Kuvituskuva: erilaisia kierrätettäviä tekstiilejä.. Kuva: Manu Eloaho, Darcmedia.

Kohti kestävämpää tekstiiliteollisuutta

15.03.2022

Tekstiiliteollisuudesta aiheutuvat ympäristöongelmat ovat maailmanlaajuisia. Toimia tilanteen parantamiseksi tarvitaan kuitenkin myös valtakunnallisella ja paikallisella tasolla.

Tekstiiliteollisuus aiheuttaa ympäristökuormaa

Tekstiili- ja muotiteollisuus aiheuttavat kasvihuonepäästöjä maailmassa teollisuuden aloista toiseksi eniten. Kasvihuonepäästöjen lisäksi ympäristökuormaa muodostuu esimerkiksi uusiutumattomiin luonnonvaroihin ja vedenkulutukseen. Ympäristövaikutuksia voidaan alentaa merkittävästi jo vaatteiden käyttöikää pidentämällä. (Vaateteollisuuden kasvihuonepäästöistä…2020.) Tekstiiliteollisuudessa päästövähennyksiä voidaan saavuttaa muun muassa parantamalla tuotannon energiatehokkuutta ja vähentämällä tekstiilien ylituotantoa. Tekstiilituotteiden käyttövaihe rasittaa myös ympäristöä esimerkiksi vaatteiden pesemisen ja koneellisen kuivaamisen kautta. (Mitä pikamuodin jälkeen? 2022.)

On arvioitu, että tekstiilien maailmanlaajuinen kulutus on yli kaksinkertaistunut vuosien 1975–2018 aikana, ja vaate- ja tekstiilialan arvioidaan edelleen jatkavan kasvuaan. Kasvuun vaikuttaa osaksi se, että kuluttajat käyttävät ostettuja vaatteita lyhyemmän ajan, ja ne päätyvät usein käytön jälkeen tekstiilijätteeksi. Tekstiilijätettä on arvioitu syntyvän maailmanlaajuisesti noin 92 miljoonaa tonnia vuodessa. (Mitä pikamuodin jälkeen? 2022.)

Kestävän tekstiiliteollisuuden eteen on tehtävä töitä

Raaka-aineiden valinnalla on merkittävä rooli kestävään tekstiiliteollisuuteen siirtymisessä. Laadukkaat ja kestävät materiaalit sekä vaatteiden huoltaminen ja korjaaminen takaavat tekstiileille pitkän käyttöiän. Myös materiaalien kierrätettävyys on tärkeää huomioida jo suunnitteluvaiheessa. (Niittymaa 2021.)

Suomessa on mahdollista vaikuttaa tekstiili- ja muotialan arvoketjun aiheuttamiin päästöihin usealla tavalla.

Tekstiilikuitujen kierrättäminen on edelleen hyvin vähäistä. Tällä hetkellä tekstiiliteollisuus hyödyntää kierrätysmateriaalina enimmäkseen muiden teollisuusalojen jätevirtoja. Esimerkiksi kierrätetyn polyesterin raaka-aineena käytetään usein kierrätettyjä muovipulloja. Tulevaisuudessa olisi tärkeää kehittää käytöstä poistuvien vaatteiden jalostusta uudelleen vaatteiksi. (Finnwatchin raportti paljastaa…2022.)

Suomessa on mahdollista vaikuttaa tekstiili- ja muotialan arvoketjun aiheuttamiin päästöihin usealla tavalla. Merkittävimmät vaikutukset olisivat sillä, jos vaatteita käytettäisiin kaksi kertaa pidempään ja näin uusien vaatteiden hankintamäärät vähenisivät. Lisäksi tuotannon siirtyminen uusiutuvaan energiaan toisi huomattavat vaikutukset päästöihin. Myös tekstiilituotteissa neitseellisen puuvillan ja polyesterin korvaaminen kierrätyskuidulla voisi vähentää päästöjä arvoketjussa. Kierrätyskuidun käyttöönottaminen vaatii kuitenkin pitkäjänteistä kehitystyötä, ja edelleen koetaan haasteita saatavuuden ja soveltuvuuden osalta. (Mitä pikamuodin jälkeen? 2022.)

Tekstiilien vastuullisuus ja kestävyys kiinnostavat kuluttajia

Tekstiiliteollisuuden tulisi lisätä toimintansa läpinäkyvyyttä. Kuluttajille olisi tarjottava tietoa siitä, millaista käytännön työtä yritys tekee vastuullisuuden eteen. Avointa viestintää tarvitaan, sillä kuluttajien tietoisuus tekstiilialan epäkohdista on huomattavasti lisääntynyt. (LAB 2020.)

Kuluttajat kaipaavat ostohetkellä lisätietoa vaatteiden materiaalin kestävyydestä ja laadusta. Lisäksi kuluttajien keskuudessa on lisääntynyt kiinnostus saada tietoa vaatteiden elinkaaresta, ja niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Ympäristömerkkeihin luotetaan, ja niitä toivotaankin ostopäätöksen tueksi. (Niittymaa 2021.)

