Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan

Avoimuus ja vastuullisuus ovat arvoina suosittuja eri toimialojen yritysten strategioissa. Ne on kirjattu myös Xamkin toiminnan periaatteiksi. Molemmat onkin helppo allekirjoittaa, mutta haastavia oikeasti toteuttaa. Kuitenkin juuri arjen valinnoissa arvot punnitaan.

Vastuullisuus merkitsee ennen muuta sitä, että asioita tarkastellaan pitkäaikaisten vaikutusten, vaikuttavuuden kautta. Vastuullisuus on oman navan yli katsomista. Toimintaperiaatteena se on myös omiaan luomaan vakautta ja ennustettavuutta epävarmuuden keskellä.

Vastuullisuuden käsitteen etymologia on mielenkiintoinen. Suomenkielessä vastuu ja vastuullisuus liittyvät sanaperheeseen, johon kuuluvat myös vastaaminen ja vastustaminen. Tutkija Eetu Pikkaraisen (2016) mukaan ”Se että etymologiset yhteydet ovat monessa kielessä samantapaiset (vrt. engl. responsibility, response, responsiveness), antaa olettaa, että kyseessä on vanha ja eri kulttuureille yhteinen merkitysrakenne”.

Korkeakouluilla on erityinen rooli ympäristöosaamisen kouluttajina sekä uusien ratkaisujen kehittäjinä. Opetus- ja kulttuuriministeriö edellytti, että korkeakoulujen sopimuksiin 2021–2024 liitettiin kartta siitä, miten oppilaitoksen oma toiminta on hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Tämä aiheutti myös jupinaa, koska käyttökelpoista yhteismitallista laskuria ei ollut tarjolla. Korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä sellainen kuitenkin on valmistumassa tämän vuoden loppuun mennessä.

Xamkin tavoitteena on, että vuoteen 2024 mennessä sen hiilijalanjälki pienenee 30 %. Tämä vaatii monia konkreettisia toimenpiteitä. Yksi niistä on autoilun merkittävä vähentäminen neljän kampuksen välillä. Myös Kotkan uusi energiapihi kampus tulee vähentämään päästöjä nykyiseen verrattuna. Verkko-opetuksen ja etätyön lisääntyminen puolestaan vähentää toimitilojen kokonaistarvetta kaikilla kampuksilla.

Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmään kytkeytyvänä uutena ohjauskeinona hankkeiden ympäristötavoitteiden arviointiin on otettu käyttöön ”ei merkittävää haittaa” -periaate (Do no significant harm, DNSH). Sitä on noudatettava uusissa elpymis- ja jälleenrakennushankkeissa, joilla edistetään vihreää siirtymää esimerkiksi liikenteessä, rakentamisessa tai energiatuotannossa.

DNSH-arvioinnilla pyritään estämään se, etteivät hyvää tarkoittavat uudistukset yhdellä sektorilla lyö jollain toisella kestävyystavoitteita korville. Kulttuurin tai koulutuksen hankkeissa, jotka nekin voivat merkittävästi edistää vihreää siirtymää, haitta-arviointi suoritetaan kevyemmin. Arviointi tehdään myös muun muassa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman hakemuksissa, vaikkakaan se ei ole rahoituksen myöntämisen kriteeri. Jää nähtäväksi, miten laajasti rinnakkaisvaikutusten arviointi tukee EU:n kestävyysmuutosta.

Käsillä oleva verkkolehti READ 1/2022 keskittyy ympäristön, kestävyyden ja vaikuttavuuden teemoihin. Reilut kolmekymmentä artikkelia avaavat käytännön tasolla sitä, miten TKI-toiminta edistää aluekehitystä kestävällä tavalla.

Vastuullisuus ilmenee vastavuoroisuutena: niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan.