Opiskelijoiden tulevaisuusajattelun kehittäminen edistää hyvinvointia ja ammatillisia valmiuksia

”Tulevaisuus ei tunnu enää niin pahalta, kun miettii, että se voi olla monenlainen eikä kukaan muukaan oikeesti tiedä, millanen se on. Mutta että se ei kuitenkaan vaan tule, vaan ite kannattaa miettii mitä haluaa, mutta jos se ei toteudu niin kuin on ajatellu, niin voi miettiä toista reittiä.”

Opiskeluaika on korostuneesti tulevaisuusorientoitunut elämänvaihe

Ingressin lainaus on erään opiskelijan kommentti hänen tuntemuksistaan tulevaisuusprojektin jälkeen. Projektin tavoitteena oli hahmotella mahdollisimman erilaisia tulevaisuuskuvia siitä, mitä voisi tapahtua opintojen jälkeen, mitä kaikkea työuralta voi odottaa ja millaiseksi elämä esimerkiksi saattaa muodostua. Tulevaisuuskuvien hahmottelun jälkeen niitä analysoitiin ja mietittiin mahdollisimman erilaisia ja monenlaisia reittejä niiden toteuttamiseksi tai negatiivisten tulevaisuuksien ennaltaehkäisemiseksi.

Tulevaisuuskuvien on todettu ohjaavan päätöksiä, valintoja ja toimintaamme sekä hyvässä että pahassa, tiedostetusti ja tiedostamatta (Rubin 2002, 35). Myönteisten tulevaisuuskuvien luomisen sujuvuuden on todettu olevan yhteydessä yleisesti toivoon, ja sitä kautta vahvistavan itsetuntoa ja uskoa siihen, että asioilla on tapana järjestyä. Tämä puolestaan lisää aktiivisuutta, tietoisuutta myönteisten valintojen tekemisestä sekä ymmärrystä valintojen seurauksista. Toisaalta taas kielteiset tulevaisuuskuvat ruokkivat passiivisuutta, epätoivoa sekä näkemysten suppeutumista ja ajattelun kapeutumista.

Opiskelijaelämää on totuttu pitämään yhtenä elämän hienona välivaiheena, jossa on lupa kokeilla, haaveilla, haahuilla, tutustua erilaisiin ihmisiin ja laajentaa omaa maailmankuvaansa. Opintojen ensisijainen tehtävä on lisätä ymmärrystä opiskeltavan alan perusteista työelämää varten, mutta samalla opintojen tavoite on oppia näkemään asioita useista eri näkökulmista. Tämä erilaisuuden ymmärrys vahvistuu erityisesti vuorovaikutuksessa.

Pandemia-ajan etäopetus eväsi opiskelijoilta nämä useimmiten epämuodolliset vuorovaikutuskohtaamiset. Kohtaamisissa omien näkemysten ja tulevaisuuskuvien moninaisuuden hahmottelu oli luonteva osa opintoja ja kasvua kohti ammatillista identiteettiä ja tasapainoista työkykyisyyttä. Etäopetuksen kanssa samaan aikaan useat globaalit kriisit lisäsivät entisestään epävarmuutta tulevaisuutta kohtaan. Tulevaisuususko ja myönteiset näkemykset tulevaisuudesta eivät enää olleetkaan itsestäänselvyyksiä.

Globaalit uhkat, yksinäisyyden kokemus ja epävarmuus tulevasta näkyvätkin nyt opiskelijaterveyskyselyissä. Kattavimman vuonna 2021 tehdyn korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan (Parikka ym. 2021) joka kolmas opiskelija kärsi ahdistuksen ja masennuksen oireista. Lisäksi joka neljäs opiskeleva nainen ja joka kolmas opiskeleva mies kertoi, ettei tunne kuuluvansa yhteenkään opiskeluun liittyvään ryhmään. Opiskelijaelämänvaihe on tärkeää aikaa erityisesti nuorille sekä henkilökohtaisen että ammatillisen identiteetin rakentamiseen.

Tärkeässä roolissa on se, että opiskelija peilaa oppimiaan asioita, kohtaamiaan asiantuntijoita, työelämäkokemuksia ja muiden opiskelijoiden näkemyksiä omiin suunnitelmiinsa. Tätä kautta rakentuu hänen näkemyksensä siitä, millaisia työtehtäviä, työympäristöjä ja työelämää kohti hän haluaa pyrkiä. Tämä vahvistaa ymmärrystä siitä, että asioita voi tehdä monella eri tavalla ja erilaiset valinnat, vahvuudet, päätökset ja heikkoudet voivat johtaa hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Tätä tuetaan useissa korkeakouluissa erilaisilla opiskelijahyvinvoinnin edistämisen ja tukemisen hankkeilla. Myös Xamkissa kehitetään erilaisia toimenpiteitä aktiivisesti ja olemme mukana kansallisessa koordinaatiohankkeessa, jossa analysoidaan ja kootaan vaikuttavimpia menetelmiä kaikkien käyttöön. Hankkeen etenemisestä on tehty useita podcasteja, jotka löytyvät verkosta. (Väisänen 2022.)

