Konseptisuunnittelu kehittämisen työkaluna

Miten ylijäämäparketista tai päiväkotikalusteita valmistavan yrityksen hukkapaloista saadaan käyttäjäryhmiä kiinnostavia tuotteita tai konsepteja? Entä millainen on luksusmökin neljän vuodenajan monitoimilaituri, jonka arvot heijastelevat ekologisuutta ja elämyksellisyyttä? Miten puun hyvinvointiominaisuuksia voitaisiin hyödyntää tuotteiden ominaisuuksina?

Muun muassa tällaisia suunnitteluhaasteita biotuotemuotoilun opiskelijat saivat keväällä ratkottavakseen muotoiluyrittäjyyden ja tulevaisuuden ennakoinnin yhteisellä opintojaksolla. Opiskelijaryhmä testasi ohjatusti Design Sprint -menetelmää suunnitellessaan konseptiaihioita yrityksille. Menetelmä sopii erityisen hyvin palvelu- ja tuotekehityksen haasteiden ratkaisuun prosessien alkuvaiheessa.

Opintojakson opetuksesta vastasivat palvelumuotoilijat Anu Vainio ja Meri Valta. Sisällön suunnittelua lähdettiin rakentamaan vahvasti siitä näkökulmasta, että opiskelijat saavat aidon yhteyden työelämään yritysyhteistyön kautta. Yhteistyön tulisi tarjota myös osallistuville yrityksille konkreettinen, heitä palveleva lopputulos.

Yhteistyöyritykset tälle kurssikurssikokonaisuudelle rekrytoitiin Puusta hyvinvointi innovaatioita -hankkeeseen osallistuvista yrityksistä. Kurssille osallistuneet kolme yritystä –  Timberwise Oy, Uni Development Oy ja Woodi Oy – määrittelivät neljä toimeksiantoa. Osallistuvia yrityksiä yhdisti kiinnostus puun monipuoliseen ja innovatiiviseen käyttöön liiketoiminnan kehittämisessä sekä sen myönteiset ja tutkitut vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin.

Design Sprintistä vauhtia konseptointiin

Opiskelijaryhmä aloitti yhteisen kurssinsa maaliskuussa. Kurssin alussa opiskelijat jaettiin pienryhmiin, joissa he työskentelivät koko projektin ajan. Lähtökohtana oli tunnistaa niin oma kuin kurssikaverinkin osaaminen, ja sitä kautta muodostettiin mahdollisimman monialaiset työryhmät. Kyseiset ryhmät perustivat kuvitteelliset muotoilutoimistot, joissa he harjoittelivat muun muassa tuotteistamista, hinnoittelua, brändäystä sekä viestintää.

Innovoinnin ja konseptoinnin menetelmälliseksi kehittämisrungoksi valitsimme Design Sprintin, joka on alkuperäisesti kehitetty ohjelmistokehittämisen nopean ideoinnin ja innovoinnin tueksi. Sen avulla on mahdollista synnyttää runsaasti uusia ideoita sekä myös testata ideoiden käyttäjälähtöistä soveltuvuutta.

Sprintin perusajatuksiin kuuluu monialainen kehittämistiimi, jossa jokainen osallistuja osallistuu ideointiin tuoden yhteisen pöytään oman näkökulmansa kehittämisestä. Myös asiakkaan ja toimeksiantajan vahva osallistaminen on osa prosessia.

Nopeasti ideoimalla uusia näkemyksiä

Merkittävin ero perinteiseen suunnitteluprosessin verrattuna on aika. Alkuperäinen Design Sprint on viiden päivän tiivis prosessi, joka sisältää käyttäjäymmärryksen keräämisen vaiheen, ideoinnin, prototypoinnin sekä testauksen. Prosessin etuna on ideoinnin nopeus sekä tiivis, yhdessä aikapaineen alla työskentely.

Design Sprintissä kootaan ja kehitetään ajatukset ideoista konsepteiksi ja prototyypeiksi asti yhden viikon aikana. Kyseisen kurssin sprinttiä modifioitiin sopimaan opetussuunnitelmaan, joten alkuperäisen viikon sijaan sprinttipäivät jaettiin neljälle viikolle, säilyttäen kuitenkin sprintin perusolemus.

Kurssin päätteeksi opiskelijat esittelivät huhtikuun lopussa konseptinsa toimeksiantajayrityksille. Jo edeltävässä vaiheessa toimeksiantajat olivat antaneet välipalautetta, jonka pohjalta suunnitelmia oli kehitetty eteenpäin. Toimeksiantajat kokivat, että oli kiinnostavaa nähdä koko suunnitteluprosessi, sen kautta avautui uusia ajatuksia myös heidän toimintaansa ja menetelmiin uusien ideoiden kehittämiseen.

“Työelämälähtöisyys lisää mielenkiintoa kouluprojekteja kohtaan. Se, että suunnitellaan ryhmätyönä asiakkaan toimeksianto annetulla aikataululla opettaa tärkeitä työelämätaitoja; tiimityöskentelyä ja sen tärkeyttä, ajankäyttöä, luovan prosessin haltuunottoa. On palkitsevaa, kun projektin alkuvaiheen luova kaaos muuttuu valmiiksi tuotekonseptiksi, josta toimeksiantaja antaa vielä hyvää ja rakentavaa palautetta.” – kommentti sprinttiin osallistuneelta opiskelijaryhmältä.

Ideoiden laajuus ja monipuolisuus, asiakasta unohtamatta, nousi vahvasti esiin loppupalautteissa. Kaikki toimeksiantajat kokivat, että luoduissa konsepteissa oli sellaisia elementtejä, joita he voisivat lähteä edistämään yhteistyössä opiskelijoiden kanssa.

Digitaaliset suunnitteluohjelmat, visualisointi, 3D-printtaus ja cnc-koneistus mahdollistavat ideoiden ja konseptien nopean testaamisen hyvin viimeisteltyinäkin prototyyppeinä. Design Sprintin tuloksena syntyneellä suunnittelumateriaalilla yritykset voivat tunnustella ideoiden toimivuutta ja kiinnostavuutta, jopa asiakasrajapinnassa tai yritysten sisäisissä keskusteluissa. Ideoiden kehittämistä voidaan jatkaa yritysvetoisina projekteina, joihin opiskelijat voivat osallistua harjoittelijoina ja/tai opinnäytetyöntekijöinä. Ideoiden pohjalta on mahdollista rakentaa myös uusia kehittämishankkeita.

Design Sprint -menetelmää voidaan hyödyntää myös muiden kuin muotoiluhaasteiden kehittämisessä. Ideointiin osallistuminen ja uusien näkökulmien tuottaminen ei edellytä kehitettävän aiheen tai kohteen syvällistä osaamista. Osallistujien erilaiset taustat ja kokemus rikastuttavat prosessia ja altistavat työskentelyn yllättäville tulokulmille.

Tuotteen tai palvelun ominaisuuksien tai tekniikoiden sijaan Design Sprintissä tärkeintä on käyttäjä ja käyttäjäkokemuksen kehittäminen, mikä voi olla haasteellista eri alojen substanssiosaamiseen perustuvassa tki-toiminnassa. Design Sprintissä kehitetään monialaisesti konseptitason ratkaisuja, joita voidaan testata käyttäjillä ja jatkokehityspäätökset perustuvat käyttäjiltä kerättyyn palautteeseen.

Näitä kehitettyjä konsepteja on nähtävillä Merikeskus Vellamossa järjestettävässä yhteisnäyttelyssä syksyllä 2022.