Kymmenen kestävää hyvinvoinnin kehittämisen vuotta

Onnistumisia, ratkaisuja ja uuden oppimista. Sekoiluja, haasteita ja epäonnistuneita pilotteja. Aitoja kohtaamisia, työn iloa ja loistavia asiantuntijoita. Kaikki tämä – ja paljon muuta – palautui mieleeni, kun lueskelin Xamk READiin kirjoitettuja kestävän hyvinvoinnin kehittämiseen liittyviä artikkeleita vuosikymmenen varrelta.

Kun kestävän hyvinvoinnin vahvuusala aloitti yksikkönä, koko vahvuusalan tiimikokouksiin osallistui vajaa parikymmentä asiantuntijaa ja muutama opettaja. Keskustelimme siitä, mitä tuo kestävä oikein tarkoitti hyvinvoinnin yhteydessä, ja miten koulutusalojen kehittäminen suhteutuu aluekehittämiseen perustuviin tutkimus- ja kehittämistoiminnan kärkiin. Hiljalleen hankekanta kasvoi ja kehittämisen kärjistä alkoi kasvaa erityisasiantuntijuuden TKI-yksiköitä Juvenian näyttäessä esimerkkiä.

Nyt kestävän hyvinvoinnin vahvuusalan toiminta on keskittynyt neljän osaamiskärjen ympärille. Hankkeissa työskentelee lähemmäs sadan henkilötyövuoden verran TKI-asiantuntijoita, projektipäälliköitä, tutkijoita, hankeasiantuntijoita ja erilaisia TKI-tukipalveluja tuottavia asiantuntijoita.

Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia jatkaa vahvana kansallisena ja kansainvälisenä toimijana yhdenvertaisen ja osallistuvan nuoruuden tukemista. Active Life Lab edistää dataperusteisesti vaikuttavien hyvinvointipalveluiden tunnistamista ja kehittämistä sekä uudistaa hyvinvointialan liiketoimintaa. Vastuullisten ruokapalveluiden ja palveluliiketoiminnan TKI-toiminta tukee maakuntiamme yrittäjyyttä ja edistää RestoLabin toimintaa. Uudistuva työelämä -tiimi kokoaa yhteen työelämän osaamistarpeiden tunnistamisen ja ennakoinnin sekä jatkuvan oppimisen kehittämisen asiantuntijoita ja edistää moninaisten työkulttuurien omaksumista.

Pitkäjänteisesti ajan hermolla

Yksi vaikuttavan TKI-toiminnan ydin on pitkäjänteisyys. Oli mielenkiintoista huomata, että menneen vuosikymmenen aikana Xamk READissa kuvatut kestävän hyvinvoinnin kehittämisen teemat eivät juurikaan ole sisällöllisesti muuttuneet.

Teemat ovat kuitenkin selkeästi jäsentyneet ja rikastuneet osaamisen ja yhteistyön lisäännyttyä esimerkiksi ympäristöteknologian, digitaalisen talouden ja luovien alojen asiantuntijoiden kanssa. Esimerkiksi alkuvuosina keskiössä ollut teema terveyden edistämiseen ja työhyvinvointiin liittyen on toisaalta täsmentynyt erityisesti dataa hyödyntäväksi hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi, ja toisaalta laajentunut pelkästä työhyvinvoinnin kehittämisestä kokonaisvaltaisemmaksi työelämän uudistamiseksi.

Ruokapalveluprosessit ja elintarvikkeiden jäljitettävyys, lähiruoka ja alueelliset ruokajärjestelmät, ruokamatkailu ja elintarvikekalatalous ovat kaikki saaneet vuosien mittaan lisäarvoa digitaalisuuden ja teknologioiden uudenlaisesta hyödyntämisestä. Toimintaympäristön muutos on ohjannut matkailu- ja ravitsemisalan asiantuntijuuteen perustuvaa TKI-toimintaa edistämään muun muassa työvoiman saatavuutta, parempaa perehdyttämistä ja osaamisen monialaista kehittämistä. Sen sijaan vahva vastuullisen matkailun kehittäminen on viimeisten vuosien aikana rajautunut erityisesti vahvaksi ruokamatkailuosaamisen edistämiseksi ja digitaalisuuden hyödyntämiseksi matkailupalveluissa.

Nuorisoalan kantavat teemat osallisuus ja yhdenvertaisuuden edistäminen ovat olleet sen TKI-toiminnan ytimessä koko viisitoistavuotisen historian. Nuoruuteen liittyvät ilmiöt ja muutokset nuorten toimintaympäristöissä näkyvät kuitenkin artikkeleissa vahvasti. Esimerkiksi digitaalisuutta on hyödynnetty laajasti yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä palveluja kehittämällä että elinoloja tutkimalla. Osallisuuden edistämistä ja osallisuusmenetelmien hyödyntämistä on puolestaan laajennettu viime vuosina aivan uusille alueille, muun muassa nuorten ilmastoahdistuksen käsittelyyn ja rauhankasvatukseen.

