Kuvassa kolme valkoisiin suojahaalareihin pukeutunutta henkilölä harjoittelee öljyntorjuntaa. Rannanpuhdistustyö on altisteista ja fyysisesti raskasta työtä. Terveystarkastusten, ohjannan ja neuvonnan sekä huolellisen suojautumisen myötä terveysriskejä voidaan poistaa ja vähentää. Kuvassa WWF:n vapaaehtoisia harjoittelemassa rannanpuhdistustyötä Xamkin öljyntorjuntaharjoitusaltaalla. Kuva: Tytti Seppänen.

Öljyntorjujan terveystarkastusprosessi testissä

05.10.2021

Kansainvälinen Balex Delta 2021 öljyntorjuntaharjoitus kokosi yhteen ison joukon viranomaisia ja muita öljyntorjuntaan osallistuvia toimijoita. SÖKÖSuomenlahti-hankkeen työterveyshuollon järjestämisen toimintamallia päästiin kokeilemaan neljäntoista öljyntorjuntaharjoitukseen osallistuvan WWF Suomen vapaaehtoisen kanssa.

Öljyntorjujan työhöntulotarkastus

Terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä ovat lakisääteistä työterveyshuollon toimintaa. Niiden tavoitteena on selvittää, onko työntekijällä sellaista terveydellistä tekijää, sairautta tai erityistä herkkyyttä, joka saattaisi pahentua työssä tai jonka vuoksi työntekijä ei voi aloittaa työtehtävää.

Öljyntorjuntatyö lasketaan altisteiden takia erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaksi työksi. Fyysisesti ja henkisestikin raskaassa öljyntorjuntatyössä voi olla työtehtäviä, jotka asettavat terveydelle erityisvaatimuksia.

Öljyntorjuntaharjoitus tarjosi oivan mahdollisuuden harjoitella työterveyshuollon järjestämisen prosessia ja vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen osallistumista terveystarkastuksiin. Tarkastusten pohjana käytettiin SÖKÖ-hankkeessa laadittua mallia öljyntorjujan terveystarkastuksesta. Taustatietoa kehitetystä terveystarkastusmallista löytyy SÖKÖSuomenlahti-hankkeen loppuraportista (Seppänen 2021).

Osana Balex Delta -21 harjoitusta Kymenlaakson pelastuslaitoksen tiloihin oli perustettu WWF Suomen vapaaehtoisten öljyntorjuntajoukkojen terveystarkastuspiste. Jokainen vapaaehtoinen kävi terveystarkastuksessa ennen saaristoon suuntaavaa öljyntorjuntatyötä.

Mika ja Maija testasivat terveystarkastusmallia

kuvassa lääkäri ja hoitaja työtarkastuspisteessä.
Mehiläisen työterveyslääkäri Mika Jurvanen ja työterveyshoitaja Maija Sivonen-Kari suorittivat vapaaehtoisille työhöntulotarkastuksen ja varmistivat sopivuuden raskaaseen rantatorjuntatyöhän. Kuva: Tytti Seppänen.

Työterveyshuollon palveluntuottajan Mehiläisen Kotkan toimipisteen työterveystiimi työterveyslääkäri Mika Jurvanen ja työterveyshoitaja Maija Sivonen-Kari kertoivat työntekijöille terveystarkastuksen perusteet ja täytättivät heillä terveyskyselyn. Kyselyn vastaukset käytiin jokaisen vapaaehtoisen kanssa läpi varmistaen, että työntekijän on terveytensä puolesta turvallista osallistua torjuntatyöhön. Kaikki osallistujat olivat tällä kertaa terveytensä puolesta sopivia raskaaseen öljyntorjuntatyöhön.

Todellisessa tilanteessa tarkempaan terveystarkastukseen ohjautuisivat henkilöt, jotka tarvitsevat perusteellisempaa lääketieteellistä tutkimista työkyvyn selvittämiseksi. Heille voitaisiin järjestää tarvittaessa kevyempää vapaaehtoistyötä öljyntorjuntaorganisaatiossa.

