Kuva: Gettyimages.

Akkuteollisuuden osaajakoulutus suunnitteilla Xamkissa

29.05.2023

Xamkissa suunnitellaan akkutekniikan osaajakoulutusta alueelle rakentuvan akkuklusterin tueksi. Opetuskokonaisuuden tarkoituksena on kouluttaa osaajia akkualan eri tason työtehtäviin. Koulutus pyritään aloittamaan Xamkin osalta jo syksyllä 2025.

Kaakkois-Suomeen on akkuteollisuuden osalta tulossa miljardiluokan investoinnit, jotka luovat merkittävän määrän uusia työpaikkoja. Olemassa olevaa tekniikan koulutusta on päivitettävä, jotta riittävästi osaavaa työvoimaa on tarjolla tehtaiden valmistuttua. Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan ylimaakunnallisessa Kaakkois-Suomen akkualan koulutusklusteri- hankkeessa Xamkin, Ekamin ja LUTin yhteistyönä.

Työvoimaa läheltä

Työvoimaa pyritään ensisijaisesti löytämään läheltä. Tällä hetkellä akkutekniikan osaajia on erittäin rajallinen määrä, joten osaajia on koulutettava lisää. Opiskelijoille suunnattu kysely akkutekniikan kiinnostavuudesta järjestettiin osana Xamkin koulutushanketta.

Xamkin opiskelijoiden mielestä akkutekniikka vaikuttaa kiinnostavalta tulevaisuuden alalta, jossa on paljon potentiaalia ja jota kannattaa kehittää. Työskentely akkutekniikan parissa vaikutti myös monien mielestä hyvältä tulevaisuuden vaihtoehdolta.

Koulutuksen opetuskielestä käytiin suurimmat keskustelut, koska koulutuksen järjestäminen englanniksi oli monille negatiivinen tekijä. Kielivalinta tuo oman haasteensa, koska akkuteollisuus on globaali ala – 80 % maailman akkumateriaaleista valmistetaan edelleen Aasiassa (Tolomeo ym. 2020).

Akkuarvoketjun hallinta

Akkutekniikan osaamiskoulutusta suunnitellaan osaksi energiatekniikan koulutusohjelmaa. Xamkin järjestämän koulutuksen tavoitteena on tarjota opintojaksoja jokaisesta akkuarvoketjun vaiheesta raaka-aineista aina kierrätykseen asti.

Opintojaksojen läpileikkaavia teemoja ovat vihreät arvot, vastuullisuus ja turvallisuus. Koulutus alkaa sähkökemiallisten reaktioiden perusteiden tasolta, jotta osaajakoulutusta voidaan tarjota opiskelijoille aiemmasta osaamisesta huolimatta. Koulutusta tullaan tarjoamaan myös koulun ulkopuolisille henkilöille.

Ensimmäisessä opintojaksossa käydään läpi akku- ja sähkökemian oleellisimmat käsitteet, materiaalit ja toiminta. Koulutuksen opintojaksojen kurssien painopisteinä ovat prekursori- ja katodimateriaalien valmistus, koska alueelle tulevat toimijat ovat niihin erikoistuneita yrityksiä. Akkumateriaalien lisäksi koulutukseen sisältyy akkujen kokoaminen, ympäristövaikutukset ja kierrätys.

Kokonaisuuteen tullaan myös sisällyttämään opintojakso energiavarastoista, mikä kattaa varastoinnin eri vaihtoehdot, niiden tekniset ominaisuudet ja kannattavuuslaskennan. Koulutukseen pyritään sisällyttämään myös aiheeseen kuuluvia laboratoriotöitä, jotta opiskelijat pääsevät syventämään teoriaopintojaan käytännön sovelluksiin.

Kokonaisuudesta muodostetaan osaajakoulutus, jonka mukaisesti sisällön laajuus tulee olemaan 30 op ja kesto yhden lukuvuoden. Koulutuksen kehittäminen jatkuu vuoden 2024 loppuun asti ja tavoitteena on käynnistää osaajakoulutus ensimmäisen kerran syksyllä 2025.

Lähde

Tolomeo, R. De Feo, G. Adami, R. Sesti Osseo, L. 2020. Application of Life Cycle Assessment to Lithium Ion Batteries in the Automotive Sector. Sustainability, vol 12, 4628. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.3390/su12114628

Kaakkois-Suomen akkualan koulutusklusteri -hankkeessa selvitetään eri koulutusasteiden akkualan koulutustarpeet ja luodaan työelämälähtöinen koulutusmalli vastuullisen akkutuotannon ja kestävän sähköistymisen tueksi. Hanketta hallinnoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, ja osatoteuttajina ovat LUT ja Ekami. Päärahoittaja on Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Euroopan sosiaalirahastosta.

Kaakkois-Suomen akkualan tki-klusteri -hankkeessa edistetään akkuklusterin ja teollisen symbioosin syntymistä akkuarvoketjun ympärille Kaakkois-Suomessa. Hanketta hallinnoi LUT, osatoteuttajia ovat Xamk ja Ekami. Hankkeen päärahoittajat ovat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.

Kirjoittaneet Turo Laine, Maunu Kuosa ja Hannu Sarvelainen

Laine työskentelee projektipäällikkönä, Kuosa tutkimusinsinöörinä ja Sarvelainen lehtorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.