Kierrätyksen ja hyötykäytön kannalta haastavat materiaalit

Materiaalien kierrätys on tärkeää, mutta sen pohjalle tarvitaan tietämystä. Kierrätettävät materiaalit voivat koostua useasta raaka-aineesta, jonka vuoksi valmiit tuotteetkin voivat olla sekoituksia. Mutta mitä tarkoittaa, jos materiaali on kierrätyksen ja hyötykäytön kannalta haastavaa? Käytämme artikkelissamme esimerkkeinä purkubetonia ja tekstiilijätettä.

Materiaalien kierrätys ja uusiokäyttö ovat aiheita, jotka nousevat esille monessa eri asiayhteydessä, kuten tutkimuksissa ja uutisissa. Esimerkiksi Yle uutisoi lokakuussa 2020 ”Testasimme 70 vaatteen kuituselosteiden paikkaansa pitävyyden – paljastui vääriä lappuja ja yhdisteitä, joita on lähes mahdoton kierrättää” ja tammikuussa 2019 ”Jätteiden hyödyntäminen on ekoteko ja viimein se kiinnostaa myös yrityksiä – siksi tutkijat kehittävät uusia materiaaleja jätteestä”.

Kierrätyksen ja hyötykäytön merkitys on varmasti monelle meistä selvä asia. Maapallon kantokyky ja resurssit ovat rajalliset, ja on kaikin puolin järkevää hyödyntää jo olemassa olevat materiaalit mahdollisimman tarkasti.

Kierrätyksen ja hyötykäytön edistämiseksi tarvitaan tutkimusta, sillä niiden onnistuminen on monen tekijän summa. Yhtäältä tarvitaan kierrätysmateriaalien kuljetusta ja materiaalia hyödyntävä taho. Lainsäädäntö ”antaa luvan” kierrätysmateriaalia sisältävien uusiotuotteiden hyödyntämiselle, ja estää monen niin sanotun jätemateriaalin turhan loppusijoittamisen.

Toisaalta tarvitaan ymmärrystä käsiteltävästä materiaalista. Esimerkiksi betoni on erilainen eri kohteissa johtuen käyttökohteiden vaatimista lujuus- ja kestävyysominaisuuksista. Voi jopa sanoa, että purkubetoni on kierrätyksellisesti haastava materiaali – etenkin, jos sitä halutaan hyödyntää muuallakin kuin maarakentamisessa.

Yksinkertaisilta tuntuvat materiaalit eivät siis välttämättä olekaan yksinkertaisia kierrättää ja hyödyntää, kun asiaa tarkastelee lähempää. Kierrätysmateriaaleja sisältävissä tuotteissa on huomioitava myös, ettei valmistettu tuote itsessään aiheuta käyttöikänsä lopussa suuria kierrätyksellisiä haasteita. Tällöin materiaalista muodostuu vielä haastavampi kierrätyksen kannalta.

Seuraavaksi tarkastelemmekin joitakin kierrätyksellisiä ja materiaalien hyötykäyttöön liittyviä haasteita, joita esimerkkimateriaaleillamme, purkubetonilla ja tekstiilijätteellä, voi olla.

Purkubetoni

Betonia valmistetaan montaa eri tarkoitusta varten, onhan betoni maailman yleisimmin käytetty rakennusmateriaali. Siitä tehdään rakennuksia, siltoja, tunneleita, laitureita, laattoja ja pihakoristeita. Betoni pitää sisällään monta eri aineyhdistelmää, jotka ovat riippuvaisia käyttökohteen vaatimuksista. Lisäksi betoni voi sisältää raudoitusta vahvistamassa betonirakenteen lujuutta.

Eri standardit määrittelevät vaativien käyttökohteiden betonin koostumuksen ja ominaisuudet, mutta esimerkiksi lujuusvaatimusten ulkopuolella oleva betoninen puutarhakoriste voi sisältää standardeihin kuulumattomia materiaaleja kuten biolentotuhkaa.

Erilaisten rakenteiden kuten rakennusten purkutyömailla syntyy paljon rakennusjätettä, josta suuri osa on käytettyä betonia. Tällaista purkubetonia voi syntyä paikallisesti huomattavia määriä. Toisaalta purkutarve on ajoittaista, ja purkukohteet sijaitsevat alueellisesti hajallaan toisistaan.

