Tuli palaa puista tehdyssä nuotiossa. Etualalla on metallisessa tikussa soikean maallinen punaruskea ruoka kuumenemassa. Kuva: Taina Harmoinen.

Etelä-Savo on ruokamatkailun edelläkävijä

04.12.2023

Ruokamatkailu on maailmalla koko ajan kasvavan kiinnostuksen kohteena. Etelä-Savossa ruokamatkailuun ja paikalliseen ruokaan liittyvää kehittämistyötä on tehty jo pitkään. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on ollut keskeisessä roolissa tässä kehittämistyössä.

Xamk READin juhlavuoteen liittyvät artikkelit tunnistaa juhlavuoden logosta.Ruokamatkailu nähdään Etelä-Savossa vahvasti ruoka-alaan kuuluvana osa-alueena. Etelä-Savon ruokamatkailun tavoite ”Etelä-Savo on ruokamatkailun edelläkävijä” linjattiin keväällä 2021 julkaistussa Etelä-Savon ruoka-alan kehittämissuunnitelmassa Vastuullinen, menestyvä ja muutosjoustava Etelä-Savon ruoka-ala 2021–2027 (Harmoinen ym. 2021).

Etelä-Savon ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämissuunnitelma asettaakin maakunnan ruokamatkailun edistämisen tavoitteeksi edelläkävijyyden. Tavoitteena on, että Etelä-Savon ruokamatkailutuotteet tarjoavat asiakkaille kokonaisvaltaisen, ehkä yllätyksellisenkin elämyksen osallistumisen ja tekemisen kautta. Ruokamatkailun edistämisen teemoja ovat elämyksellisyys, asiakaslähtöisyys, kestävyys, paikallinen ruokakulttuuri ja kannattavuus. (Väisänen ym. 2022.)

Etelä-Savon ruokamatkailun edelläkävijyyttä voidaan perustella muun muassa kilpailumenestyksellä. Maakunnan yrityksille on tullut valtakunnallisen ruokamatkailukilpailun voitto, palkintosijoja sekä kunniamaininta. Lisäksi Etelä-Savon ruokamatkailuosaaminen tunnetaan valtakunnallisesti ja tänne tullaan hakemaan oppia.

Ruokamatkailun perustana paikalliset raaka-aineet ja ruokakulttuuri

Ruokamatkailun perusta nojaa monipuolisiin ja laadukkaisiin paikallisiin raaka-aineisiin ja jalosteisiin. Elintarvikkeiden jalostusasteen nostoon liittyvää kehittämistä on tehty Etelä-Savossa jo 1990-luvulta lähtien. Tuotekehityksessä otettiin aimo harppaus kohti premium-tuotteita, kun Etelä-Savon maakuntaliiton suunnittelema ensimmäinen alueellinen laatu- ja alkuperämerkki D.O.Saimaa otettiin käyttöön.

Puolukan ja mustikan varpujen päällä maassa on neljä ruskeaa pussia, joissa on läpinäkyvät kohdat sisältöön. Kahden pakkauksen etiketissä lukee yrtit ja niissä on piirroskuvat. Kahdessa lukee keijukaisjuoma ja niissä on keijukainen piirroskuvana. Pussien etupuolella on kaksi punaista pyöreää purkkia, joissa on valkoiset etiketit.
Paikallisten ruokatuliaisten tuotteistaminen -hankkeessa opastettiin ja autettiin harvaan asutun maaseudun pilottiyrityksiä ruokalahjojen tuotteistamisessa. Villin Tilan kuivatuille yrteille kirjoitettiin tarinat yhdessä yrittäjän kanssa ja suunniteltiin pakkaukset. Kuva: Sofia Virtanen.

Etelä-Savon vahvan ruokakulttuurin perustana ovat alueen lukuisat kartanot. Niiden kautta maakuntaan ovat saapuneet monet uudet kasvit, jalostusmenetelmät ja kulinaristiset vaikutteet. Osa kartanoista on ollut edelläkävijänä ruokamatkailun kehittämisessä kuten Tertin kartano Mikkelissä.

Ruokamatkailuun liittyy vahvasti ruokamatkamuistot, jotka ovat suosittuja tuliaistuotteita ja tarjoavat yrityksille mahdollisuuksia pientenkin tuote-erien epäsuoraan vientiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Paikallisten ruokatuliaisten tuotteistaminen -hankkeessa keskityttiin ruokalahjojen tuotteistamiseen, johon avuksi hankkeessa valmistui Makuelämykset matkamuistoiksi -opas ruokalahjojen tuotteistamiseen (Eilola ym. 2023.) Xamkin tavoitteena on tukea Saimaan alueen yritysten ruokatuotteiden tuotteistamista kehittämishankkeella.

Xamk ruokamatkailun kehittäjänä

Xamkin toteuttamasta Ruoka matkailun keskiöön -hankkeesta alkoi puhtaasti ruokamatkailuun keskittyvä kehittämistyö kymmenen vuotta sitten. Yrittäjiä heräteltiin ruokamatkailun kehittämiseen ja myytävien ruokamatkailutuotteiden konseptointiin. Tuossa hankkeessa valittiin Etelä-Savon vuoden 2014 ruokamatkailuyritykseksi Sahanlahti Resort, joka vuonna 2019 yhdessä muun Saimaa Gastronomy -verkoston Teahouse of Wehmaisin, Hotelli Punkaharjun ja Tertin kartanon kanssa voitti valtakunnallisen Hungry for Finland -kilpailun. Korkean elämyksellisen tason tarjoava Paula Okkolan emännän piirakkapaja -tuote sai tuolloin kunniamaininnan samassa kilpailussa. Paulan piirakanleivonta on kansainvälisten mediavaikuttajien myötä levinnyt laajasti maailmalle.

Xamkin rooli ruokamatkailun kehittäjänä näkyy sekä opetuksessa että TKI-toiminnassa, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä. Restonomikoulutukseen on yhdistetty ruoka ja matkailu samaan opetussuunnitelmaan. Valmisteilla olevaan uuteen opetussuunnitelmaan ollaan lisäämässä myös useamman opintojakson ruokamatkailuun keskittyvä kokonaisuus. TKI-toiminnassa on muun muassa ideoitu uusia ruokamatkailutuotteita, tuotteistettu ruokalahjoja, luotu kehittämisvälineitä ruokapalveluihin ja niiden profilointiin sekä markkinointiin.

Kohti kansainvälisiä markkinoita

Kuvassa yläreunassa teksti Ole sinäkin aidosti ylpeä itäisen Suomen rikkauksista. Keskellä on kaksi tekstilogoa. Vasemmassa lukee European Region of Gastronomy Saimaa awarded 2024. Oikealla olevassa lukee Taste Saimaa Purest Finland Lakeland. Etualalla on puupinnalla paistettuja pienehköjä kaloja.
Saimaan seudun ruokamatkailun juhlavuosi on 2024. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on mukana juhlavuoden hankkeissa, suunnittelussa ja viestinnässä.

Ruokamatkailu on globaalisti laajeneva matkailuala. Puhtaasta luonnosta saatavat raaka-aineet, hyvät tuotteet, asiakaslähtöinen palvelu, turvallisuus ja inhimilliset sääolot tarjoavat paljon mahdollisuuksia Etelä-Savon matkailulle. Yhtenä isona mahdollisuutena nähdään koko Saimaan seutua koskettava European Region of Gastronomy -juhlavuosi 2024. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu oli yksi statuksen neljästä hakijayhteisöstä.

Ruokamatkailun juhlavuosi on tuonut ruokamatkailun kehittämisbuustin ja merkittävän yhteistyömahdollisuuden koko Saimaan seudulle. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on mukana myös ruokamatkailua kehittävässä kansainvälisessä BASCIL-hankkeessa. Etelä-Savon ruokaklusteri edistää ruokamatkailun kansainvälisiä hankkeita Euroopan klusteriverkostojen tapaamisissa.

Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea Etelä-Savon ruoka-alalle -hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto (EAKR). Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (hallinnoija) ja Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti.

Lähteet

Eilola, T-M. & Harmoinen, T. 2023. Makuelämykset matkamuistoiksi. Opas ruokalahjojen tuotteistamiseen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. PDF-raportti. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-530-7, [Viitattu 13.11.2023]

Harmoinen, T., Kivijärvi, P. & Särkkä-Tirkkonen, M. 2021. Vastuullinen, menestyvä ja muutosjoustava Etelä-Savon ruoka-ala -Etelä-Savon ruoka-alan kehittämisohjelma 2021–2027. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. PDF-raportti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-318-1 [Viitattu 13.11.2023]

Väisänen, H-M., Särkkä, M. & Harmoinen, T. 2022. ETELÄ-SAVO – RUOKAMATKAILUN EDELLÄKÄVIJÄ, Etelä-Savon ruokamatkailun tutkimus- ja kehittämissuunnitelma. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Raportteja 223. PDF-raportti. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/352489/Raportteja%20223.pdf?sequence=1&isAllowed=y [Viitattu 13.11.2023]

Kirjoittanut Taina Harmoinen

Kirjoittaja työskentelee Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä Eurooppalaisesta klusteriverkostosta tukea Etelä-Savon ruoka-alalle -hankkeessa ja on Ekoneum ry:n toiminnanjohtaja.