Monitieteinen tutkimus syventää ymmärrystä

Suomen ruokatutkimuksen ja -innovoinnin strategian mukaan monitieteistä ravitsemus-, elintarvike- ja käyttäytymistieteet yhdistävää tutkimusta tarvitaan lisää.

Suomelle laadittiin vuonna 2020 terveyttä ja kestävää kehitystä edistävä ruokatutkimuksen ja -innovoinnin strategia. Tässä strategiatyössä suunniteltiin muutospolkuja kohti terveellistä ja kestävää ruokajärjestelmää, joka johtaa sekä yksilön että yhteiskunnan hyvinvointiin, talouskasvuun ja tarjoaa suomalaisille ruoantuottajille ja elintarviketeollisuudelle tieteelliseen tietoon ja ruokainnovaatioihin perustuvia kasvumahdollisuuksia.

Ruokatutkimuksen ja -innovoinnin strategian päätavoitteena on tehdä Suomesta keskeinen toimija terveelliseen ja kestävään globaaliin ruokajärjestelmään siirtymisessä ja siihen liittyvän talouskasvun ja kuluttajien hyvinvoinnin lisääjänä.

Ruokatutkimuksen ja -innovoinnin strategian mukaan monitieteistä ravitsemus-, elintarvike- ja käyttäytymistieteet yhdistävää tutkimusta tarvitaan syventämään ymmärrystä terveellisen ruoan vaikutuksista, tukemaan kuluttajan terveellisiä ruokavalintoja ja tuottamaan ravitsemuksellisesti korkealaatuisia elintarvikkeita.

Tutkimukseen perustuvien toimien tulosten tulee olla mitattavia ja ratkaisujen kustannustehokkaita. Tutkimuksen vaikuttavuuden mittareita tulee hyödyntää ja kehittää edelleen myös elintarvike- ja ravitsemustutkimuksessa, jotta mittareita ja niiden tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa. (Sözer ym. 2021.)

Miten kuluttajakäyttäytymistä tutkitaan?

Saimaa Stadiumille ja Active Life Lab-tutkimusyksikköön on rakennettu tutkimusympäristöä, jossa voidaan vaikuttaa ihmisten ruokavalintoihin informaatiopohjaisen suosittelun, fyysisen aktiivisuuden ja elintapaohjauksen myötävaikutuksella.

Tutkimusympäristössä seurataan, mitataan ja analysoidaan kuluttajien käyttäytymistä ja valintoja kävijätilastointijärjestelmän avulla. Tutkimusympäristö rakentuu kävijätilastointijärjestelmästä ja siihen liittyvistä kävijätilastointilaitteista (sensorit) sekä digitaalisista näyttölaitteista (mainosnäyttöjärjestelmä).

Kävijätilastointijärjestelmä muodostaa anonyymia dataa kävijöistä. Analysoimalla tätä dataa järjestelmän avulla ymmärretään, miten ihmiset liikkuvat ja käyttävät tiloja sekä niissä sijaitsevia tuotteita ja palveluita.

Tässä tutkimuksellisessa kehittämistoiminnassa mitataan esimerkiksi digitaalisen näyttöviestinnän kautta markkinoinnin ja viestinnän vaikuttavuutta kuluttajien käyttäytymiseen ja valintoihin.

Jatkuvalla mittaamisella saavutetaan parhaat tulokset. Asetettuja mittareita voivat olla esimerkiksi kävijät (määrä, sukupuoli, ikä), kävijöiden kulku (kulkureitit, lämpökartta, rajan ylitykset), viipymä (vietetty aika, kuljettu matka) ja huomioarvo (pysähtyneet, katseluaika, katselukerrat).

Kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttaminen

Active Life Lab-tutkimusyksikön ja Vastuulliset ruokapalvelut-tutkimusryhmän yhdessä toteuttamassa kuluttajakäyttäytymisen tutkimuksessa tuloksena syntyy ymmärrys siitä, kuinka suosittelun, ohjauksen ja tuuppauksen keinoin voidaan vaikuttaa kuluttajien ruokavalintoihin.

Lisäksi tarkastellaan, miten tekijät vaihtelevat ihmisten välillä, mikä auttaa ohjauskeinojen suunnittelussa sekä kohdentamisessa. Tuuppaamisella tarkoitetaan hienovaraista vaikuttamista kuluttajien valintoihin.

Tämän tutkimuksellisen kehittämistoiminnan pitkäntähtäimen tavoitteena on, että asiakaskäyttäytymisen tutkimusalustasta tulee kaupallistettu tutkimuspalvelu.

Lähde

Sözer, N., Norlund, E., Poutanen, K., Åkerman, M., Heinonen, M., Sandell, M., Kolehmainen, M., Maunuksela, L., Vilkki, L., Virtanen, S. & Yang, B. 2021. Suomen ruokatutkimuksen ja -innovoinnin strategia 2021–2035. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/11944a66-97f6-4afa-b517-5282e1816c38/content. [viitattu 13.10.2023]