Öljyvahingon torjuntatehtävä kriisi- ja suuronnettomuusharjoituksissa

Suuri alusöljyvahinko vaatii paljon yhteistyötä; yhden toimijan resurssit ei yksinään riitä laajan vahingon torjuntaan. Yhteistoiminta on oleellinen osa myös öljyntorjuntatehtävän harjoittelua.

Pelastusopisto järjestää vuosittain kriisi- ja suuronnettomuusharjoituksen (Krisu) opinnoissaan loppuvaiheeseen edenneille pelastustoimen päällystö- ja alipäällystöopiskelijoille. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on yksi harjoituksen toteuttamiseen osallistuvista tahoista. Harjoitus kestää kolme vuorokautta ja niiden aikana opiskelijat saavat ratkottavakseen yli 30 erilaista pelastustehtävää.

Useita päällekkäisiä harjoituksia

Harjoituksen aikana opiskelijoille simuloidaan useita peräkkäisiä ja usein päällekkäisiä onnettomuustilanteita. Toisiaan seuraavat rakennuspalot, metsäpalot, tunnelipalot, ilmailuonnettomuudet, tulvat, myrskyt sekä öljyn ja muun vaarallisen aineen onnettomuudet.

Näiden ratkaisemiseksi opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimaansa pelastustoiminnan johtamiseen sekä pelastusjoukkueen, -komppanian, -yhtymän että esikuntatoimintojen johtamiseen liittyvissä tehtävissä, viestinnässä ja tiedottamisessa.

Pelastustoimessa on kehitetty viime vuosina erilaisia tilannekeskuksia tukemaan pelastustoiminnan johtamista. Tässäkin harjoituksessa opiskelijat saivat hoitaa tilannekeskukselle kuuluvia tehtäviä – tilannekeskuksen suunnasta oppii hyvin asioita, jotka korostuvat suurten pelastustehtävien hoidossa.

Laaja osallistujajoukko – nyt hybridimallilla

Harjoitukseen osallistuu useita viranomaisia ja muita toimijoita, kuten Poliisi, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, Lentopelastuskeskus, Saimaan VTS ja Tieliikennekeskus. Osallistujamäärä on aikaisempina vuosina noussut yli 200 hengen, mutta tänä vuonna henkilömäärä rajattiin sataan, josta osa osallistui etäyhteydellä.

Yhteistoiminta eri viranomaisten kanssa on merkittävä osa harjoitusta. Yhteistoiminnan tärkeyttä korostaa se, että jo päivittäisissä pienissä ja keskisuurissa tehtävissä toimii –tehtävälajin mukaan– pelastustoimen kanssa muitakin viranomaisia. Viranomaisyhteistyö korostuu huomattavasti tehtävän muuttuessa suureksi.

Opiskelijoilta saadun palautteen mukaan yhteistyö sekä välitön ja suora kommunikointi muihin viranomaisiin on juuri se, mikä Krisu-harjoituksessa on mielekkäintä ja opettavaisinta.

Öljyntorjuntaharjoitukset

Krisu-harjoitukseen sisältyy kaksi alusöljyvahingon torjuntatehtävää, joista toinen sijoittuu sisävesille ja toinen Helsingin edustalle. Ensimmäinen toteutetaan pelastustoimijohtoisena ja toinen käynnistyy Rajavartiolaitoksen johdolla, jolloin harjoituksessa sivutaan myös osittaista johtovastuun siirtoa Rajavartiolaitokselta pelastustoimelle.

Xamkin tehtävänä on tuoda harjoitukseen öljyntorjunnan asiantuntijuutta ja ohjata opiskelijoita harjoituksen aikana. Harjoitukseen sisältyy lyhyt luento öljyntorjunnasta yleisesti sekä torjuntatekniikoiden ja -taktiikoiden läpikäyntiä harjoituksen edetessä. Tarvittaessa xamkilaiset pelaavat myös ympäristöhallinnon ja ilmatieteenlaitoksen asiantuntijoiden rooleja.

Harjoituksissa opittua

Alusöljyvahingon torjuntatehtävä poikkeaa merkittävästi muista pelastustoimen tehtävistä operaation keston ja sen edellyttämien resurssien suhteen. Harjoituksessa havainnollistuu, ettei tehtävästä selviä yhden pelastuslaitoksen resursseilla, vaan torjunta vaatii kansallisia, ja todennäköisesti myös kansainvälisiä, resursseja. Hektisessä harjoitustilanteessa kouluttajien haasteena on välittää opiskelijoille ymmärrys öljyntorjuntatehtävän ominaispiirteistä; tehtävän laajuudesta, sen vaatimasta ajasta ja resursseista.

Harjoittelun myötä hahmottuu, kuinka öljyntorjuntatehtävässä korostuu toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu. Tempo ei ole yhtä nopea kuin muissa pelastustoimen tehtävissä ja päätökset tulee suunnata pitkälle eteenpäin. Esimerkiksi suojapuomitusten teko vaatii harkintaa, sillä puomituksen siirto on erittäin työlästä, jos paikka osoittautuukin vääräksi.

Lisätietoa:

Halonen, J. & Kaski, M. 2019. Öljyvahingon torjunta osana kriisi- ja suuronnettomuusharjoituksia. Teoksessa Halonen, J. & Potinkara, P. (toim.) 2019. Työtä tulevaisuuteen. Katsaus Logistiikan ja merenkulun tutkimus- ja kehitystoimintaan 2019. Xamk kehittää 94. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kotka. ISBN (pdf) 978-952-344-209-2. Sivut 154–159. Saatavissa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-209-2.