Hulevedet osana veden kiertoa kaupunkialueilla

Kaupunkialueen vettä läpäisemättömillä pinnoilla sade- ja sulamisvesistä syntyy runsaasti hulevesiä, jotka voivat sisältää erilaisia epäpuhtauksia. Hulevesien käsittely erilaisissa viivytys-, imeytys- ja puhdistusrakenteissa parantaa purkuvesien tilaa. Tarkempaa tietoa hulevesien laadusta ja sen muutoksista hulevesirakenteissa saadaan maastossa tutkimuskohteissa tehtävän seurannan avulla.

Vuotuinen sademäärä Etelä-Savossa on keskimäärin 600–650 mm (Ilmasto-opas). Luonnontilaisilla alueilla noin 10 % maahan sataneesta vedestä päätyy vesistöihin, noin puolet haihtuu ja loput 40 % imeytyy maahan (Haakana 2018). Kaupunkialueilla, missä vettä läpäisemättömien pintojen, kuten parkkipaikkojen ja teiden, osuus on suuri, maahan imeytyminen estyy osittain ja pintavalunta lisääntyy. Lisäksi kasvillisuuden aikaansaamaa haihduttavaa vaikutusta on vähemmän.

Kaupunkialueella syntyy runsaasti hulevesiä etenkin äärevien säätapahtumien, kuten rankkasateiden vaikutuksesta. Hulevesien määrän arvioinnissa auttaa nyrkkisääntö, jonka mukaan sademäärän ollessa 1 mm, kertyy neliömetrin kokoiselle pinnoitetulle alalle yksi litra vettä (Ilmatieteenlaitos 2021a). Tämä tarkoittaa sitä, että rankkasateella, jonka aikana tunnin sademäärä on 7 mm, esimerkiksi 2 000 m² kokoisella asvaltoidulla parkkipaikalla syntyy tunnissa 14 000 litraa hulevettä (Ilmatieteenlaitos 2021b). Hulevesiä syntyy kaupunkialueella siis yllättävän paljon, eikä ole yhdentekevää, kuinka näitä vesimääriä käsitellään.

Ihmisen toiminta kaupunkialueella vaikuttaa hulevesien laatuun. Esimerkiksi teiden suolauksessa käytettävä natriumkloridi näkyy veden johtokykyarvon nousuna ja liikenteessä syntyy renkaiden ja tiemerkintöjen kulumisen seurauksena mikromuoveja. Mikromuoveja muodostuu myös roskaamisen seurauksena. Ravinteita puolestaan päätyy hulevesiin esimerkiksi koirien jätöksistä ja viheralueiden lannoitteista.

Läpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet voivat siis kuljettaa purkuvesistöihin monenlaisia epäpuhtauksia. Purkuvesistöissä hulevedet voivat ajan myötä aikaansaada rehevöitymistä, samentumista ja veden laadun hidasta huonontumista, nuhraantumista. Hulevedet voivat myös huonontaa pohjavesien laatua.

Kaava-alueilla hulevesien hallinnasta vastaa kunta (Maankäyttö- ja rakennuslaki, Vesihuoltolaki). Kunnan tehtävänä on huolehtia hulevesien hallitusta johtamisesta sekä perustaa ja rakentaa erilaisia vesien viivytys- sekä imeytys- ja puhdistusrakenteita. Näiden rakenteiden, esimerkiksi kosteikkojen ja erilaisten altaiden avulla, voidaan puhdistaa hulevesiä ja luoda samalla monipuolista ja näyttävää kaupunkikuvaa. Hulevesirakenteet voivat myös lisätä luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla uusia elinympäristöjä eri eliölajeille.

Mikkelin kaupunkialueella on runsaasti erilaisia pienvesistöjä, ja kaupungin keskusta sijaitsee Vuoksen vesistöön kuuluvan Ukonveden valuma-alueella. Vesistöt ja niiden hyvä laatu ovat tärkeitä niin kaupungin imagolle kuin myös sen asukkaille. Vesistöjen hyvällä laadulla on myös merkityksensä kaupungin talousveden valmistuksessa hyödynnettäville pohjavesialueille Hanhikankaalla ja Pursialassa.

Kaupungissa on viime aikoina perustettu useita hulevesirakenteita, joiden tarkoituksena on parantaa vesistöihin päätyvän veden laatua. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa toteutettavassa Hulevesien laadullinen hallinta ja haitallisten aineiden monitorointi – Hula -hankkeessa monitoroidaan kolmea näistä rakenteista. Monitoroitavina kohteina ovat Naistingin hulevesikosteikko, Karikon hulevesiallas sekä Pitkäjärven hulevesien tutkimusympäristö. Erilaisissa hulevesirakenteissa tapahtuvia prosesseja tarkastelemalla saadaan tietoa rakenteiden vaikutuksista hulevesiin sekä hulevesien sisältämiin epäpuhtauksiin.

Tyypillisesti hulevesirakenteiden vettä puhdistava vaikutus perustuu veden virtausnopeuden hidastamiseen, jolloin veden sisältämät epäpuhtaudet saadaan laskeutumaan ja sedimentoitumaan rakenteen pohjalle. Myös kasvillisuudella on monesti merkittävä rooli vesien puhdistamisessa. Kasvit muun muassa käyttävät kasvussaan veden sisältämiä liukoisia ravinteita.

Jotta saataisiin selville hulevesien aiheuttama kuormitus purkuvesistöille ja toisaalta mahdollisten haitallisten aineiden vähentyminen hulevesirakenteissa seurataan hankkeessa sekä hulevesien virtaamaa, veden laatua että vesien sisältämiä haitallisia yhdisteitä. Monitoroinnissa ovat apuna kenttämittaukset, kentällä tehtävä näytteenotto sekä jatkuvatoimiset mittaukset. Monitorointi on aloitettu loppukesästä 2021 ja sitä jatketaan keväällä 2022 lumien sulettua.  Saatujen tietojen avulla hulevesien vesistöille aiheuttamaa kuormitusta voidaan hallita ja sitä voidaan vähentää entistä tehokkaammin tehokkaiden hulevesirakenteiden avulla.

Lähteet

Haakana, H. 2018. Vesistöopas. Saatavilla: https://www.sll.fi/app/uploads/2019/10/vesisto_opas_netti_2018_pa%CC%88ivitetty.pdf

Ilmasto-opas

Ilmatieteenlaitos 2021a Sade, pilvet ja lumi. Saatavilla: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/sade-pilvet-ja-lumi#14

Ilmatieteenlaitos 2021b. Sadetta ja poutaa. Saatavilla: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/sade

Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999 ja Vesihuoltolaki 119/2001.