Tulevaisuudessa tuotteiden suunnitellun lähtökohtana on pitkäikäisyys, uudelleenkäytettävyys, korjattavuus ja kierrätettävyys.

Finix-hankkeen ja S-ryhmän yhteisen kyselytutkimuksen mukaan kuluttajat tiedostavat hyvin sen, että tekstiilin käyttöiän pidentämiseen on mahdollista vaikuttaa huolellisella käytöllä ja huollolla. Kyselyyn vastanneista yli puolet toivoivat vaatteille korjauspalveluita, ja korjaamisesta oltiin myös valmiita maksamaan. Kuitenkin osa kuluttajista koki, että vaatteiden korjaaminen tulee liian kalliiksi sen hankintahintaan nähden. (Niittymaa 2021.)

Tekstiilialan kestävyyttä Euroopassa pyritään vahvistamaan valmisteilla olevan EU:n tekstiilistrategian avulla. Tarkoituksena on, että tulevaisuudessa tuotteiden suunnitellun lähtökohtana on pitkäikäisyys, uudelleenkäytettävyys, korjattavuus ja kierrätettävyys. (Levón 2021.)

Suomen Tekstiili & Muoti ry tuo tekstiilistrategian valmisteluissa esiin suomalaisyritysten tarjoamia ratkaisumahdollisuuksia kiertotalouteen ja vastuullisuuteen. Suomella on hyvät mahdollisuudet toimia malliesimerkkimaana kiertotaloudessa. Suomalaisilla yrityksillä on paljon vahvuuksia poistotekstiilin käsittelyssä, uusien tekstiilikuitujen kehittämisessä ja liiketoimintamallien innovoinnissa. (Levón 2021.)

Eteläsavolaisia askelia kohti kestävämpää tekstiilikiertotaloutta

Mekstiili-suunnitteluhankkeen aikana koottiin aktiivinen yhteistyöverkosto sekä selvitettiin monipuolisesti tekstiilikiertotalouden nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia Etelä-Savossa. Hankkeen tulokset julkaistiin Xamk kehittää -julkaisusarjassa artikkelikokoelmana Mekstiili-suunnitteluhanke – Kohti resurssiviisasta poistotekstiilien hyödyntämistä. Julkaisuun sisältyy myös hankkeessa laadittu Tekstiilikiertotalouden alueellinen kehittämissuunnitelma Etelä-Savoon.

Mekstiili-suunnitteluhanketta (1.6.2021–28.2.2022) rahoitti Etelä-Savon maakuntaliitto maakunnan omaehtoisen kehittämisen määrärahasta.

Lisätietoja: https://xamk.fi/mekstiili -verkkosivuilta sekä hankkeen loppuraportista Mekstiili-suunnitteluhanke. Kohti resurssiviisasta poistotekstiilien hyödyntämistä.

Lähteet

Finnwatchin raportti paljastaa vaatealan haasteen: valtavat päästövähennykset ja työpaikkojen tulevaisuus sovitettava yhteen. 2022. Finnwatch. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.epressi.com/tiedotteet/ymparisto-ja-luonto/finnwatchin-raportti-paljastaa-vaatealan-haasteen-valtavat-paastovahennykset-ja-tyopaikkojen-tulevaisuus-sovitettava-yhteen.html [viitattu 21.2.2022].

LAB University of Applied Sciences. Vaateteollisuuden kasvihuonepäästöistä yli 40 prosenttia olisi ratkaistavissa kuluttajien valinnoilla. 2020. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://lab.fi/fi/uutiset/vaateteollisuuden-kasvihuonepaastoista-yli-40-prosenttia-olisi-ratkaistavissa-kuluttajien [viitattu 21.2.2022].

Levón, S. 2021. Kohti kestävämpää tekstiilialaa – EU:n tekstiilistrategia tarjoaa suomaisyrityksille paljon mahdollisuuksia. Suomen Tekstiili & Muoti. Tiedotteet, kannanotot ja lausunnot. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.stjm.fi/tiedotteet-kannanotot-ja-lausunnot/kohti-kestavampaa-tekstiilialaa-eun-tekstiilistrategia/ [viitattu 21.2.2022].

Mitä pikamuodin jälkeen? Oikeudenmukainen ekologinen siirtymä vaate- ja tekstiiliteollisuudessa.  2022.  Finnwatch. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://finnwatch.org/fi/julkaisut/pikamuodin-jalkeen [viitattu 21.2.2022].

Niittymaa, F. 2021. 83 prosenttia suomalaisista olisi valmis kulkemaan paikatuissa vaatteissa – tekstiilien vastuullisuus ja kestävyys kiinnostavat kuluttajia yhä enemmän. Maaseudun tulevaisuus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymparisto/artikkeli-1.1457661 [viitattu 21.2.2022].

Kirjoittaneet Kati Jordan ja Miia Sourander

Jordan työskentelee projektipäällikkönä ja Sourander tutkimusinsinöörinä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.