Tarvelähtöisyys luo perustan vaikuttavuudelle

Alueellinen elinvoiman kehittäminen ja alueilta nouseva tarvelähtöisyys on kirjoitettu oletuksena ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Toisaalta TKI-toiminnan tulee etsiä ratkaisuja nimenomaan maakunnistamme nouseviin hyvinvoinnin edistämisen tarpeisiin, haasteisiin ja ongelmiin. Toisaalta kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminnan tulee toimia myös suunnannäyttäjänä silloin, kun alueen toimijoiden kehittämisorientaatio ja -osaaminen ei riitä tunnistamaan kehittämiskohteita. Silloin TKI-toiminnan tehtäväksi muodostuu ennen kaikkea itse kehittämisen lisäarvon tunnistaminen, sanallistaminen ja motivointi. Tämä tarve on tunnistettu ainakin Etelä-Savossa, missä alueen toimijoiden kehittämisosaamisen kehittäminen on kirjattu osaksi maakunnan TKI-tiekarttaa.

Keskittymällä alueen tarpeista nousevien teemojen kehittämiseen olemme samalla pystyneet hyödyntämään alueellista rahoitusta tehokkaasti ja mahdollistaneet asiantuntijoiden osaamisen kehittymisen erityisasiantuntijoiksi. Tämä on luonut vahvan perustan hakea menestyksekkäästi myös tutkimuksellisesti kilpailtua rahoitusta ja vahvistaa julkaisutoimintaa myös kansainvälisillä foorumeilla. Tämä on ollut ehdoton edellytys kansainvälisiin verkostoihin mukaan pääsemiselle.

Kestävän hyvinvoinnin sisältöteemojen kantavuudesta kertoo osaltaan myös se, että ne vastaavat edelleen toiminta-alueemme maakuntien kehittämisasiakirjojen ja -strategioiden linjauksiin. Maakuntiemme ominaispiirteet elinvoimassa ja yrittäjyydessä, ikääntyminen ja demografinen muutos sekä odottamattomat muutokset globaalissa toimintaympäristössä ovat kuitenkin korostaneet tarpeita muun muassa hyvinvointiyrittäjyyden ja -palveluiden kehittämiselle, demokratian ja osallisuuden edistämiselle, palveluliiketoiminnan digitalisaatiolle ja laaja-alaiselle jatkuvan oppimisen toteutusmuotojen päivittämiselle.

Tutkimuksellisuus – mitä on ammattikorkeakoulujen akateemisuus?

Kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminnalle on aina ollut ominaista tutkimuksellisuus. Se näyttäytyy ennen kaikkea tietoon perustuvina tietoisina ratkaisuna siinä, mitä lähdetään kehittämään ja miten. Toiminnassa hyödynnetään ensisijaisesti tutkimustietoa, mutta tarpeen mukaan myös näyttöön perustuvan toiminnan mukaisesti parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa. Tämä orientaatio nousee luontevasti hoito- ja terveystieteellisestä perustasta, mutta soveltuu hyvin laajemmin hyödynnettäväksi kaikessa inhimilliseen toimintaan liittyvässä tutkimuksellisessa kehittämisessä.

Todennettua tietoa tarvitaan oikeiden kysymysten esittämiseen, kehittämiskohteen rajaamisen, kehittämismenetelmien valintaan ja toiminnan arviointiin. Mittaamisen ja arvioinnin kehittäminen sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden osoittaminen on ollut sekä kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminnan tavoitteena, mutta myös omien toimintaprosessiemme arvioinnin kohde.

Tässä olemme hyödyntäneet koko ajan vahvemmin erilaista dataa, datapankkeja, digitaalisuutta ja tekoäly- tai muita algoritmiratkaisuja, mutta myös erilaisia menetelmäkokeiluja ja niiden arviointia. Xamk READin artikkeleissa on kuvattu vuosien mittaan esimerkiksi living lab -menetelmän hyödyntämistä moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä, hackathoneja terveyden edistämisessä tai palvelumuotoilua ruokapalveluiden tuotteistamisessa.

Tutkimuksellinen kehittämistoiminta on tarkoittanut myös koko ajan vahvistuvaa akateemista tutkimusta. Systemaattinen valittujen teemojen pitkäjänteinen kehittäminen on houkuttanut Xamkiin useita kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita. Heidän asiantuntijuutensa ympärille on kehittynyt tutkimusryhmiä, jotka ovat olleet sekä houkuttelevia konsortion jäseniä että vahvoja itsenäisiä hakijoita myös kilpaillussa tutkimusrahoituksessa.

