Öljyntorjuntakalustoa öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristön altaalla. Öljyntorjuntakalustoa öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristön altaalla. Kuva: Manu Kettunen.

Öljyntorjunnan testialtaalla yli 100 koulutettua viikon aikana

02.06.2021

Kymenlaakson pelastuslaitoksen operatiivisen henkilöstön öljyntorjunnan koulutus- ja havainnointipäivät järjestettiin 21.4 ja 3.5–6.5.2021. Näiden koulutuspäivien yksi koulutusrasti toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristön testausaltaalla Kotkassa.

Koulutuspäivien aikana yhteensä 131 palomiestä esimiehineen tutustui testaus- ja harjoitusalueeseen sekä öljyntorjuntakalustoon käytännössä. Koulutukset järjestettiin viidessä päivässä luennoiden sekä kouluttaen yhteensä 15 pienryhmää.

Käytännön harjoittelua

Demonstroinnin ja koulutuksen sisältönä sekä päämääränä oli antaa käytännön näkemys keräyslaitteiden öljynkeräyskyvystä sekä imeytystuotteiden hyödystä yhtäaikaisessa toiminnassa harjakeräimen kanssa. Samalla käytiin läpi taktisia vinkkejä mahdollisimman tehokkaan lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Öljynkeräyslaitteistoa harjoitusaltaassa.
Oikealla kelluva harjakeräin Lam50. Öljynkeräimeen voidaan liittää öljyä ohjaavat puomit ja vedessä kelluva, hinattava öljynkeräyssäiliö (vasemmalla). Rantatasanteella harjapyörätekniikalla varustettu kelluva skimmeri sekä Rock Cleaner. Kuva: Justiina Halonen.

Öljynkeräys- ja imeytysharjoitukset toteutettiin pääaltaan ranta-alueella erillisessä testausaltaassa. Öljyn mekaanisina keräysvälineinä käytettiin harjapyörätekniikalla varustettuja skimmereitä (Minimax 25) ja kivikoihin soveltuvaa Rock Cleaner’iä.

Öljynkeräyslaitteistoa, vasemmalla Minimax 25 ja oikealla Rock Cleaner.
Vasemmalla Minimax 25 ja oikealla Rock Cleaner. Kuvat: Justiina Halonen ja Manu Kettunen.

Öljyn imeytyksessä käytettiin imeytyspuomia ja -pitkoa, rannansuojamattoa sekä imeytysliinoja. Kerättävänä vahinkoaineena käytettiin hydrauliikkaöljyä (S 68) ja öljykalvon paksuutena noin kymmentä millimetriä.

Imeytyspitkolla nuottaus öljykalvon paksuntamiseksi keräimelle; samalla rajaustoimintaa ja imeyttämistä.
Imeytyspitkolla nuottaus öljykalvon paksuntamiseksi keräimelle; samalla rajaustoimintaa ja imeyttämistä. Kuva: Manu Kettunen.

Koulutuksissa keskityttiin kolmeen teemaan. Ensimmäiseksi käytiin lävitse voimayksiköiden käyttöä. Toiseksi perehdyttiin keräyslaitteiden toimintaperiaatteisiin, keräilyominaisuuksiin ja käytönjälkeisiin huoltotoimiin. Kolmantena aiheena tarkasteltiin imeytystuotteiden käytön vaikutusta keräystulokseen.

Harjoitustoiminnan tuottamasta jätemäärästä saatiin kokemusta

Koulutuspäivien aikana veteen laskettiin noin 600 litraa öljyä. Öljy-vesiseosta kerättiin skimmereillä yhteensä noin 2 000 litraa. Tästä määrästä saatiin erilaisten erottelutekniikoiden avulla noin 300 litraa uusiokäyttöön tulevissa öljyntorjuntaharjoituksissa.

Hävitettävää öljy-vesiseosta ei siten syntynyt käytännössä juuri yhtään käytössä olevien jälkikäsittelymenetelmien ansiosta. Kiinteää öljyistä jätettä, kuten imeytystuotteita ja likaantuneita suojavarusteita muodostui 250 kiloa. Kiinteä öljyjäte ohjattiin loppukäsiteltäväksi.

Kannustavaa palautetta

Koulutusrastiin osallistuneista 74 % antoi palautetta. Osallistujat arvioivat allasympäristön toimivuuden öljyntorjuntaharjoitteluun kiitettäväksi keskiarvolla 4,49 (asteikko 1–5).

Rakentavaa palautetta harjoittelun sisältöön ja harjoittelutiheyteen saatiin yhteensä 41 kappaletta. Palautteesta on nähtävissä, että laitteiston tehokkuus yllätti osallistujat positiivisesti.

Esille nousi myös enemmistön halu palata harjoitusteemaan kerran vuodessa. Toiveena oli, että tulevaisuudessa voitaisiin harjoitella “öljyonnettomuustilanne” alusta loppuun niin sanotusti ”hälytystehtävänä”.

Öljyntorjunnan tutkimus-ja testausympäristö (A75152) -hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Kymenlaakson liiton kautta. Muita rahoittajia ovat Kymenlaakson pelastuslaitos, Merenkulun säätiö ja Xamk. Hanke toteutetaan ajalla 1.10.2019–28.02.2022.

Lisätietoja antavat projektipäällikkö Antero Myrén, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 044 702 8222 ja tutkimuspäällikkö Justiina Halonen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 044 702 8514.

Kirjoittaneet Manu Kettunen ja Antero Myrén

Myrén toimii projektipäällikkönä ja Kettunen projektityöntekijänä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.