Erikoinen katsaus luonnonkiviteollisuuteen

Suomalaisten graniitinvalmistajien historia ulottuu satojen vuosien taakse. Suomalaista kiveä käytetään laajasti eri arkkitehtuurissa ympäri maailmaa. Suomesta viedäänkin luonnonkiveä noin 30 maahan.

Arkkitehdit pitävät suomalaisen graniittilaatujen lujuudesta ja väreistä, kuten punaruskeasta Baltic Brownista, tummanvihreästä Baltic Greenistä, vaaleanpunaisesta Eagle Redistä, syvänpunaisesta Balmoral Redistä ja punaisesta Karelia Redistä. Kaikkia laatuja louhitaan Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson louhimoista.

Luonnonkivi pysyy aina muodissa, ja sen käyttö arkkitehtuurissa on merkki lujuudesta, luotettavuudesta ja johdonmukaisuudesta. Yritykset, kuten Palin Granite Oy ja Ylämaa Group, ovat tänäkin päivänä merkittäviä suomalaisen kiven viejiä.

Graniitin louhinta ja tuotteiden valmistus ei ole erinomaisista ominaisuuksista huolimatta kasvanut, vaan päinvastoin luonnonkiven tuonti muualta on kasvanut. Mistä tämä johtuu?

Kovaa hintakilpailua

Suomi on tunnettu kivituottaja ja kivivientimaa. Luonnonkiviteollisuudessa toimii vajaa 300 yritystä, joiden palveluksessa on noin 1 500 henkilöä. Siitä huolimatta rakennus- ja remonttikohteissa maakunnat ja eri toimijat päättävät usein valita tuontikiven suomalaisen sijaan.

Kiviteollisuusliitto Kivi ry:n mukaan valtaosa ulkomailta tulevasta kivestä tulee Kiinasta. Kiina onkin suomalaisen kiviteollisuuden pääkumppani sekä viennissä että tuonnissa. Suomesta kiviaines lähtee pääasiassa graniittiblokkina Kiinaan, josta ne työstettynä levitetään maailmanmarkkinoille.

Seinäjoen asuntomessualueelle suunniteltiin vuonna 2015 katujen varsiin graniittikiveykset. Reunakivet tuotiin suurelta osin Kiinasta ja katukivet Portugalista, ja vain pieni osa oli kotimaista graniittia. Kappalemääräisesti alueelle tuotiin noin 200 000 kiveä, jotka painoivat yhteensä noin 1,5 miljoonaa kiloa.

Kouvolan kävelykatu Manski päällystettiin vuonna 2016 kiinalaisella graniittikivellä, vaikka Kouvolassa louhitaan hienoa punaista graniittia. Suomalaisen kiven hinta oli huomattavasti ulkomaista kalliimpi ja kustannuspaineessa hintaeroa kertyi noin 749 000 euroa. Julkisissa hankinnoissa ratkaisevat ensisijaisesti hinnat.

Keskustassa sijaitsevan Turun kauppatorin remontin ja entisöinnin jälkeen vuosina 2018–2022 pinta päällystettiin osittain Kiinasta tuoduilla kivilaatoilla. Vuonna 2021 Turun Kauppiaskadun osa päällystettiin puolestaan kiinalaisella harmaalla ja punaisella graniitilla kauppatorin korjauksen yhteydessä.

Suomessa on kymmeniä kivilouhimoita, mutta rakennusprojektien materiaaleja hankittaessa sekä viranomaiset että tilaajat ottavat huomioon materiaalin alkuperän sijaan muut kriteerit kuten luonnonkiven kestävyyden ja käyttöiän. Taloudellisesti kalliissa Helsingin Länsimetron rakennusprojektissa käytetään edullista kiinalaista graniittia, samoin kuin monella torilla tai muissa rakennuskohteissa.

Tutkimusten mukaan kiinalainen graniitti ei ole ominaisuuksiltaan sama kuin suomalainen graniitti. Kiinalainen kivi on herkempi murtumaan. Suomalainen graniitti ei käytännössä ime vettä, ja kestää siten pakkasta rapautumatta. Kiviteollisuusliitto Kivi ry:n verkkosivuilla mainitaan, että jopa 95 prosenttia kadunvarsien reunakivistä Suomessa on kiinalaista alkuperää.

Haastatteluiden perusteella viime vuosikymmenellä eri rakennusprojekteissa suomalaiset viranomaiset ja paikalliset asiakkaat suosivat toiselta puolelta maailmaa tuotua kiveä paikallisen graniitin sijaan. Kuten todettua, ratkaisevassa roolissa on ollut edullisempi hinta.