Tulevaisuuskuvat opiskelijan hyvinvoinnin tukena

Tulevaisuuskuvat ovat yksi väline käsitellä omaa tilannetta suhteessa ympäristöön, mahdollisuuksiin, uhkiin, toisiin ihmisiin sekä pallotella erilaisia vaihtoehtoja, pohtia erilaisten valintojen seurauksia ja hahmotella syy-seuraussuhteita sekä niiden toteuttamiseen vaadittavia toimia. Tulevaisuuskuvien avulla voi hahmotella turvallisesti pahimman mahdollisen näkemyksen tulevaisuudesta, visioida villisti ruusuisimman tulevaisuuden, varioida erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia tai analysoida raadollisesti sitä, mitä kohti nyt ollaan menossa.

Opiskelijakulttuurin rakentaminen uudelleen on ajankohtaista nyt eri korkeakouluyhteisöissä ja esimerkiksi Xamkissa on käynnissä jo useita toimenpiteitä, joilla tuetaan uudenlaisten opiskelijayhteisöjen rakentumista (Ylönen 2022). Ohjattu tulevaisuuskuvien luominen on parhaimmillaan ajatusleikkiä, joka ryhmässä toteutettuna antaa mahdollisuuden nähdä asiat toisin, mutta toimii myös erilaisten tulevaisuusajattelun menetelmien avulla yksin toteutettuna. Tulevaisuuskuvat auttavat jäsentämään kaoottista ympäristöä, antavat mahdollisuuden kokeilla erilaisia vaihtoehtoja ja lisäävät luottamusta siihen, että asioita voi ymmärtää suhteessa toisiinsa ja näin varautua erilaisiin mahdollisuuksiin. Reagointitavan voi kuitenkin valita itse, ja se lisää hallinnan tunnetta omasta elämästä.

Tulevaisuuskuvien hahmottelu tuottaa opiskelijalle myös työelämävalmiuksia, sillä kyky hahmotella erilaisia tulevaisuuskuvia auttaa hahmottamaan työelämän moninaisia ongelmia ja ratkaisuja niihin eri näkökulmista. Erityisesti tulevaisuuskuvat toimivat esimerkiksi työ- ja toimintaprosesseihin, toimintaympäristöön ja organisaatioon liittyvien muutosten vaihtoehtoisessa mallintamisessa. Tällöin tulevaisuuskuvat tarjoavat mahdollisuuden leikitellä erilaisilla tavoitteilla ja toteutuksilla.

Tulevaisuuskuvat kehittämisen välineinä

Kehittämisen lähtökohtana on ihmetys, jonka perusteella esitetään kysymys siitä, mitä tulisi kehittää. Kehittämisessä on tärkeää tunnistaa ongelma, ongelmaan liittyvät tekijät ja niiden yhteydet toisiinsa (nk. systeemimetodologinen tarkastelu), ongelmaan liittyvä osaamistarve (nk. osaamistarvekartoitukset eri vaihtoehdoissa) sekä mahdollinen muutosvastarinta ja siihen yhteydessä olevat tekijät (nk. sosiaalisen käyttäytymisen ennusteanalyysi). Nämä kaikki voidaan kuvata esimerkiksi toivotunlaisina, katastrofaalisina tai vaihtoehtoisina mahdollisina tulevaisuuskuvina. Tulevaisuuskuvien kautta ongelmaa voidaan tarkastella eri näkökulmista erilaisia ongelmaan yhteydessä olevia tekijöitä ja muuttujia vaihdellen. Näin saadaan aikaiseksi perusteltu visio siitä, mihin kehittämisellä pyritään.

Myös vaihtoehtoisia kehittämistoimenpiteitä voidaan mallintaa (simuloida) erilaisia tulevaisuuskuvia rakentamalla. Data-analytiikan kehittyminen ja visuaaliset mallinnusohjelmat mahdollistavat tulevaisuuskuvien rakentamisen prosessimaisina ketjuina ja systeemisinä orgaaneina, joiden muuttujia voidaan vaihdella. Näin saadaan aikaiseksi esimerkiksi tulevaisuuskuva siitä, mikä on ajankäytöllisesti optimaalisin, kustannustehokkain, inhimillisesti vähiten kuormittava ja muutosvastarintaa aiheuttava tapa kehittämisprosessin toteuttamiselle.

Korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksiin liittyy oletus kehittämisosaamisesta ja -orientaatiosta. Tutkimus- ja kehittämismenetelmien opetuksen kautta opiskelijat saavat lähtökohtaisesti laajan katsauksen tutkimuksellisten kysymysten asetteluun, aineistojen keräämiseen ja analysointiin sekä kehittämisen menetelmien hallintaan. Kehittämisprosessit ovat kuitenkin aina hyvin systeemisiä ja erilaisia vaihtoehtoja sisältäviä. Siksi tulevaisuuskuvien käyttäminen kehittämisprosessien vaihtoehtojen mallintamisessa voi tarjota kokoavan menetelmän kehittämisongelman jäsentämiseen, menetelmällisten valintojen puntarointiin ja ratkaisuvaihtoehtojen hahmotteluun. Tämä jos mikä, on varmasti yksi tulevaisuuden työelämävalmiuden kulmakiviä.

