi suuntautua itseä kiinnostavaan osa-alueeseen jatko-opinnoissaan ja työelämässään.

ELOA – Elintarvikeviennin osaaminen kasvuun -hankkeen toteuttivat yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu (1.9.2019-30.9.2021). Hanke sai Maa- ja metsätalousministeriön osarahoitusta.

Lähteet

Mäkelä, I. 2017. Selvitystyö liittyen RUOKA2030 -selontekoon. Helsinki: Maa- ja metsätalousministeriö.

Jansik, C. 2015. Suomen elintarvikevienti nousuun. Teoksessa Niemi, J. & Ahlstedt, J. (toim.) Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot 2015. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 25/2015. 2., korjattu painos. Luonnonvarakeskus.

Jansik, C. 2018. Elintarviketeollisuus ja ulkomaankauppa. Julkaisussa: Niemi, J. & Väre, M. (toim.) Suomen maa- ja elintarviketalous. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 34/2018.

Team Finland s.a. Elintarvikkeiden vientipolku. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/498584/globalassets/julkaisut/elintarvikkeiden_vientipolku.pdf [viitattu 31.8.2021].

Wrang, E. 2019. Suomalaista ruokaa ja juomaa maailmalle – onnistuu! Kauppalehti 25.6.2018. Saatavissa: https://blog.kauppalehti.fi/ideoita-maailmalle/suomalaista-ruokaa-ja-juomaa-maailmalle-onnistuu [viitattu 26.08.2021].

Kirjoittanut Elina Pöllänen

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä ja TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.