Purkubetonin hyödyntämisen näkökulmasta materiaalin saannin vaikeuksina voivat olla rajallinen purkubetonin määrä, vaihteleva koostumus ja pitkät välimatkat purkukohteen ja hyödyntämiskohteen välillä. Purkubetonin hyödyntämisen haasteina ovat myös eri uudelleenkäyttökohteiden edellyttämät laatuvaatimukset ja lainsäädännölliset seikat.

On siis selvää, että ennen kuin purkukohteen betoni on päätynyt hyötykäyttöön, on sen täytynyt vastata kohteen mukaisiin kriteereihin. Tämä voi vaatia esimerkiksi laboratorioanalyysejä ja viranomaisilmoituksia tai -lupia.

Tekstiilijäte

Tekstiilijätteellä on pitkälti samoja haasteita kuin betonilla: materiaalin vaihteleva koostumus, eri käyttötarkoitukset, pitkät välimatkat ja betoniin verrattaessa pienet keräysmäärät.

Kuluttaja katsoo usein jo vaatetta ostaessaan vaatteen “pesulappua”, josta selviää vaatteen tuoteseloste ja pesuohjeet. Pesulämpötilan ja rumpukuivausmahdollisuuden lisäksi kuluttaja saa tiedon tuotteen valmistusmateriaalista, joka voi esimerkiksi olla villa, puuvilla, polyesteri ja elastaani tai eri materiaalien sekoitus.

Tekstiilijätteessä ei ole mukana raudoitusrautaa, mutta sen sijaan siitä voi löytyä metallia esimerkiksi napeista ja vetoketjuista. Sekä tuotteen valmistusmateriaali että siihen kiinnitetyt lisäosat vaikuttavat sen kierrättämiseen. Puuvilla voidaan kierrättää kuituina, kun taas muovipohjaiset materiaalit, kuten polyesteri, voidaan kierrättää sulattamalla. Kierrätykseen kelpaava tekstiilijäte ei saa olla homeista tai likaista.

Suomessa ei vielä ole valtakunnallista tekstiilijätteen erilliskeräystä, ja iso osa tekstiilijätteestä päätyy polttoon. Tekstiilijätteen erilliskeräys on kuitenkin tulossa vuoteen 2025 mennessä pakolliseksi EU:n säädösten mukaisesti. Tällöin kuluttaja voi osaltaan paremmin vaikuttaa siihen, ettei tekstiilijäte päädy sekajätteeseen vaan erilliskeräykseen.

Kierrätys kannattaa

Lähes mikä tahansa materiaali voi olla haastava kierrätyksen ja hyötykäytön kannalta näkökulmasta ja asian tarkastelijasta riippuen. Taajama-alueen ulkopuolella moni materiaali voi olla haasteellinen, kun kierrätyspisteet sijaitsevat kaukana. Toisaalta esimerkiksi tekstiilijäte on monessa mielessä haastava materiaali sen vaihtelevan koostumuksen vuoksi.

Miten sitten yksittäinen ihminen voisi auttaa? Vastaus kaikessa yksinkertaisuudessaan: Kierrättämällä kierrätettävissä olevat materiaalit ohjeiden mukaisesti. Näin vältytään lisämurheilta lajittelevassa päässä, kun materiaalierä ei sisällä sinne kuulumatonta jaetta.

Kun tarkastelemme ja tutkimme materiaaleja, ymmärrämme paremmin materiaalien kierrätyksen ja hyötykäytön haasteet. BIOKE-hanke taklaa aihetta materiaalien hienontamisen kautta.

Hienontaminen tekee materiaalin partikkeleista sekä alkuperäistä pienempiä että tasalaatuisempia, minkä ansiosta kierrätettävän materiaalin koostumuserojen vaikutus valmistettavassa tuotteessa voi pienentyä.

Lisäksi hienonnetusta materiaalista voi tarvittaessa olla mahdollista poistaa haluttuja jakeita ja ohjata erilliset jakeet omiin hyötykäyttökohteisiin. Hienontaminen tuottaa myös alkuperäistä suppeamman partikkelikokojakauman, joka on eduksi yhdistäessä uusioraaka-ainetta muiden materiaalien kanssa.