Tulevaisuusajattelun kehittäminen

Tulevaisuuskuvien rakentaminen perustuu kykyyn tarkastella nykytilaa ja siihen johtaneita tekijöitä tulevaisuuden näkökulmasta. Toisaalta tulevaisuuskuvat tarjoavat mahdollisuuden analysoida tulevaisuutta ja siihen johtaneita tekijöitä nykyisyyden näkökulmasta. Jo tämä jännite aikaulottuvuuksien välillä vaatii ajattelutavan ravistelua irti arkiajattelusta.

Nykytilan analyysi on sekä yksityiskohtien että kokonaisuuksien hahmottamista, syy-seuraussuhteiden analysointia, keskeisten muutostekijöiden tunnistamista, sekä luovuutta. Vahvistamalla systeemiajattelun taitoja ja loogista päättelykykyä luodaan opiskelijoille pääomaa, joka on ensiarvoisen tärkeää myös työelämässä, ja elämässä. Mielikuvituksen ruokkiminen, haaveilu, vaihtoehtojen maalailu ja arkiajattelusta irtautuminen puolestaan kehittävät luovan ajattelun taitoja. Luovuuden yhdistäminen systeemiajatteluun ja loogiseen päättelyyn lisää ymmärrystä vaihtoehtojen kirjosta ja antaa mahdollisuuden tarkastella valintoja myös tulevaisuusnäkökulmasta.

Tulevaisuuskasvatukseen on kehitetty useita erilaisia pedagogisia tehtäviä, menetelmiä, toimintamalleja ja viitekehyksiä, jotka edistävät tulevaisuusajattelun eri osatekijöiden kehittymistä. Tietoisuutta lasten ja nuorten tulevaisuuskasvatuksesta on Suomessa edistetty viimeisten vuosien aikana erityisesti Tähkäpään perustaman tulevaisuuskoulun kautta (https://www.nuori.fi/toiminta/tulevaisuuskoulu/). Turun tulevaisuudentutkimuskeskus on ollut mukana kehittämässä laajemminkin opintojen ohjaukseen erilaisia menetelmiä, joissa on hyödynnetty myös simulaatioita (https://tulevaisuusohjaus.fi/). Xamkissa puolestaan esimerkiksi Juvenian asiantuntijat Ville Eerikäinen ja Antti Rantaniva ovat pelillistäneet tulevaisuuskasvatusta nuorisotyön ja nuorten elämänhallinnan tukemisen menetelmänä.

Kasvattaessamme nuoria tulevaisuuden työelämään meidän tulee kasvattaa heitä sekä tulevaisuutta varten että tulevaisuuden avulla. Tulevaisuutta analysoimalla opiskelijoilla on mahdollisuus tarkastella elämän epävarmuustekijöitä ja miettiä erilaisia vaihtoehtoisia toimintamalleja toivotunlaisen tulevaisuuden aktiiviseen haltuunottoon. Tulevaisuuskuvat ajattelun kehittämisen välineenä kehittävät sekä työelämävalmiuksia tulevaisuutta varten että valmiuksia, joilla opiskelijoista tulee aktiivisia oman elämänsä hallitsijoita ja tulevaisuuden tekijöitä. Elämää ei voi ennakoida, mutta erilaisuuden ja erilaisten vaihtoehtoisten elämänvaihtoehtojen hahmottelu voi auttaa sen ymmärtämistä ja sitä kautta lisätä kokemusta elämänhallinnasta.

Lähteet

Parikka, S. Holm, N. Ikonen, J. Koskela, T. Kilpeläinen, H. & Lundqvist, A. 2021. KOTT 2021 -tutkimuksen perustulokset 2021. Verkkojulkaisu. Saatavissa: www.terveytemme.fi/kott [Luettu 4.11.22]

Rubin, A. 2002. Nuoren ohjenuorat. Tulevaisuusnäkökulman avaamisen merkityksestä. Teoksessa A. Haapala. Tulevaisuuskasvatus. Opetus2000 -sarja. PS-kustannus. 28-49.

Väisänen, H. 2022. Putoamispisteet korkeakoulussa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Podcast verkkolehdessä Next. Saatavissa: https://next.xamk.fi/podcast/putoamispisteet-korkeakoulussa/ [Luettu 4.11.22]

Ylönen, E. 2022. Opiskelijakulttuuria elvyttämässä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Artikkeli verkkolehdessä Next. Saatavissa: https://next.xamk.fi/uutta-luomassa/opiskelijakulttuuria-elvyttamassa/ [Luettu 4.11.22]