Mekstiili edistää tekstiilikiertotaloutta Etelä-Savossa

Poistotekstiilien erilliskeräys edistää kiertotaloutta ja vähentää tekstiilituotannosta syntyviä päästöjä. Samalla se tukee yhteiskuntaamme uudistuvan tekstiilijätteen keräysvelvoitteen toteuttamisessa. Tekstiilien kiertotalouden monipuolinen kehittäminen voi luoda Etelä-Savon alueelle kestävää liiketoimintaa, uusia innovaatioita ja työpaikkoja.

Yhteistyötä ja innovointia

EU-direktiivi velvoittaa järjestämään keräyksen kotitalouksilta tuleville poistotekstiileille vuoteen 2025 mennessä. Suomessa jätelakiesityksessä tekstiilijätteiden erilliskeräys on ehdotettu alkamaan jo vuonna 2023. (Hiltunen 2020.)

Mekstiili-suunnitteluhankkeen tarkoituksena on luoda kattava yhteistyöverkosto poistotekstiilien erilliskeräyksen ympärille Etelä-Savoon. Työn avulla tuetaan alueen kestävän liiketoiminnan kehittymistä sekä luodaan resurssiviisas tapa vastata uudistuvan jätelakiesityksen velvoitteisiin.

Alueen yrityksiä, yhteisöjä, oppilaitoksia ja muita mahdollisia yhteistyökumppaneita kontaktoidaan, jotta eri tahoilla on mahdollisuus vaikuttaa paikallisen tekstiilikiertotalouden kehittämiseen jo alkuvaiheessa.  Suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös valtakunnallisesti, jotta aiemmin kertyneitä kokemuksia voidaan hyödyntää ja luoda yhtenäinen toimintamalli.

Tekstiilikiertotalouteen siirtyminen vaatii laajaa yhteistyötä ja avoimuutta. Yhteistyö ei rajoitu vain paikalliseen ja kansalliseen yhteistyöhön. Jotta voidaan edistää kiertotalouden onnistumista, on erityisen tärkeää olla mukana myös kansainvälisessä yhteistyössä. Yhteistyön avulla on mahdollista luoda Suomelle etua kiertotalousosaamisessa. Suomalaiset yritykset voivat onnistua viemään osaamistaan ensimmäisten joukossa myös ulkomaille, ja näin olla vahvoilla liiketoiminnan kilpalutilanteessa myös kansainvälisesti. (Kohti poistotekstiilin jalostuslaitosta 2021, 16.)

Poistotekstiilien keräys ja lajittelu

Kuluttajilta tuleva poistotekstiili on kunnan vastuulle kuuluvaa jätettä, joka ohjautuu nykyisin pääsääntöisesti sekajätteeseen. Muutamat jätelaitokset ovat jo järjestäneet poistotekstiilien erilliskeräystä alueillaan. Vuosien 2021–2023 aikana erilliskeräys tulee laajenemaan vaiheittain kaikkien jätelaitosten alueelle. (Kokkonen s.a.)

Poistotekstiilien lajittelussa on neljä lajitteluluokkaa. Vähimmäisvaatimuksena on, että kerätyille poistotekstiileille tehdään esilajittelu paikallisesti. Esilajittelu tarkoittaa sitä, että pilaantunut ja keräykseen kuulumaton materiaali poistetaan lajittelun avulla. Lajitellut tekstiilit toimitetaan Lounais-Suomen Jätehuollon jalostuslaitokseen, jossa valmistetaan mekaanisesti kierrätettyä kuitua.  Poistotekstiilien lajittelu tulee tarjoamaan erilaisia yhteistyömalleja ja jokainen jätelaitos voi sopia yhteystyötahot itsenäisesti. (Kokkonen s.a.) Hankkeessa selvitetään, mikä toimintamalli ja lajitteluaste olisi alueella toimivin.

Uutta osaamista ja työpaikkoja Etelä-Savoon

Kuluttajien kiinnostus ja arvostus tekstiilien uudelleenkäyttöä kohtaan lisääntyy jatkuvasti (Mäkiö 2021). Kasvava kiertotalousajattelu on tukemassa yrityksiä, joiden liiketoiminta keskittyy tekstiilien uudelleenkäyttöön ja niiden huoltoon. Uusia työpaikkoja voi syntyä myös tekstiilien lajittelussa, kierrätyksessä, innovatiivisien tekstiilikuitujen suunnittelussa ja vuokrauspalveluissa. (Jalava ym. 2021, 16-17.)

Tehokas ja laadukas tekstiilien kierrätys vaatii uudenlaista osaamista. Aktiivinen yhteistyö alueella toimivien oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan taata ammattitaitoisia työntekijöitä poistotekstiiliprosessissa vaadittaviin työtehtäviin. Innovatiivinen ja luova työote on avainasemassa, kun ratkotaan tekstiilien kiertotalouteen liittyviä haasteita. (Kohti poistotekstiilin jalostuslaitosta 2021, 16.)

Lähteet:

Hiltunen, T. 2020. Valtakunnallinen poistotekstiilikeräys laajenee – käsittelyn pilottilinjasto rakennetaan Paimioon. Yle. Uutiset. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11242166  [viitattu 15.9.2021].

Jalava, E., Leppänen, R., Lehtinen, A., Yrjönmäki, S., Korhonen, N., Tolonen, E., Simanainen, M & Byckling, L. 2021. Kiertotalouden vaikutukset työhön ja osaamiseen. Osaamista kehittämällä kohti reilua siirtymää. Sitra työpaperi. Sitra. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2021/03/27163845/sitra-kiertotalouden-vaikutukset-tyohon-ja-osaamiseen-v3.pdf [viitattu 15.9.2021].

Kohti poistotekstiilin jalostuslaitosta. 2021. Poistotekstiilin jalostuslaitoksen kehitys ja vaikuttavuus. Lounais-Suomen Jätehuolto. Saatavissa: https://indd.adobe.com/view/96f0f95b-3a49-4ad6-a8c1-bdc641d253ff [viitattu 15.9.2021].

Kokkonen, M. s.a. Kohti poistotekstiilin jalostuslaitosta. Lounais-Suomen Jätehuolto. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://1594447.166.directo.fi/@Bin/f2a212a9b2238975690016637cdfcd59/1631534564/application/pdf/214220/Kohti%20poistotekstiilin%20jalostuslaitosta%2012112020.pdf [viitattu 15.9.2021].

Mäkiö, I. 2021. Tekstiililajittelu on työtä, jolla on tarkoitus. Telaketju. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://telaketju.turkuamk.fi/blogi/tekstiililajittelu-on-tyota-jolla-on-tarkoitus/ [viitattu 15.9.2021].