Kuvassa Reijo Honkonen. Taustalla näkyy liitutaulu, johon piirretty tikku-ukko. Reijo Honkonen pakinoi Xamk READ -lehdessä. Kuva: Manu Eloaho, Darcmedia.

Hutkitun tiedon teemailta

16.03.2021

Tervetuloa tänne perinteiseen Hutkitun tiedon -teemailtaan, jossa eri alojen asiantuntijat vastaavat kansalaisten kysymyksiin. Ohjelmapäivystyksen sähköposti täyttyi jo hyvissä ajoin ennen suoraa lähetystä mielenkiintoisista kysymyksistä. Kysymysten kirjo vaihteli laajasti sähkön siirtomaksusta sähkön siirtomaksuun.

Mutta nyt meillä on ensimmäinen soittaja langalla.

– Olkaa hyvä.

– Sitä kysyisin, että miksi tieteentekijät ovat niin erimielisiä asioista. Minä ostin aamulla voipaketin, koska uutisissa sanottiin, että voi on terveystuote. Iltapäivällä uutisoitiin, että voi on hirveintä myrkkyä. Miksei yhtä totuutta voi lukita vaikkapa kahdeksikymmeneksi vuodeksi? Ja ei tarvitse vastata. Jokainen asiantuntija on kuitenkin tästäkin asiasta eri mieltä. Kuulemiin.

 

– Kiitos. Seuraava soittaja vie meidät tilastotieteen kiehtovaan maailmaan.

– Haloo, joko saa kysyä?

– Olkaa hyvä.

– Minulla on tässä kädessäni syntyvyyskäyrä, joka kuvaa syntyvyyden kehitystä viimeisen neljänkymmen vuoden ajalta. Meediassa vouhkataan, että syntyvyys on ollut jo vuosia laskusuunnassa, mutta tämän mukaan se on nousussa.

– Mistähän käyrä on peräisin?

– Tuossa se oli pahvilaatikossa. En tiedä mistä se oli sinne joutunut.

– Onko lähde näkyvillä?

– Ei ole. Se jää ison kiven taakse, kun tuvan ikkunasta katsoo rannan suuntaan.

– Mitä siinä käyrässä lukee?

– Ei mitään.

– Mistä sitten tiedätte, että se kuvaa syntyvyyden kehitystä?

– Tuli vaan vahva tunne, että siitä tässä on kysymys, kun asiasta niin paljon vöyhötetään.

– Kääntäkääpä käppyrä toisin päin.

– Odotas vähän. No, nyt on toisin päin.

– Mitä tapahtui syntyvyydelle?

– Se kääntyi laskuun.

– Tilastotiede on ihmeellistä, eikö olekin.

– No on. Kiitos paljon.

 

– Eipä kestä. Ja seuraava soittaja on jo langalla.

– Haloo, yritin soittaa terveyskeskukseen, mutta hyvä että edes jonnekin pääsin läpi. Elikkä minä haluaisin vaan sanoa suorat sanat, että tieto on ihan yliarvostettua. Ei tarvita tietoa, jos on vaistot tallella.

– Mielenkiintoinen näkökulma. Voisitteko tarkentaa?

– Eläimet pärjäävät vaistojen varassa. Linnut lentävät pitkiä muuttomatkoja, vaikka eivät ole lukeneet yhtään navigointialan kirjaa. Sudet osaavat toimia tiimissä, vaikka eivät ole saaneet minkään valtakunnan tiimivalmennusta. Eläimet eivät saastuta eivätkä keksi neutronipommeja. Varmaan joku kettu osaisi pommin värkätä, mutta vaisto sanoo, että älä tee. Lentävät saaliseläimet vielä taivaan tuuliin. Vieläkö jatkan vaistojen ylivertaisuudesta?

– Ei tarvitse jatkaa. Kiitos, tämä taisikin olla tässä.

– No, eikä ole. Annas kun kerron lisää. Heitäpä lihaksensa heikoksi lukenut luonnontieteen tohtori talviseen erämaahan kaiken lukemansa kanssa ja vaikka yliopiston kirjaston kanssa, niin miten hänelle käy. Nouseeko hän tiedon avulla metsän kuninkaaksi vai tuleeko noutaja? Selviääkö hän, kun on väitellyt erinomaisin arvosanoin kiinankellosammakon syljen erityksestä? Kysyn vaan ja vastaan: Ei selviä.

 

– Tuota noin. Kiitos mielipiteestä. Kello se vain rientää. Kohta tulee merisää ja sitä ennen pitäisi vielä Vesterinen yhtyeineen päästää ääneen. Mutta otetaan vielä yksi soittaja.

– Haloo, onks tietoa?

– Siis mitä?

– Onks tie-to-a?

– Arvatenkin on. Meillä on täällä monen sortin asiantuntijoita…

– Nyt taisi tulla väärä numero. Sori.

– Tuut-tuut.

 

– Ja nyt Vesterinen yhtyeineen ja sitten merisää.

Kirjoittanut Reijo Honkonen

Kirjoittaja on liiketalouden lehtori emeritus. Hän työskenteli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.