Akkuteollisuutta Kaakkois-Suomeen
13.03.2023Kymenlaakson alueelle on suunnitteilla useampia akkuteollisuuden investointihankkeita. Sähköautojen lisääntyessä akkujen tarve kasvaa, samoin uusi teollisuudenala tarvitsee osaajia. Osaajatarpeeseen tullaan vastaamaan Kaakkois-Suomessa eri asteiden kattavan koulutuspolun avulla.
Hajautetun ja jaksottaisen energiantuotannon lisääntyessä kysyntä energianvarastoinnille kasvaa. Akkuteknologialla on keskeinen rooli Suomen kestävän ja vähähiilisen talouden kasvussa sekä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Yhteiskunnan sähköistyminen puolestaan vauhdittaa sektori-integraatiota, jossa energiavarastoilla on suuri rooli, ja paras esimerkki sähköenergian varastosta on akusto.
EU:n parlamentti hyväksyi helmikuussa 2023 lain, joka asetti uusille autoille hiilidioksidipäästökiellon vuodesta 2035 alkaen (Reuters 2023). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuodesta 2035 alkaen uusien polttomoottoristen ajoneuvojen myynti on kiellettyä. Kielto luo entistä vahvemmat markkinat sähköautoille, mikä puolestaan lisää akkuteollisuuden laitteiston ja osaajien tarvetta.
Uudelle teollisuudenalalle tarvetta
Globaali litiumioniakkujen tuotantokapasiteetti nousi vuonna 2020 lukemaan 185 GWh, ja kasvun odotetaan kiihtyvän tulevien vuosien aikana. Yhden ennusteen mukaan litiumioniakkujen tuotantokapasiteetti tulee nousemaan yli viisinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi noin 950 GWh:n kokonaiskapasiteettia (Peng ym. 2022). Vuonna 2040 sähköajoneuvojen akkujen valmistuksen tarve EU:ssa on arvioitu olevan noin 1200 GWh/vuosi (Eddy, Pfeiffer & van de Staaji 2019).
Litiumioniakkujen tuotanto sijoittuu vielä suurimmaksi osaksi Aasiaan. Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean yhteenlaskettu litiumioniakkujen tuotantokapasiteetti kattoi vuonna 2020 lähes 80 % globaaleista markkinoista (Tolomeo ym. 2020). Eurooppaan on jo rakennettu monia suuria akkuteollisuuden tehtaita ja suunnitteilla on vielä suuri määrä lisää. Kuvassa 1 on esitelty Euroopassa vuonna 2022 käynnissä tai suunnitteilla olevia akkuteollisuuden projekteja.
Akkuklusteriosaamiselle on kysyntää
Osaajatarve tulee lähivuosina kasvamaan Euroopassa lisääntyvän teollisuuden myötä. Nykyhetkellä akkuteknologian osaajat keskittyvät Aasian suuntaan, jossa on alan teollisuutta. Suomessa on vireillä useita uusia projekteja, jotka liittyvät laajasti akkuarvoketjun eri osa-alueisiin. Tällöin koulutuspolun tulee kattaa eri työtehtävät perusprosesseista tutkimus- ja kehitystehtäviin, eri koulutusasteilla ammattiopisto, ammattikorkeakoulu, yliopisto.
Kymenlaaksoon on tulossa kaksi suurta akkumateriaalitehdasta, joissa tarvitaan (paljon) prosessitekniikan ja akkualan osaajia. Tavoitteena on kehittää Kaakkois-Suomeen koulutuksellinen jatkumo ammattiopistosta ammattikorkeakoulu- ja yliopistosektoreille. Xamkin energiatekniikan koulutuksessa tullaan vastaamaan akkuteollisuuden osaajatarpeisiin. Akkualan osaajakokonaisuuden on tarkoitus palvella tutkinto-opiskelijoita sekä insinööritutkinnon suorittaneita täydennyskouluttautujia.
Akkualaan suhtaudutaan positiivisesti ja ala vastaa hyvin nuorten kiinnostukseen työelämäodotusten osalta, selviää työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä kyselyssä (TEM 2022). Alueellista kiinnostusta tullaan tarkemmin selvittämään tutkinto-opiskelijoilta Kymenlaakson alueella.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun hallinnoimassa Kaakkois-Suomen akkualan koulutusklusteri-hankkeessa selvitetään eri koulutusasteiden akkualan koulutustarpeet ja luodaan työelämälähtöinen koulutusmalli vastuullisen akkutuotannon ja kestävän sähköistymisen tueksi. Osatoteuttajina hankkeessa LUT ja Ekami. Päärahoittaja Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Euroopan sosiaalirahastosta.
Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta.
LUTin hallinnoimassa Kaakkois-Suomen akkualan tki-klusteri -hankkeessa edistetään akkuklusterin ja teollisen symbioosin syntymistä akkuarvoketjun ympärille Kaakkois-Suomessa. Hankkeen osatoteuttajien Xamk ja Ekami. Hankkeen päärahoittajat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liitto Euroopan aluekehitysrahastosta.
Lisätietoa hankkeen verkkosivulta.
Lähteet
Batterynews. 2022. Batterieprojekte in Europa. Saatavissa: https://battery-news.de/index.php/2022/03/18/batterieprojekte-in-europa-stand-maerz-2022/
Eddy, J., Pfeiffer, A., van de Staaij, J., 2019. McKinsey & Company. Recharging economies: The EV-battery manufacturing outlook for Europe. Saatavissa: https://www.mckinsey.com/industries/oil-and-gas/our-insights/recharging-economies-the-ev-battery-manufacturing-outlook-for-europe
Peng, J., Meng, J., Chen, D., Liu, H., Hao, S., Sui, X. & Du, X. 2022. A Review of Lithium-Ion Battery Capacity Estimation Methods for Onboard Battery Management Systems: Recent Progress and Perspectives. Batteries, vol. 8, no. 11, s. 229. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.3390/batteries8110229
Reuters. 2023. EU lawmakers approve effective 2035 ban on new fossil fuel cars. Saatavissa: https://www.reuters.com/business/autos-transportation/eu-lawmakers-approve-effective-2035-ban-new-fossil-fuel-cars-2023-02-14/
Tolomeo, R., De Feo, G., Adami, R. & Sesti Osseo, L. 2020. Application of Life Cycle Assessment to Lithium Ion Batteries in the Automotive Sector. Sustainability, vol 12, 4628. Saatavissa: http://dx.doi.org/10.3390/su12114628
Työ- ja elinkeinoministeriö. 2022. Selvitys akkuklusterin osaamisen kysynnästä ja alan koulutuksen houkuttelevuudesta. Saatavissa: Selvitys akkuklusterin osaamisen kysynnästä ja alan koulutuksen houkuttelevuudesta (valtioneuvosto.fi)
