Kuvassa vapaaehtoisia harjoittelemassa öljyntorjuntaa. Öljyyntyneen ranta-alueen puhdistuksen harjoittelua. Kuva: Justiina Halonen.

WWF mukana kehittämässä öljyyntyneen ranta-alueen harjoitusaluetta

14.12.2021

WWF Suomen vapaaehtoiset öljyntorjuntajoukot testasivat kahdesti öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristöä rannalle ajautuneen öljyn keräämisen harjoitteluun. Testikertojen välillä aluetta kehitettiin saadun palautteen perusteella. Elokuussa toteutettu toinen testikerta osoitti kehittämistoimet onnistuneiksi.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristössä päästiin ensimmäisen kerran keräämään öljyä uudelta ranta-altaalta  toukokuussa 2021, kun WWF Suomen öljyntorjuntajoukkojen ryhmänjohtajat kokeilivat ranta-alueen toimivuutta käytännössä.

Samalla he testasivat WWF:n omaa rantatorjunnan toimintamallia, joka kattaa toimenpideohjeet pukeutumisesta suojavarusteisiin, siirtymisestä puhdistettavalle alueelle, turvallisesta poistumisesta kohteesta ja puhdistautumisesta työskentelyn jälkeen. Ennakkoon harjoitellut mallit olivat havaittavissa WWF:n hyvin organisoidussa ja suunnitelmallisessa työskentelyssä, jossa työturvallisuuden näkökohdat on hyvin huomioitu.

Kuvassa ensimmäinen versio altaasta, jossa näkyy vain muutamia kiviaihioita.
Ensimmäinen versio rantatorjunta-alueesta. Kuva: Antero Myrén.

Palautekyselyllä kehittämisehdotuksia

Palautteista saatujen ehdotusten mukaan muokatut kulkureitit ja rantatorjunta-allas.
Palautteista saatujen ehdotusten mukaan muokatut kulkureitit ja rantatorjunta-allas. Kuva: Antero Myrén.

Ensimmäisen testauskerran jälkeen öljyntorjuntajoukkojen ryhmänjohtajilta kysyttiin palautetta allasympäristön toimivuudesta rantatorjunnan harjoitteluun. Testausympäristöä pidettiin kokonaisuudessaan hyvänä ja monipuolisena harjoitteluympäristönä.

Kehitysehdotuksissa tärkeimmäksi nousi esille tarve saada rantaa simuloivaa aluetta suuremmaksi ja samalla vähentää veden osuutta altaan pinta-alasta. Näin allas palvelisi paremmin juuri heidän käytössään olevia keräysmenetelmiä. Toisena tuotiin esille tarve parantaa ja selkeyttää liikkumista alueella sekä estää öljyn aiheuttamaa liukkautta.

Alueen kehittäminen

Kehitysehdotukset alueen toimivuuden parantamiseksi toteutettiin. Altaassa olevan rantamateriaalin pinta-alaa kasvattamalla lisättiin työskentelytilaa puhdistusjoukolle. Samalla öljyyntyvää vesimäärää saatiin vähennettyä, jolloin myös toiminnasta aiheutuva jätemäärä vähenee. Hiekan ja kivikon lisäksi altaaseen tuotiin suurempia lohkareita, jotta puhdistettavat kohteet monipuolistuivat.

Liikkumista torjuntatyömaalle ja sieltä puhdistautumispisteelle tehtiin entistä turvallisemmaksi liukuesteportailla ja helposti siirrettävillä muovisilla suoja-altailla. WWF:n harjoittelun helpottamiseksi alueelle sijoitettiin heidän oma varustelukonttinsa, joka aiemmin sijaitsi Haminan satamassa.

Puhdistautumispisteenä toimii ritilöity alue. Taustalla myös WWF Suomen öljyntorjunnan varustekontti.
Puhdistautumispisteenä toimii ritilöity alue. Taustalla myös WWF Suomen öljyntorjunnan varustekontti. Kuva: Antero Myrén.