Terveystarkastukset sujuvat hyvin ja palaute oli positiivista

Vapaaehtoiset saivat paikan päällä ohjausta ja neuvontaa henkilösuojaimista, työn terveydellisistä riskeistä ja yleisimmistä ensiapua vaativista terveyshaitoista WWF Suomen ja Suomen Punaisen Ristin henkilökunnalta. Öljyntorjuntatyön terveysriskien esilletuominen koetaan WWF:llä tärkeäksi, ja myös ensiaputaitojen ylläpitämistä toivotaan.

Vapaaehtoisille on öljyntorjuntatyössä tarjolla laajasti monenlaisia työtehtäviä, ja kaikkiin työtehtäviin ei ole tarkkoja terveysvaatimuksia. Halukkaille vapaaehtoisille löytyy siis terveyden puolesta varmasti sopiva työtehtävä. Terveystarkastuksessa tätä voidaan vielä korostaa.

Öljyntorjuntaharjoitusten vapaaehtoisten terveyden tarkempi seulonta on uutta. Ilmoittautumisen ja rekisteröitymisen yhteydessä heiltä on kysytty muutama kysymys terveydestä, mutta laajempaa terveystarkastusta pidettiin myös hyvänä lisänä. Omien terveystietojen luovuttaminen kovinkaan laajalle taholle ei ole suotavaa, ja luotettavan terveydenhuollon ammattihenkilön kanssa asioiden läpikäyminen oli luontevaa. Työterveyshuolto myös huolehti harjoituksessa kerättyjen terveystietojen asianmukaisen hävittämisen päivän päätyttyä.

Harjoituksen yhtenä tavoitteena oli tarkastella, kuinka kauan tämän kaltaiseen terveystarkastukseen kuluu aikaa. Terveystarkastusmalli toimi käytännössä hyvin, ja kysely oli riittävän kattava toimimaan alkuterveystarkastuskyselynä. Aikaa yhden työntekijän kanssa meni kaikkiaan viidestä kahdeksaan minuuttiin sisältäen kyselyn täyttämisen ja sen läpikäymisen hoitajan ja lääkärin kanssa. Terveystarkastukseen kulunut aika on lyhyt, mikä mahdollistaa suurenkin joukon tarkastamisen tosipaikan tullen.

Kehitysehdotuksiakin löytyi

Terveystarkastuksen sujuvuuden kannalta yhtenä kehitysehdotuksena tuli terveyskyselyn täyttäminen sähköisesti ennen kohteeseen saapumista. Etukäteen täytetty sähköinen terveyskysely mahdollistaisi vielä nopeamman toiminnan paikan päällä. Kyselyn tulosten perusteella työterveyshuolto voisi tarvittaessa kutsua työntekijän henkilökohtaiseen tapaamiseen.

Nyt koettiin hyväksi, että työterveyslääkäri ja -hoitaja olivat molemmat paikalla, mutta pidempään jatkuvassa öljyntorjuntatyössä hoitajan vastaanotto on realistisempi vaihtoehto. Lääkärin olisi kuitenkin hyvä olla tavoitettavissa tarpeen mukaan.

Työterveys ja -turvallisuus ovat tärkeä osa-alue öljyntorjuntatyötä, ja työntekijöiden turvallisuudesta ei koskaan tingitä. Viranomainen vastaa työmaan turvallisuudesta, mutta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa etenkin terveysvaaroja ja -haittoja voidaan poistaa ja vähentää.

Riskien tiedostaminen ja huolellinen työturvallisuusohjeiden noudattaminen asianmukaisine henkilösuojaimineen vähentää terveysriskejä ja mahdollistaa vapaaehtoisille turvallisen öljyntorjuntatyön viranomaisten aisaparina.

Kuvassa öljyntorjuntaoppaan kansi.Lisätietoa:

Seppänen, T. 2021. Työterveyshuollon järjestämisen suunnitelma öljyntorjunnassa.Teoksessa Halonen J. (toim.).

Öljyntorjuntavalmiuden kehittäminen Suomenlahden rannikon pelastuslaitoksissa.

SÖKÖSuomenlahti-hankkeen taustaselvitykset ja loppuraportti. Xamk Kehittää 134, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka. ISBN 978-952-344-300-6 (nid.), ISBN 978-952-344-301-3 (pdf). Sivut 281–296.

Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-301-3

Kirjoittanut Tytti Seppänen

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.