Living Lab – nuorilähtöistä toimintaa kehittämässä

Living Lab -toiminnan yhtenä tavoitteena on nuorten ja ammattilaisten dialogin mahdollistaminen palveluiden kehittämisessä. Yhteiskehittäminen edellyttää avarakatseisuutta, sinnikkyyttä, herkkyyttä kuulla ja kuunnella sekä kykyä nähdä mahdollisuuksia.

Asiakaslähtöisyys, käyttäjälähtöisyys, nuorilähtöisyys… Termejä on monia. Keskeistä niille on kuitenkin se, että palveluiden tarjoamisen ja kehittämisen keskiössä ovat palveluiden käyttäjien tarpeet.

NOUSU-hankkeen työssä nuorilähtöisyys ymmärretään niin, että nuorten osallistuminen mahdollistetaan koko kehittämiskaaren ajan. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta palveluiden kehittämisessä. Helpommin sanottu kuin tehty?

Living Lab on avoimen innovaation ekosysteemi, joka kokoaa yhteen palveluiden tarjoajia ja käyttäjiä palveluiden, tuotteiden tai toimintamallien kehittämiseen ja innovointiin. Toiminta perustuu avoimuuteen ja verkostoitumiseen. Avoimuus kytkeytyy yhteistyöhön ja toimintatapojen jakamiseen. Toiminta mahdollistaa palveluiden käyttäjien osallistumisen kehittämiseen. (Heikkanen & Österberg 2012, 10, 13.) Living Lab yhdistää parhaimmillaan tutkimusta ja kehittämistä perustuen elämän tarpeisiin sekä ympäristöihin. Toimintamallissa on keskeistä yhteiskehittäminen eli tuotteita, palveluita tai toimintamalleja testataan ja kehitetään yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa.

NOUSU-hankkeessa kehitettävässä Living Lab -toiminnassa keskeistä on nuorilähtöisyys. Living Lab toimii yhteiskehittämisen paikkana nuorille ja nuorten kanssa työskenteleville eri alojen ammattilaisille, organisaatioille, järjestöille, oppilaitoksille ja yrityksille. Tavoitteena on tuottaa ratkaisuja pirullisiinkin ongelmiin yhteiskehittämisen menetelmillä. Kehitettävän Living Lab -toiminnan teemoina ovat nuorten työllisyyden edistäminen ja digitaitojen vahvistaminen.

Nuorten digitaitojen vahvistaminen voi parhaimmillaan edistää myös koulutukseen ja työelämään hakeutumista sekä pärjäämistä siellä. Digiosaamisen kartuttamista tarvitaan iästä riippumatta. Ei voida olettaa, että digiaikana syntyminen tuo mukanaan automaattisesti kaikki tarvittavat digitaidot. Nuorten tarpeet voivat jäädä näiden digiosaamiseen liittyvien keskusteluiden ja oletusten jalkoihin.

Tämän vuoksi on tärkeää, että nuoret nähdään aktiivisina toimijoina ja heille mahdollistetaan kehittämiseen osallistuminen. Mahdollisuus vaikuttaa asioihin voi tarjota parhaimmillaan osallistujille voimaannuttavia kokemuksia, jotka voivat tuoda uudenlaisia näkökulmia myös omaan elämään.

Nuorten ääntä ja kokemuksia kehittämiseen

Lähdimme liikkeelle nuorten tarpeiden kartoittamisesta liittyen digitaitoihin ja työelämään kytkeytyvien koulutusten suunnitteluun. Jalkauduimme yhteistyökumppaneiden tiloihin kertomaan Living Lab -toiminnasta sekä ideoimaan yhdessä nuorten kanssa tulevaa Living Lab -tilaa. Tavoitteena oli kartoittaa minkälainen tilan tulisi olla ja millaiset asiat saisivat heidät osallistumaan toimintaan?

Perustimme nuorten kehittäjäryhmän tuomaan nuorten ääntä ja kokemuksia kehittämiseen. Tavoitteena on, että tämä ryhmä voisi toimia myös hankkeen päättymisen jälkeen kouvolalaisena vaikuttajaporukkana. Ryhmän toimintaa on käynnistelty pienimuotoisesti ja mainostamista on jatkettu jalkautuen eri palveluihin. Ryhmän toimintaa on tarkoitus ideoida ja kehittää edelleen yhteiskehittämisen menetelmin nuorten kanssa.

Voidaan kuitenkin todeta, että nuorten tavoittamisessa hankkeen toimintoihin on oma haasteensa. Kasvokkain markkinointi on olennaisessa osassa nuorten tavoittamisessa, samoin yhteistyökumppanit. Yksi havainto on ollut, että kehittäminen saattaa tuntua nuorista kaukaiselta asialta, johon itsellä ei ole mahdollisuuksia. Nuorten kanssa keskustellessa on tullut esiin kokemus: ”en ole kehittäjätyyppiä”. Eikä kaikkien ole tarvitsekaan olla. Pieni kehittämiskipinä voi kuitenkin syntyä mahdollisuuksien tarjoamisen, kuuntelemisen ja keskusteluiden kautta. Ihmiset ovat luonnostaan luovia, joskus se voi vaan unohtua arjessa.

Dialogin avulla voi syntyä uusia ideoita ja ratkaisuja

Tavoitteemme on myös madaltaa nuorten kynnystä kehittämisen äärelle. Jokainen voi löytää oman sisäisen kehittäjänsä. Living Lab -toiminnan avulla on tarkoitus edistää nuorten ja ammattilaisten välistä dialogia palveluiden kehittämisessä.

Tällä hetkellä Living Lab -prosessimme kytkeytyy nuorten palvelukartan kehittämiseen. Tarve nousi esille nuorten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta, joiden kanssa on tehty pohjatyö, eli olemme koonneet yhteen nuorille suunnattuja palveluita ja ryhmitelleet erilaisia tarpeita. Palvelukartta kokoaa yhteen nuorille suunnatut palvelut ja sitä muotoillaan heidän tarpeidensa pohjalta. Tällä hetkellä karttaa testataan ja kehitetään yhdessä nuorten kanssa yhteistyökumppaneiden toiminnassa järjestettävissä pajoissa. Nuorilta on saatu jo tähän mennessä tärkeitä havaintoja, ideoita ja toiveita palvelukarttaan liittyen. Tästä on hyvä jatkaa dialogista kehittämismatkaa.

Lähde

Heikkanen, S. & Österberg, M. 2012. (toim.) Living Lab ammattikorkeakoulussa. HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-6619-17-0 [Viitattu 21.10.2022]