Kymmenen vuoden aikana Xamk READin artikkeleissa on kuvattu yhä useammin myös Suomen akatemian tai muulla kilpaillulla rahoituksella toteutettavien tutkimushankkeiden tuloksia, jotka ovat liittyneet esimerkiksi digitaaliseen nuoruuteen, nuorten ilmastoahdistukseen, liikkumattomuuden ja diabeteksen yhteyteen tai ruokapalveluiden ja hyvinvoinnin tutkimusinfran rakentamiseen.

Yhteistyöllä enemmän

Ilolla tulkitsin artikkeleista myös sen, että olemme tehneet yhteistyötä ja vahvistaneet sitä sekä Xamkin sisällä eri vahvuus- ja koulutusalojen kanssa, mutta myös maakuntiemme eri toimijoiden kanssa. Systemaattisen yhteistyön kehittämisen hankekuvauksia on artikkeleissa kuvattu tasaisesti koko kymmenvuotisen historian ajan.

Moniammatillisista yhteistyön kehittämisen living labeistä siirryttiin ekosysteemeihin. Niistä pyrittiin kehittämään erilaisia luovia innovaatioekosysteemejä, jotka perustuvat erityisesti yhteiskehittämiseen. Näistä kokemuksista oppineina uuden EU:n ohjelmakauden myötä ovat rakentumassa kansainväliset klusterit, joiden tarkoituksena on luoda kasvua ja innovaatiomahdollisuuksia alueen pk-yrityksille yhteistyössä tutkijoiden, kehittäjien ja sijoittajien kanssa.

Vuosikymmenen aikana keskustelu TKI-toiminnan ja koulutuksen suhteesta on pysynyt vakiona. Erilaiset systeemis-hallinnollis-organisatoriset tekijät eivät ole vieläkään sujuvoittaneet yhteistyötä, mutta niistäkin huolimatta yhteistyö on aina saatu toiminaan, kun se on nähty perustelluksi ja tahtotila on ollut yhteinen. Vuosikymmenen aikana yhteistyötä on pyritty kehittämään myös rakenteellisesti esimerkiksi tukemalla tutkimuspäälliköiden ja yliopettajien yhteistyön edellytyksiä, kehittämällä Juvenia-akatemiaa tai rakentamalla TKI-alustalle perustuva Wellbeing management -koulutusohjelma.

Ilahduttavaa on ollut myös se avoimuus ja halu yhteistyöhön, jonka olemme saaneet rakennettua eri vahvuusalojen osaamisen ja asiantuntijuuden välille. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät haasteet ovat moninaisia, ja olemme hakeneet niihin ratkaisuja yhteistyössä muun muassa digitaalisuuden ja datan käsittelyn asiantuntijoiden, liiketoiminnan kehittäjien, pelillisyyden ja palvelumuotoilun erityisasiantuntijoiden ja logistiikan ja ympäristöteknologian osaajien kanssa. Tästä yhteistyöstä olemme saaneet uudenlaisia näkemyksiä hyvinvoinnin edistämiseen ja tukemiseen.

Vaikuttavuus – systemaattista tarpeista nousevaa tutkimuksellista yhteiskehittämistä

Kestävyys käsitteenä on laajentunut vuosikymmenen aikana julkisessa keskustelussa vastuullisuudeksi. Samalla kestävyyden ulottuvuuksista huomioidaan entistä tasaveroisemmin myös taloudellinen, sosiaalis-kulttuurinen ja eettinen kestävyys ekologisen kestävyyden rinnalla. Edellä otsikoissa mainitut systemaattisuus, tarvelähtöisyys, tutkimuksellisuus ja yhteistyö ovat puolestaan olleet se perusta, jonka pohjalta kestävän hyvinvoinnin TKI-toiminnan vaikuttavuutta ja vaikuttavuuden arviointia on voitu rakentaa.

Vaikutukset näkyvät jo yksittäisten hankkeiden tuloksina, mutta systemaattisesti laajempia haasteita ratkaisevat hankekokonaisuudet ja -jatkumot tuottavat tuloksia, joista voidaan puhua vaikuttavuutena. Tarvelähtöisyys on luonut tavoiteperustan, johon vaikutuksia arvioidaan pitkällä jänteellä ja tutkimuksellisuus mahdollistaa toistettavuuden, arvioimisen ja todentamisen systemaattisen vaikuttavuuden osoittamiseksi. Yhteistyö puolestaan lisää mahdollisuuksia löytää entistä parempia ja moninaisempia ratkaisuja yhä vaikeampiin ja monimutkaisempiin hyvinvoinnin haasteisiin.

Näillä peruspilareilla jatkamme kestävän hyvinvoinnin kehittämistä, jotta takaisimme hyvinvoinnin edellytykset myös tuleville sukupolville.