On ehkä vaikea ymmärtää, miksi halvempaa materiaalia kuljetetaan laivoilla toiselta puolelta maailmaa, kun parempilaatuista graniittia saa verrattain läheltä. Myöskään ilmastollisesti ja vastuullisesti ajateltuna nämä toimet eivät ole kovin kestäviä.

Ulkomaisen kiviaineksen louhinta- ja toimitusprosessi on hyvin pitkä ja monisäikeinen verrattuna kotimaisen graniitin louhintaan ja kuljetusprosessiin – etenkin nyt, kun polttoaine ja energia on hyvin kallista, ja maailmalla on kärsitty konttipulasta.

Kiinalaisen graniitin hinta koostuu Kiinassa louhitusta kivestä, lastauksesta, satamaan toimituksesta, lastauksesta laivaan, purusta eri Euroopan satamiin, uudelleenlastauksesta ja kuljetuksesta Suomeen, purusta ja lastauksesta kuorma-autoon sekä purusta, työstöstä ja lastauksesta määränpäässä. Tuotteen euromääräinen arvo lisääntyy jokaisessa vaiheessa.

Kun kivituote toimitetaan tuottajalta asiakkaalle, sekä kivien hintaan että rahteihin lisätään 24 %:n arvonlisävero. Silti paikallisten graniittituotteiden hinnat ovat niitä korkeampia.

On kuitenkin hyvää muistaa, että kiinalaisen kiven tuotto menee Kiinaan. Graniitin kohdalla on ymmärrettävä, ettei tuontia aina voida perustella halvalla hinnalla, koska jokainen kotimaan markkinoilta tuleva euro jää kotimaan tuloksi.

Onkin todennäköistä, että jos tuontimateriaalin ja paikallisen kivimateriaalin verotus voisi olla erilainen, graniitin kotimaisen tuotannon lisääntyminen kansantaloudessa voisi olla havaittavissa. Luonnonkiven tuotantoa voisi myös hyvin tukea lisäämällä tarvittavat muutokset hankintalakiin tai nostaa aihe verokeskusteluun.

Kivialalan kiertotalous

Kova hintakilpailu haittaa kotimaisen kiviteollisuuden kehitystä.  EU-hankintalainsäädäntö on melko ehdoton kriteerien osalta – on hankittava halvin tai kokonaistaloudellisesti edullisin. Ympäristön vaikutusta ei tässä usein huomioida, vaikka hankintalaissa ne on kuitenkin huomioitu.

Tuoreen elinkaariarvioinnin mukaan suomalaisesta luonnonkivestä valmistetuilla kivituotteilla on matala hiilijalanjälki.  Luonnonkiviteollisuudessa toivotaankin, että julkisissa hankinnoissa suositaan kotimaista kiveä pienemmän hiilijalanjäljen vuoksi.

Suomalainen kivi on ekologinen ja täysin kierrätettävä luonnontuote. Kivien kierrätyspotentiaalia on hyvin esitelty ”puistopääkaupunki” Kotkassa. Kotkan Sapokan vesipuiston etuportti on tehty graniitista valmistetuista pilareista. Ne ovat uudelleen käytettyjä vanhoja rullia, joita käytettiin ennen paperikoneissa.

Puistoissa käytetään kiveä ja kivituotteita ihmisten viihtyvyyden parantamiseksi. Kiviteollisuuden sivukiveä tai vanhoja graniittiblokkeja käytetään uudelleen penkereinä ja portaina.

Luonnonkiveä voidaan helposti käyttää uudelleen ja kierrättää uusiin sovelluksiin ja projekteihin. Kivi tarjoaa laajan valikoiman vaihtoehtoja sekä kokonaisiin rakennuksiin että lattioihin ja seiniin – tai maisemointiin laatoilla, lohkoilla tai koristeellisilla korostuksilla. Graniitti vahvistuukin arkkitehtuurissa ajan myötä, se toimii ja näyttää kauniilta monien vuosisatojen ajan.

Nyt, kun arjen kiertotalous on megatrendi, olisi hyvä aika ottaa ohjat käsiin myös omien luonnonvarojemme käytössä ja arvostaa omia rikkauksiamme. Kotimaisuuden tulisi ehdottomasti olla yksi merkittävistä ostosperusteista, jolloin valtion sijoittamat rahat jäävät Suomeen edistämään maan taloutta ja luomaan kasvua.

Lähteet

Laine S. Kivet Turun kauppatorille Kiinasta. Saatavissa: https://kivi.info/kivi-info/kivi-ryn-julkaisemia-materiaaleja/tiedotteet/kivet-turun-kauppatorille-kiinasta/

Niemi P. 2016. Manskin kiinalaiset kivet kummastuttavat ammattilaisia: “Kouvolasta löytyisi erinomaisen hyvää kiveä”. 4.8.2016, Yle. Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-9069022