Työ, tuottavuus ja hyvinvointi – kohti uutta EU-ohjelmakautta

Suomessa on yllättäen törmätty siihen, että moni toimiala potee pulaa osaajista. Kun samalla työn tuottavuus on viime vuosina jäänyt esimerkiksi muista Pohjoismaista jälkeen, on yhtälö hyvinvointivaltion ylläpitämisen kannalta hankala.

Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027-ohjelma tarjoaa omalta osaltaan EU-rahoitusta yhtälön ratkaisemiseen. Sen sateenvarjoteemoja ovat vihreä talous ja digitalisaatio.

Työvoiman saatavuuden turvaaminen edellyttää työperäistä maahanmuuttoa. Uusia toimintatapoja pitää kuitenkin löytää myös koulutukseen, työelämän uudistamiseen ja innovaatiopolitiikkaan.

Koulutuksen tulisi osua erityisesti tulevaisuuden kasvualoille. On laskettu, että uusista työpaikoista peräti 80 % edellyttää korkea-asteen osaamista. Myös opintojen sujuvuus, aloituspaikat ja jatkuva oppiminen ovat työvoiman turvaamisen kannalta avaintekijöitä.

Yhä useamman ulkomaalainen korkeakouluopiskelijan pitäisi työllistyä Suomeen. Oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä toivotaan löytävän tähänkin uusia lääkkeitä.

Euroopan sosiaalirahaston uudella ESR+-ohjelmalla on keskeinen rooli edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamisessa. Ohjelma tähtää koko Suomen työvoimapotentiaalin käyttöönottoon.

Ohjelman toimilla on tarkoitus parantaa esimerkiksi osaamisen ennakointia sekä työelämän laatua. Myös yhteiskunnallisille yrityksille, joiden tavoite on usein sosiaalinen tai ekologinen, on luvassa uusia tukitoimia.

Uudistuva ja osaava Suomi -ohjelma korostaa myös sitä, että uusilla innovaatioilla on ratkaiseva merkitys yritysten pärjäämiselle. Korkeakouluyhteistyöhön osallistuvat yritykset ovat muita etevämpiä kehittämään tuoteinnovaatioita ja parantamaan tuotantoprosessejaan.

Suomen TKI-tiekartan mukainen tavoite on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Ammattikorkeakoulujen kannalta on olennaista saada pk-sektori nykyistä paremmin mukaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Verovähennys TKI-investoinneista on yksi mahdollinen porkkana. Tämän lisäksi tarvitaan näyttöjä tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten ja uuden osaamisen vaikutuksesta tuottavuudelle. On saatava hyvät tarinat liikkeelle.

Kehittämistyö tarvitsee osaavat tekijät ja myös hyvän tutkimusinfrastruktuurin. Xamkin TKI-henkilöstön määrä on noussut tasaisesti ylittäen jo 320. Onneksi tällä kertaa EU-ohjelmakauden taite ei näytä tuovan merkittävää notkahdusta hanketoimintaan, jolloin alueen osaajista voidaan pitää kiinni.

Tutkimusinfran kehittämisessä ammattikorkeakoulun suurimmat lähiaikojen satsaukset kohdistuvat kiertotalouden pilotointiympäristöihin (rakentamisen vähähiilisyys) ja digitaaliseen tiedonhallintaan (Memory Lab), jotka palvelevat suoraan myös alueemme yrityksiä.