Miten löydämme osallistujia hankkeisiin? Käytännön vinkkejä

Osallistujien löytäminen kehittämishankkeisiin on yleinen ongelma. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ongelmaa on haluttu selvittää ja ratkaista.

Heikommassa asemassa olevien osallisuutta on Kymenlaaksossa tuettu Euroopan sosiaalirahaston rahoituskaudella 2014–2020 lukuisilla kehittämishankkeilla. Monessa niistä on kuitenkin havaittu haasteita osallistujien löytämisessä. Ilmiön tiedetään olevan melko yleinen ongelma.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tätä ongelmaa on haluttu selvittää ja ratkaista. Mukaan! Parhaat menetelmät osallisuuteen -hankkeessa on vuoden 2022 aikana kerätty tietoa siitä, millä toimenpiteillä hankkeisiin on saatu mukaan osallistujia, ja mitä esteitä osallistumiselle on käytännössä ollut.

Kymenlaaksossa on palvelumuotoilun keinoin konsultoitu eri hankkeiden toimijoita. Tässä artikkelissa esitetään muutamia alustavia tuloksia ja käytännön vinkkejä hanketyöhön.

Hankkeiden suunnittelu edellyttää yhteistyötä

Työpajojen osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että hankkeiden toteuttamisen lisäksi niiden suunnittelu on tärkeää tehdä yhteistyössä. Pitkäkestoinen yhteistyö verkostojen kanssa tuo esiin reaalimaailman kehittämistarpeita ja auttaa toimenpiteiden kohdentamisessa.

Hankkeita ei tarvitse taikoa tyhjästä, vaan suunnittelussa voidaan pyrkiä ratkomaan esimerkiksi edellisistä hankkeista jääneitä pulmia. Oikea-aikaisuus auttaa asiakastyön rajapinnassa toimivia lähestymään tekemistä tarvelähtöisesti.

Keskusteluja voidaan käydä myös rahoittavien tahojen kanssa siitä, miten hankkeen toimenpiteet parhaiten tukisivat aluekehityksen päämääriä. Tuloksena hankkeiden päämäärät konkretisoituvat, jolloin niiden lisäarvo ja hyöty avautuu paremmin myös osallistujille.

Tunne kohderyhmät

Tarkastelussa oli Euroopan sosiaalirahaston 2014–2020-kauden toimintalinjan 5 erityistavoite 10.1:n hankkeita, joissa kohderyhmiksi oli määritelty työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, erityisesti nuoret, maahanmuuttajataustaiset, romanit, vammaiset henkilöt, vajaakuntoiset, pitkäaikaissairaat ja ikääntyvät, toiminnassa mukana olevat työnantajat ja yhteistyökumppanit.

Kohderyhmien hajanaisuus ja heterogeenisyys yksittäisissä hankkeissa on otettava huomioon ja vältettävä liiallista olettamista yksilöiden ja ryhmien ominaisuuksista. Yhteen ja samaan hankkeeseen ei käytännössä ole hyvä ottaa mukaan liian heterogeenistä ryhmää.

Myös tavoiteltua osallistujien määrää kannattaa miettiä. On tärkeää, että hankesuunnittelussa ja toteutuksissa on mukana vahvoja ammattilaisia verkostoista, jotka tuntevat eri kohderyhmien tarpeita ja osallistumisen mahdollisuudet.

Eräs työpajoista noussut termi oli ‘ableismi’, joka tarkoittaa esimerkiksi vammattomuuden normalisointia.  Tiedostamatta saatetaan normalisoida muitakin asioita. Jos toiminta tapahtuu esimerkiksi huonosti saavutettavassa paikassa, hanke saattaa sinällään olla ableistinen ja syrjivä luonteeltaan.

Muun muassa liikuntaesteiset ja selkokielen käyttö tulee huomioida tilaisuuksien järjestämisessä ja viestinnässä. Suunnittelussa on hyvä miettiä eettisesti ja käytännöllisesti, olisiko mahdollista keskustella hankeideoista kohderyhmiin kuuluvien itsensä kanssa.

“Koukkuun”

Menetelmällisiä innovaatioita voisi hyödyntää jo hankesuunnittelussa. Hankkeen tulisi olla innostava sekä kohderyhmille että tekijöille, ja tämän tulisi näkyä jo hankkeen markkinoinnissa. Markkinoinnin on tarpeen olla näkyvää, mutta sen ei tule kuormittaa niitä tahoja, joiden kautta henkilöitä etsitään. Hyvä viestintä suunnitteluvaiheessa on tärkeää ja siihen kannattaa satsata.

Olisi helpompaa, jos osallistujia voisi löytää jo valmiista ryhmistä. Toimintoja kannattaakin yhdistää olemassa olevien toimijoiden prosesseihin ja yhdistää niitä. Valmiiden ryhmien löytämisessä suositellaan, että käytetään monia eri menetelmiä, niin digitaalisia kuin perinteisiä.

On hyvä, jos kehittämistyö menee sinne, missä ihmiset jo ovat. Digitaalisia välineitä, kuten esimerkiksi Discordia, voidaan käyttää apuna. Niillä voidaan tavoittaa henkilöitä, joille paikan päällä hankkeeseen osallistuminen on syystä tai toisesta vaikeaa. Samalla on hyvä muistaa, että kaikki eivät tunne digivälineitä, ja niiden käyttöön voidaan tarvita tukea.

Mitä uutta?

On tärkeää puhua auki asioita, jotka toisinaan muodostuvat esteiksi osallistumiselle. Näitä viestejä voidaan viedä eteenpäin myös rahoittaville tahoille.

Osallisuus ei ole aina kiinni yksilöstä itsestään, vaan siihen voi liittyä monia eri tekijöitä. Hanketyön maailmassa voi olla paljonkin asioita, joihin voidaan vaikuttaa.

Mukaan! Parhaat menetelmät osallisuuteen -hanke tuo oman kontribuutionsa osallisuuskeskusteluun. Yhteistyössä Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen kanssa hankkeessa tuotetaan vuoden 2023 alussa Osallisuuden palanen eli keinoja edistää heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Eri hankkeissa tuotetuista osallisuuden palaset arvioidaan ja niistä muodostetaan isompia kokonaisuuksia niin, että ne vastaavat julkisen hallinnan muutostarpeeseen. Hyvät ja lupaavat osallisuuden käytännöt kuvataan Innokylään, linkitetään Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokran verkkosivuille ja nostetaan osaksi erilaisia julkaisuja (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022).

Lähteet

Komulainen, Sirkka & Hahtala Krista. 2022. Osallisuuden tukeminen ilman osallistujia. Xamk Next, 11.5.2022 https://next.xamk.fi/yhteistyossa/osallisuuden-tukeminen-ilman-osallistujia/

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos. 2022. Osallisuuden edistämisen mallit https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit luettu 10.11.2022.

Vamlas – Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. 2021. Mistä puhumme, kun puhumme ableismista. https://vamlas.fi/mista-puhumme-kun-puhumme-ableismista/, luettu 10.11.2022.