Ja tapahtui niinä päivinä vuosina 2013 ja 2033

Xamk READ syntyi kymmenen vuotta sitten aikaan, jota jälkipolvet kutsuvat maailmanhistorian saranakohdaksi. Sinä vuonna kaikki muuttui, säät eivät totelleet ennustuksia ja linnut käyttäytyivät oudosti.

Etenkin kulttuurissa ja viihteessä olivat maailmankirjat sekaisin. Soitetuimmista musiikkiesityksistä vastasivat Haloo Helsinki, Cheek ja Jenni Vartiainen. J. Karjalaisen Mennyt mies sai niin paljon voimasoittoa, että siitä tuli joillekin sairauseläkkeeseen oikeuttava korvamato. Elokuvateollisuudessa mullistus oli vieläkin rajumpi, kun Iron Man 3, Rölli ja kultainen avain sekä Smurffit 2 muuttivat käsityksemme elokuvailmaisun mahdollisuuksista.

Tiedemaailma syyti ilmoille toinen toistaan järisyttävämpiä uutisia. Seuraavat vuoden 2013 tiedeuutiset ovat peräisin Helsingin Sanomista:

”Kissan tapainen gepardirobotti juoksi liukuhihnalla hieman nopeammin kuin Usain Bolt. Hakukoneyhtiö Google kokeili ilmapalloja langattomaan tiedonvälitykseen syrjäseudulla. Japanilaiset tutkijat kasvattivat toimivia maksoja hiirille. Ranskalaiset fyysikot rakensivat atomikellon, joka jätättää tai edistää vain sekunnin 300 miljoonassa vuodessa. Ensimmäinen keinopihvi tuli syötäväksi laboratoriosta. Maku ei ihan vastannut lihaa, mutta oli sinne päin. Tutkija lähetti aivosignaalin kollegalleen internetin välityksellä, ja sai sillä toisen liikauttamaan sormeaan. Koe onnistui Washingtonin yliopistossa.”

Talouselämässä vuosi oli sen sijaan tavanomainen ja tutunkuuloinen. Suomen talous supistui, vaikka muualla mentiin jo kohti nousukautta ja iloisia kulutusjuhlia. Palkat olivat liian suuria, samoin verot ja hinnat. Nokia myytiin ulkomaille ja Talvivaara oli kaatumassa valtion syliin. Uskoa tulevaisuuteen valoi kuitenkin se, että tunnettu lihajalostetehdas toi markkinoille Kunnon lenkkimakkaran, jossa oli runsaasti lihaa ja vähemmän lisäaineita.

Jotta elämä ei menisi pelkäksi muisteloksi, on syytä kääntää katse rohkeasti myös tulevaisuuteen. On aika kertoa, miten maa makaa kymmenen vuoden päästä. Onneksi ennusteen tekeminen on nykyään jokseenkin helppoa, onhan meillä käytössämme tekoäly. Se kokoaa kaiken maailman tiedonmuruset yhteen ja luo kysyjälle myötäsukaisen ennusteen nopeammin kuin vain hieman Usain Boltia nopeammin juokseva japanilainen tanssihiiri.

Vuonna 2033 tekoälystä on onnistuttu luomaan jokaiselle meille henkilökohtainen lisäominaisuus, joka ei vain lässytä itsestäänselvyyksiä, joita haluamme kuulla, vaan haastaa omaa ajatteluamme ja ennakkoluulojamme. Alamme myös kuulla ääniä. Siitä ei asiantuntijoiden mukaan pidä kuitenkaan huolestua.

Tekoäly syöttää meihin impulsseja niin, että emme pysty enää katsomaan turruttavaa tositelevisiota. Itse asiassa tekoäly korvaa television ja suoratoistopalvelut. Myös sosiaalisen median palvelut se tuhoaa syytämällä loputtomana virtana päivityksiä ja kommentteja, joita kukaan ei jaksa lukea. Tilanne ei käytännössä eroa nykytilanteesta, mutta suremme silti.

Tieteessä ei tapahdu tekoälyn kehittymisen lisäksi oikeastaan mitään. Laboratoriossa ei syödä enää keinopihvejä, vaan niitä syödään ravintoloissa. Maku ei vieläkään vastaa lihan makua, mutta on edelleen sinne päin. Tutkijat lähettävät toisilleen internetin välityksellä aivosignaaleja ja saavat kollegat twerkkaamaan.

Viihteessä ja kulttuurissa eletään sentään veitsenterällä niin kuin aina. Kummelit lähtee neljännelle jäähyväiskiertueelle. Jenni Vartiainen tekee levyn ja Hector come backin. Smurffit 6 näkee päivänvalon ja 90-luvun hittielokuva Levottomat saa jatkoa, kun Levottomat 12 paljastaa pintaa ja salaisuuksia Seniorikoti Iltatuulen päivähuoneessa. Katso kuvat!

Talouselämän taivaalla näkyy vihdoin elpymisen merkkejä, mutta ne osoittautuvat revontuliksi.