Poistotekstiilien kierrätys Kymenlaaksossa tehostuu

Kunnallisen jätehuoltopalvelun velvoitteet vastaanottaa tekstiilijätettä ovat laajentuneet vuoden vaihteessa. Käytännön toteutus voi vaihdella lain kirjaimen täyttymisestä tarkoituksenmukaiseen kierrätysprosessiin.

Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) hyväksyttiin 18. marraskuuta 2021. Aaetuksessa täsmennettiin muun muassa tekstiilijätteen vastaanottovaatimuksia tavoitteena vähentää sekajätteen joukkoon kulkeutuvaa tekstiilijätettä.

Siirtymäaika tekstiilijätteen vastaanottoon päättyi vuoden vaihteessa, ja 1.1.2023 alkaen kunnallisen jätehuollon vastuisiin on kuulunut velvoite järjestää tekstiilijätteen alueellinen vastaanotto. Taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2018/851, missä edellytetään tekstiilijätteen erillisvastaanoton järjestämistä viimeistään vuoden 2025 alussa.

Tekstiiliteollisuus on globaalisti tarkasteltuna yllättävän suuri ympäristöä kuormittava teollisuuden ala. Yleisin tekstiilikuitu on puuvilla hyvien ja käytännöllisten ominaisuuksiensa takia. Puuvillan kasvatus vaatii kuitenkin runsaasti vettä, mikä aiheuttaa haasteita erityisesti vesipulasta kärsivillä alueilla.

Oma lukunsa on tekstiilialan sosiaalinen kestävyys. Esimerkiksi Bangladeshissa valmistetaan globaalisti tarkasteltuna huomattava määrä maailman tekstiileistä, ja monet maan tuotantolaitoksista ovat saaneet surullisenkuuluisan maineen epäinhimillisinä työpaikkoina.

Kun tarkastellaan kehittyvien maiden tekstiilitehtaiden työskentelyolosuhteita, Bangladeshin tilanne ei valitettavasti ole uniikki. Osa ongelmaa ovat pitkät alihankintaketjut, jolloin tuotteen alkuperä hämärtyy. Kertakäyttökulttuuri ja siihen vahvasti liittyvä halpakauppa pahentavat tilannetta entisestään.

Kehitettävää löytyy kotimaastakin

Poistotekstiilien keräyksen tehokas ja tarkoituksenmukainen organisointi on iso prosessi. Laki velvoittaa kunnat järjestämään keräyksen, mutta käytännön toteutus voi vaihdella lain kirjaimen täyttymisestä tarkoituksenmukaiseen kierrätysprosessiin, missä poistotekstiilille on löydetty soveltuvat uudiskäyttökanavat. Tällöin prosessi voi tuottaa muutakin kuin kustannuksia.

Avainasemassa on poistotekstiilin lajittelu, mikä tällä hetkellä on yksi systeemin pullonkauloista. Poistotekstiilin laatu vaihtelee melkoisesti niin tekstiilikuitulaatujen kuin poistotuotteiden kunnonkin osalta. Osa tekstiileistä olisi laadultaan uudelleenkäytettävissä sellaisenaan, kun taas osa soveltuisi uusiokäyttöön jossain muussa muodossa.

Käytännössä eri tekstiilikuitulajit tulee joka tapauksessa erottaa toisistaan, sillä kaikki kuidut eivät sovellu samankaltaiseen uusiokäyttöön. Lisähaastetta tuo kansalaisten lajittelussa tekemät tahalliset tai tahattomat virheet, jolloin poistotekstiilijätteen sekaan joutuu sinne kuulumattomia esineitä tai materiaaleja. Pahimmillaan tämän seurauksena pilaantuu samassa jäte-erässä oleva muutoin käyttökelpoinen tekstiilimateriaali.

Varsinais-Suomessa sijaitsevaan Paimioon on marraskuussa 2021 avattu poistotekstiilien kiertotalouslaitos, joka käsittelee koko Suomen alueelta saatavia poistotekstiilejä. Laitos tuottaa tekstiilimateriaalista kierrätysraaka-ainetta, jota teollisuus voi käyttää monenlaisiin tarpeisiin, kuten eristemateriaalien, suodattimien tai komposiittien valmistukseen.

Käyttökohteita etsitään koko ajan lisää. Suunnitelmissa on laajentaa laitosta vuoteen 2025 mennessä siten, että laitos pystyy käsittelemään suomalaisten kotitalouksien tuottaman tekstiilijätteen lisäksi vastaavaa jätettä myös muista Itämeren maista.

Paimion käsittelylaitokseen siirtyy tekstiilijätettä myös Kymenlaaksosta, mutta erityisesti logistisen prosessin tehostamiseksi paikallisten uusiokäyttökohteiden etsiminen on yksi lähestymistapa kuljetustarpeiden vähentämiseksi. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tutkitaan muun muassa tämänkaltaisia ratkaisuja.