Toinen testauskerta osoitti kehitystoimet oikeiksi

WWF Suomen vapaaehtoiset torjuntajoukot testasivat muokattua aluetta toistamiseen kansainvälisen Balex Delta -öljyntorjuntaharjoituksen yhteydessä elokuussa 2021. Kahden päivän aikana öljyyntyneen rannan puhdistukseen osallistui kaikkiaan 30 vapaaehtoista.

Imeytysliinan käyttöä öljyyntyneen rannan puhdistustyössä.
Imeytysliinan käyttöä öljyyntyneen rannan puhdistustyössä. Kuva: Justiina Halonen.

Puhdistusryhmien ja keräystoiminnan johtamisesta vastasivat torjuntajoukkojen ryhmänjohtajat, joille harjoitusalue oli tuttu jo toukokuulta. Harjoitusympäristöstä, öljyn ja laitteiden käytöstä sekä toiminnan yleisestä turvallisuudesta vastasivat Xamkin asiantuntijat.

Harjoituksessa rantaa puhdistettiin öljystä erilaisten imeytystuotteiden, harjojen ja kauhojen avulla. Parhaimmat keräystulokset saatiin imeytystuotteilla. Imeytysliinat ja -tyynyt osoittautuivat tehokkaiksi imemään öljyä, mutta niiden käsittely ja etenkin öljyn puristaminen imeytystuotteesta keräysastiaan osoittautui vaikeaksi kankeiden suojakäsineiden vuoksi. Tällä menetelmällä öljyn kerääminen on kuitenkin melko tehokasta, vaikkakin aikaa vievää ja raskasta työtä.

Harjoituspäivien jälkeen pyydettiin jälleen palautetta

Balex Delta -harjoituksessa ranta-aluetta käyttäneiltä saatiin palautetta öljyntorjuntajoukkojen toimintaa koordinoivan WWF Suomen suojeluasiantuntija Teemu Niinimäen kokoamana. Palaute oli positiivista ja kehittämisehdotuksiakin saatiin.

Käyttäjät pitivät erityisen hyvänä harjoittelua oikean öljyn kanssa, jolloin öljyn turvallinen käsittely, suojavarusteiden merkitys sekä öljyyntyneiden varusteiden puhdistaminen ja suoja-asujen riisuminen konkretisoituivat paremmin kuin turpeen kanssa harjoiteltaessa. Harjoituksesta koettiin saadun hyvää oppia mahdollisten öljyvahinkotilanteiden varalle erityisesti työskentelyalueen suojaamisen ja työturvallisuusohjeiden noudattamisen tärkeydestä.

Harjoitusalueen koettiin kehittyneen toimivammaksi harjoituskertojen välissä. Uusia kehittämisideoita saatiin muun muassa vaatteiden vaihto- ja säilytystiloihin, saniteettitiloihin sekä alueelle opastavien kylttien suhteen.

Kokonaisuudessaan testaus- ja harjoitusympäristön koettiin soveltuvan WWF:n öljyntorjuntajoukkojen koulutuspaikaksi erittäin hyvin, ja yhteistyötä Xamkin kanssa halutaan jatkaa. Huomiona kuitenkin todettiin, että koulutuspäivistä koituvien kustannusten tulee pysyä kohtuullisina, jotta alueen hyödyntäminen olisi myös jatkossa vapaaehtoisjärjestöille mahdollista.

Lisätietoa

Myrén, A.  Öljyntorjunta-allas mukana kansainvälisessä öljyntorjunta harjoituksessa Balex Delta. Teoksessa Tulevaisuutta tekemässä. Tuloksia Logistiikan ja merenkulun tutkimus- ja kehitystoiminnasta 2021.

Öljyntorjunnan tutkimus- ja testausympäristö (A75152) -hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR, Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmasta Kymenlaakson liiton kautta. Muita rahoittajia ovat Kymenlaakson pelastuslaitos ja Merenkulun säätiö. Hanke toteutetaan ajalla 1.10.2019–28.02.2022

Lisätietoja antava projektipäällikkö Antero Myrén, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 044 7028222 tai tutkimuspäällikkö Justiina Halonen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 044 702 8514.

Kirjoittanut Antero Myrén

Kirjoittaja työskentelee projektipäällikkönä Logistiikan ja merenkulun painoalalla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.