Kotimaassa kasvatetulla kalalla on pieni hiilipyrstönjälki
15.03.2022Kalanviljely on elinkeinona tärkeä osa Suomen luonnonvarataloutta. Kotimaassa kasvatettu kala on fiksu valinta myös luonnon kannalta. Suomalaisten lautasille päätyy kuitenkin todennäköisimmin Norjassa kasvatettu lohi.
Suomessa kasvatettiin vuonna 2020 noin 15,1 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Kirjolohen osuus tästä oli noin 95 prosenttia. Suomalainen kasvatettu kirjolohi on WWF:n Kalaoppaan vihreällä listalla, jossa sen seurana kasvatetuista lohikaloista ovat vain Tanskassa ja Sveitsissä kasvatetut kirjolohet. Muualla Euroopassa ja Norjassa kasvatettu lohi ja kirjolohi ovat keltaisessa ”osta harkiten” -luokassa.
Silti hyvin todennäköisesti sushin päällä oleva lohipala on uiskennellut lautasellesi Norjasta asti. Suomalaisten kuluttamasta kalasta tuontikalan osuus on yli 80 prosenttia, ja puolet tuontikalasta tulee Norjasta. Kuluttajalle voi kalatiskillä tulla mielikuva villistä lohesta, mutta Norjan lohi, Norjan merilohi ja Jäämeren lohi ovat markkinointitermejä kasvatetulle norjalaiselle lohelle.
Norjan lohen syömisestä aiheutuu 24 % suurempi hiilijalanjälki kuin kotimaisen kirjolohen syömisestä. Vuosittaista kulutusta tarkasteltaessa tämä vastaa keskivertosuomalaisten vuosittaisten laivamatkojen hiilijalanjälkeä. Lopettaisitko Norjan lohen syömisen vai laivamatkat pienentääksesi hiilijalanjälkeäsi?
Syökää kotimaista kalaa!
Ongelmaan on herätty, ja valtakunnan tasolla on käynnistetty kotimaisen kalan kulutuksen lisäämiseen tähtääviä ohjelmia ja kampanjoita. Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön johdolla laaditun Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on saada suomalaiset syömään 2,5 kala-annosta viikossa vuoteen 2035 mennessä.
Xamkin Lähikalafoorumi – viestintää kotimaisesta kalasta -hankkeen tavoitteena on edistää kotimaassa kasvatetun kalan käyttöä viestinnän keinoin. Tavoitteena on yhdessä Etelärannikon Kalaleaderin kanssa lisätä kuluttajien ja päättäjien tietämystä kasvatetun kalan hiilipyrstönjäljestä erityisesti Kymenlaaksossa ja muualla Itäisen Suomenlahden alueella, jotta ympäristölupiin saadaan lisää volyymia.
Vanhat mielikuvat kalankasvatuksesta elävät edelleen
Kalankasvatuksen ympäristöluvat ovat tiukassa, sillä kotimaisella kasvatetulla kalalla on edelleen verrattain huono maine kalankasvatuksen historian takia. Suuret ravinnekuormat olivat ongelma varsinkin 1980-luvulla. Kotimaisen kalankasvatuksen kokonaiskuormitus on kuitenkin vähentynyt noin 70 prosenttia 1990-luvun alusta lähtien. Kalankasvatuksen osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta jää nykyisin alle kahteen prosenttiin. Kuormitus on vähentynyt pääosin rehujen ja ruokintamenetelmien kehittymisen myötä. Suomalainen kalankasvatus on myös hyvin pitkälle säädeltyä ja valvottua.
Mielikuva kalankasvatuksen kuormittavuudesta on silti vahva, ja virheelliset mielikuvat muuttuvat hitaasti. Pro Kala ry:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain 8 prosenttia vastaajista tiesi kalankasvatuksen osuuden vesistöjen ravinnekuormituksesta olevan erittäin pieni.
Kotimaisen kalan käyttö on tärkeää Suomen huoltovarmuuden kannalta
Koronapandemia on osoittanut, että kriisin tai poikkeustilan aikana mikään ei ole itsestään selvää. Kotimainen tuotanto ja palvelut ovat nousseet Suomen huoltovarmuuden kannalta elintärkeiksi koronakriisin myötä. Globaalien logistiikkaketjujen ja tuotantoketjujen pysähtyminen vaikuttaa suoraan Suomeen. Kriisitilanteissa valtiot voivat nostaa globaalisti hintoja, jolloin tuotteiden saatavuus heikkenee tai estyy muutoin.
Kotimaisen kalan käyttö ja koko kalatoimialan toimijoiden tukeminen on arvokasta Suomen huoltovarmuuden kannalta. Miten Suomen huoltovarmuutta parannetaan? Kotimaisen kalan edistämisohjelman tavoitteena on nostaa kotimaisen kalan vesiviljelyn määrää 3,5-kertaiseksi vuoteen 2035 mennessä. Tämä tarkoittaa, että vesiviljelylaitoksille pitää saada uusia lupia kotimaisen tuotannon kasvattamiseksi.
Toivottavasti mielikuvat muuttuvat, hankkeet pääsevät tavoitteisiinsa ja suomalaisten ruokapöytiin päätyy tulevaisuudessa enemmän kotimaista vastuullisesti tuotettua kalaa. Myös kuluttajilla on iso vastuu, eli muistetaan suosia ja vaatia kotimaista kalaa aina kun se on mahdollista.
Tiesitkö?
• Kirjolohi ja lohi ovat kaksi eri kalalajia. Kirjolohi on kotoisin Tyyneltämereltä, lohi Pohjois-Atlantilta. Kirjolohi on Suomen tärkein kasvatuskala. Kasvatettua lohta tuodaan Suomeen runsaasti varsinkin Norjasta.
• Kotimaisen kirjolohifileen hiilijalanjälkiluku on 3,7 ja Norjan lohen fileen 4,6.
• Keskivertosuomalainen syö vuosittain kotimaista kasvatettua kirjolohta 1,3 kiloa ja ulkomaalaista kasvatettua lohta 3,5 kiloa.
• Kotimainen kalankasvatus on tehokas tapa tuottaa ruokaa; sadalla kilogrammalla rehua saadaan 61 kiloa kasvatettua kalaa. Samalla rehumäärällä saa 4–10 kiloa naudanlihaa tai 21 kiloa siipikarjan lihaa.
Lähikalafoorumi – viestintää kotimaisesta kalasta -hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta. Hankkeen verkkosivut: https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/lahikalafoorumi-hanke/
Lähteet:
https://wwf.fi/ruoka/kalaopas/
https://mmm.fi/kalat/strategiat-ja-ohjelmat/kotimaisen-kalan-edistamisohjelma
https://stat.luke.fi/vesiviljely-2020_fi
https://stat.luke.fi/kalan-kulutus-2019_fi
https://jukuri.luke.fi/handle/10024/551647
https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/
