Kuvituskuva: hedelmän sisällä kaksi lelu-ukkoa kaivavat tunnelia. Kun ideat on kaivettu esiin, tulee niiden laatua arvioida. Kuva: Pixabay.

Idea, jossa on pitoa

02.06.2021

Huonon idean tappaminen nopeasti säästää aikaa ja vaivaa. Uusien ideoiden harvennukseen löytyy helposti käytettäviä arviointitapoja. Tässä niistä yksi, jolla nähdään, onko ideassa pitoa.

Dan ja Chip Heathin (2007) mukaan toimiva idea syntyy seuraavien prinsiippien avulla: idean pitää yksinkertainen, odottamaton, konkreettinen, uskottava, tunteita nostattava ja tarinallinen.

Lähes kaikkeen hanketyöhön liittyy jollain tapaa ideointi. Kun konkreettinen idea syntyy, kehotamme projektityöntekijöitä tutkimaan, kuinka moni yllä olevasta kuudesta prinsiipistä tuoreessa ideassa esiintyy. Mikäli menetelmän luoneita tutkijoita on uskominen, mitä useampi prinsiippi osuu kohdalle, sitä todennäköisemmin ideasi toimii.

Idean pitää olla:
● yksinkertainen
● odottamaton
● konkreettinen
● uskottava
● tunteita nostattava
● tarinallinen

ESGE-hankkeessa ideointi on jatkuvasti läsnä kaikessa kehityksessä. Työntekijöiden ryhmä saa ensiksi tehtävänannon, jonka jälkeen jokainen työntekijä ideoi ensiksi yksin niin monta ideaa, kun mieleen tulee. Tämän jälkeen työntekijä jakaa ideat parinsa kanssa ja valitsee yhdessä kolme toimivinta ideaa.

Lopuksi ideat jaetaan koko ryhmän kesken. Yhdessä äänestetään 2-3 parasta ideaa, valitaan vastuualueet työntekijöiden kesken ja pohditaan, millä aikataululla toimintaa lähdetään työstämään. Tähän mennessä ideointi on toiminut hyvin, ja mitä mielenkiintoisempia ideoita ollaan saatu esiin. Tästä huolimatta kuuden prinsiipin malli voisi olla kokeilun arvoinen, jotta yhä useampia ideoita saadaan kehitettyä ja vietyä eteenpäin.

Ideoi ja arvioi

Kuvassa täytetty sämpylä, jonka leveyttä mitataan Mauser-mitalla.
Arviointi ja mittaaminen on elintärkeää, mutta on myös pohdittava, mitä mittaa ja miksi. Kuva: Pixabay.

Kun uutta hanketta ideoidaan, usein ideointia joutuu lähestymään konkreettisemmin. Hankkeisiin liittyvää ideointia rajaa muun muassa rahoitusinstrumenttien ehdot, hankekumppaneiden määrä ja aikataulu sekä osaamiseen pohjautuva hankesuunnittelu. Mikään ei kiellä käyttämästä uusien hankkeiden ideoinnissa yllättäviäkin menetelmiä, mutta usein niiden käyttö voi vain olla hankalaa toteuttaa.

Esimerkiksi konkretian kautta haettu hankeidea on monen ison organisaation yhteinen hanke, jossa joudutaan ottamaan huomioon monta erilaista intressiä, osaamistaustaa ja visiota tulevaisuudesta. Kun yhteistä ideaa hakee esimerkiksi neljä kaupunkia ja puolen tusinaa korkeakoulua, on pakko keksiä keino löytää nopeasti yhteinen suunta. Ideaa voi etsiä vaikka kirjatuista strategioista, visioista ja meneillään olevasta toiminnasta. Voi nimittäin olla, että kaikkien kiinnostuksen aiheena olevaan megatrendiin löytyy siihen liittyvää osaamista – ja suunnitelma hankkeesta on jo puoliksi valmis.

Yksi kiinnostava vaihe on pysähtyä hetkeksi tiimin kanssa, kun uusi idea tai hankesuunnitelma on lähes valmis. Tiimi reflektoi ja tutkii, kuinka moni tekstin alussa olevista kuudesta prinsiipistä toteutuu ennen kuin ideaa lähdetään viemään eteenpäin. Olennaista on, että jokainen tiiminjäsen osallistuu idean arviointiin ja tuo oman mielipiteensä kaikkien kuuluville.

Ideoiden arviointi ja väliarviointi on tärkeää vaikuttavien ideoiden luomiseksi. Kuten yritimme havainnollistaa yllä olevilla kahdella esimerkillä, ei ole vain yhtä tapaa tuottaa ideoita. Ideoita voi tuottaa lukemattomilla erilaisilla tavoilla, joten tärkeää onkin valita itsellesi sopiva tapa ja keskittyä lopputulokseen. Vaikuttava idea täyttää alun kuusi prinsiippiä ja on valmis eteenpäin työstettäväksi.

Lähde:

Heath, Chip & Heath, Dan 2007. Made to stick. Why Some Ideas Survive and Others Die. New York: Random House.

Kirjoittaneet Petri Kähärä ja Antti Leppilampi

Kähärä työskentelee tutkimuspäällikkönä logistiikan ja merenkulun vahvuusalalla ja Leppilampi projektipäällikkönä ESGE-hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.