Kuvassa kauppakeskuksen katto, joka on täynnä aurinkopaneeleita. Aurinkopaneelit Kauppakeskus Veturin katolla. Kuva: Kauppakeskus Veturi.

Kauppakeskus Veturin energiatehokkuus testissä

04.10.2022

Kouvolassa sijaitsevaan kauppakeskus Veturiin tehtiin keväällä 2022 energiakatselmus. Energiatekniikan opiskelijoiden saamia tuloksia hyödynnettiin rakennuksen virtuaalivoimalakonseptin suunnittelussa.

Kauppakeskusrakennuksen energiankäytön nykytila selvitettiin LVI- ja sähköteknisten järjestelmien osalta. Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuuksia vähentää kohteen lämmön, sähkön ja veden kulutusta sekä kustannuksia. Energiakatselmuksesta saatujen tulosten perusteella työtä jatkettiin selvittämällä kohteen mahdollisuuksia sähkön- ja lämmön kulutusjoustossa.

Selvityksen painopisteenä oli rakennuksen toimiminen virtuaalivoimalaitoksena ja osallistuminen Fingridin reservimarkkinoille. Reservimarkkinoista hyötyvät molemmat osapuolet: Fingrid turvaa kantaverkon käyttövarmuutta reservien avulla, ja reservin tarjoajat saavat toiminnasta taloudellista hyötyä.

Työ tehtiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin energiatekniikan koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja kauppakeskus Veturin henkilöstön yhteistyönä.

Energiatehokas kauppakeskus Veturi

Kauppakeskus Veturin energiankäyttö osoittautui tehokkaaksi muun muassa maalämpö- sekä aurinkosähköjärjestelmien ansiosta. Kohteen ominaiskulutusarvot alittavat vastaavien kauppakeskuskohteiden yleisen tason vertailuarvot.

Esimerkiksi lämpöenergian osalta Veturin kaukolämmön ominaiskulutus 4,4 kWh/r-m3 alittaa merkittävästi palvelusektorin lämpöenergian ominaiskulutuksen mediaaniarvon 22,5 kWh/r-m3. Veturin alhaiseen ominaiskulutukseen vaikuttaa kaukolämmön ja maalämmön hybridiratkaisu sekä rakennuksen matala energiantarve.

Kehityskohteiksi katselmuksessa esitettiin maalämpöjärjestelmän lämmöntuotannon osuuden lisäämistä lämmittämällä käyttövettä silloin, kun maalämpöä on hyödynnettävissä ylimäärin (yöaika, kun ilmanvaihtokoneet ovat pois päältä).

Lisäksi osassa ilmanvaihtokoneista havaittiin olevan liian korkeat sisäänpuhalluslämpötilat. Ilmanvaihtokoneiden jälkilämmityspatterien energiankulutusta voidaan vähentää pienentämällä sisäänpuhalluslämpötiloja pitäen sisäilma suositusten mukaisella tasolla.

Virtuaalivoimalakonseptin hyödyntäminen reservimarkkinoilla

Selvityksessä tarkasteltiin mahdollisuutta tarjota sähkön kulutusjoustokapasiteettia Fingridin reservimarkkinoille. Tarkastelun kohteena olivat kauppakeskuksen ilmanvaihtokoneet, joiden hetkellistä sähkötehoa säätämällä voidaan vaikuttaa merkittävästi hetkelliseen sähkönkulutukseen aiheuttamatta haittaa kauppakeskuksen toiminnalle.

Selvityksen tuloksena kauppakeskus Veturilla on mahdollisuus osallistua reservimarkkinoille pienellä kapasiteetilla.

Yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseksi

Yhteistyö sujui hyvin ja jatkokehitysideoiden edistäminen on suunnitteilla. Toimijoiden arvot ja toimintamallit kohtasivat tässä projektissa.

Xamkin Bio- ja kiertotalouden tutkimusyksikön laitosvastaava Juha Solion mukaan kauppakeskus Veturin kiinteistön omistajayhtiö Mercadan toimitusjohtaja oli tyytyväinen Xamkin tekemiin selvityksiin, ja yhteistyö tulee jatkumaan muissa Mercadan kohteissa.

Kauppakeskus Veturin kiinteistöpäällikkö Harri Tikan mukaan Veturi panostaa ympäristöarvoihin ja näkee energiatehokkuuden keskeisenä osana ympäristövastuuta. Veturille on tärkeää tehdä yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.

– Xamkin näkökulmasta on erittäin hieno mahdollisuus saada todellisia käytännönläheisiä tarkasteluita osaksi energiatekniikan koulutus- ja kehittämistyötä, toteaa puolestaan Xamkin lämpö- ja virtaustekniikan lehtori Hannu Sarvelainen.

VAU – Virtuaalivoimalaitoksen avulla uusiutuva energia hallitusti hyötykäyttöön

Kartoitetaan älykkäitä aurinko- ja tuulienergian tuotannon ja kulutuksen mahdollisuuksia energiayhteisöissä. VAU-hanke edistää alueen vähähiilisyyttä ja luo malleja uusiutuvan sähköenergian käytön edistämiseksi. Toimenpiteinä etsitään vaihtoehtoja sähköenergian tasausjärjestelmään, kulutuksen ja tuotannon tasoittaminen. Rahoituslähteenä on Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen määrärahaa (AKKE).

www.xamk.fi/vau

KULUMA – Kulutusjouston mahdollisuudet

Tiedotetaan lämmön kulutusjouston mahdollisuuksista energia- ja kustannussäästöissä edistäen Kymenlaakson vähähiilisyyttä ja hiilineutraaliutta. Kuluma-hankkeessa kartoitetaan kuluttajien valmiuksia lämmön kulutusjoustoon liittyen ja tehdään lämmön kulutusjouston kokeiluja lämmityskauden 2021–2022 aikana. Hankkeen päärahoittajana toimi Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Kymenlaakson liiton koordinoimana.

www.xamk.fi/kuluma

Kirjoittaneet Erja Tuliniemi, Tomi Höök, Turo Laine ja Paulus Kiviranta

Kirjoittajat työskentelevät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa: Tuliniemi projektipäällikkönä, Höök TKI-asiantuntijana ja Laine tutkimusinsinöörinä VAU-hankkeessa sekä Paulus tutkimusinsinöörinä KULUMA-hankkeessa.