Kuvassa etualalla näkyy valokuvaaja, joka kuvaa kahta Xamkin opiskelijaa pelaamassa jalkapalloa. Same-Eyes:n Teemu Villikka kuvaa Junioriliigan mainoskasvoja, Xamkin energiatekniikan opiskelijoita Heini Nurmelaa ja Riku Koivikkoa. Kuva: Paavo Kriktilä.

Saadaanko tytöt teknisille aloille?

04.10.2022

Tyttöjen osuutta teknisten alojen opiskelijoissa ja työpaikoissa on pyritty lisäämään monin keinoin. Muutos on ihmeen hidasta tasa-arvon mahtimaassa, joten lienee aika vaihtaa suuntaa.

Vuoden 2018 yhteishaun tulos on surullinen esimerkki koulutuksen sukupuolisesta eriytymisestä eli  segregaatiosta: vain yksi prosentti ammatillisen talotekniikan opiskelupaikan vastaanottaneista oli naisia. Rakennustekniikassa päästiin viiteen prosenttiin.

Trendi on sama, oli kouluaste tai tekniikan ala mikä tahansa. Suomi on tasa-arvoisimpia maita, mutta valtavan muutoksen teknologian huippumaaksi kokenut kansa ei ole pysynyt kaiken kehityksen mukana. Putosimme liian korkealta puusta.

Miehinen yllätyshyökkäys

Koska sukupuolijakauma on monilla aloilla radikaali, tarvitaan rohkeita liikkeitä asian korjaamiseksi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on tehnyt sellaisen.

Teknologia sopii kaikille!

Suomessa vuonna 2022 päättyneiden neljän laajan koulutuksen tasa-arvoon liittyneen hankkeen 28:sta työntekijästä ei löytynyt yhtään miestä. Vastaavasti Xamk junioriliiga -hankkeen palkkalistoilta ei löydy yhtään naista, ja junioriliigan yksi tavoite on kuitenkin lisätä tyttöjen kiinnostusta STEM-aloja kohtaan (science, technology, engineering, math).

Lisäksi junioriliiga on hylännyt ajatuksen segregaation voivottelusta ja hankkeen kohdistamisesta pelkästään tytöille. Markkinoinnissa on sanoma: teknologia sopii kaikille!

The show

Maamme opettajia ja opoja koulutetaan tunnistamaan segregaatioita, ja koululaitoksemme edistykselliset voimat saavat koko ajan muutosta aikaan. Myös Xamk junioriliiga on ottanut kohteekseen koululaiset, sillä koulun kautta tavoittaa suuren joukon nuoria kerralla.

Koska nuorilta puuttuu tietoa ja esimerkkejä eri aloista, junioriliiga rantautuu noihin sivistyksen saarekkeisiin kertomaan. Uskomme, että lähes oppilaiden vertaisilla eli opiskelijoilla ryyditetty Xamkin tekniikan alat -show iskee peruskouluikäisen koulutusala-aivolohkoon.

Show on liioittelua

Tarkoituksenamme on järjestää peruskoululaisille useampi oppitunnin tai koulupäivän mittainen elämys, joka poikkeaa normaalista koulupäivästä. Peruskoululaiset ovat kohderyhmä siksi, että haluamme vaikuttaa niihin, joihin se on vielä ”helppoa”.

Kuvassa näkyy kahdeksasluokkalaisia tutustumassa pelialan opiskeluun.
Kotkan 8-luokkalaiset keväällä Metsolan Game Labilla testaamassa peliohjelmoinnin opiskelijoiden uusia pelejä. Opiskelijat ohjaavat. Kuva:Paavo Kriktilä.

Elämys voi olla vaikkapa viiden teknisen koulutusalan järjestämä monialainen oppimiskokonaisuus tai oppitunti, jossa pääsee muun muassa pelaamaan Xamkissa tehtyjä pelejä ja katsomaan hankkeessa tuotettuja videoita. Esimerkiksi Etelä-Kymenlaakson 8-luokkalaiset kutsutaan Xamkille tutustumaan ja toimimaan.

Mielellämme toteuttaisimme myös pelkästään tytöille suunnatun innovaatioleirin jonkun yhteistyökumppanin kanssa. Toivottava vaikutus olisi, että tieto lähtee kulkemaan vertaisfaktoina tytöltä tytölle ja kuulisimme vanhan hitin sanat: ”no hitto miks ei”.

Huoltajien kimppuun isketään vanhempainilloissa ja somessa. Lisäksi verkkoon ladataan riittävästi omia ja opiskelijoiden tekemiä materiaaleja tukemaan koulujen ja huoltajien tasa-arvoon tähtäävää kasvatustyötä.

Se some

Junioriliigan vahvuus on kasvatus- ja opetustyön laajassa tuntemuksessa. Opastettu ja ohjattu on vauvasta vaariin ja yläkoulun puolella 14 vuotta. Silti nuorten some-maailma on otettava haltuun, jos halutaan jakaa faktaa ja esimerkkitapauksia monesta eri tulokulmasta.

Eikä se riitä naamakirja, ei. TikTok – Make Your Day ja 46-vuotias mies tulevat olemaan tämän projektin haastavin yhdistelmä, ellei päästä tilanteeseen, jonka Hjallis muotoilee: ”Älä opettele kaikkea itse. Palkkaa ihminen, joka osaa.” Hakusessa onkin viestinnän harjoittelija, joka puhuu teiniä (yhteydenotot allekirjoittaneelle).

No siksi

Miksi niitä tyttöjä pitää ihan väkisin raahata sinne teknologian puolelle?

EU:n komission mukaan tasa-arvon saavuttaminen pelkästään digitaalisilla markkinoilla nostaisi EU-maiden bruttokansantuotetta yhdeksän miljardia euroa vuodessa.

Omakohtaisesti sanoisin, että jo peruskoulussa työskentelytiimit, joissa on sekä tyttöjä että poikia, ovat homogeenisiä ryhmiä parempia. Ja keitä niissä taloissa asuu, joiden tekemistä opiskelee yksi tai viisi prosenttia toisesta sukupuolesta?

Kuvassa kaksi henkilöä turvaliivit päällä keskustelee, taustalla satama laivoineen.
Junioriliiga-videon kuvauksissa HaminaKotka sataman operatiivinen päällikkö Suvi-Tuuli Lappalainen ja Stevecon varatoimitusjohtaja, lakimies A-P Saari. Kuva: Paavo Kriktilä.

Xamk junioriliiga pyrkii lisäämään Xamkin tekniikan alojen tunnettavuutta Etelä-Kymenlaakson peruskouluissa ja markkinoi teknisiä aloja tytöille varteenotettavana uravaihtoehtona. Rahoittaja ja päärahoituslähde: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Lisätietoja verkkosivuilta juniori.xamk.fi

 

 

Kirjoittanut Paavo Kriktilä

Kirjoittaja on Xamk junioriliiga-hankkeen projektipäällikkö, virkavapaalla oleva perusopetuksen historian ja yhteiskuntaopin lehtori.