Kuvassa on koskikara lintu jään reunalla sekä vieressä on joessa oksaan kiinni juuttunut muovipussi. Luontoon päätyneestä muovista voi tulla ongelmia monella eri tavalla. Kuvassa koskikara ja oksaan juuttunut muovipussi Urpolan luonnonsuojelualueella Mikkelissä. Kuva: Aki Mykkänen.

Vesistöihin kulkeutuvien mikromuovien määrää halutaan vähentää

13.03.2023

Mikromuovit ovat olleet viimevuosina paljon mediassa esillä, mutta niiden pitoisuuksista ja haittavaikutuksista ympäristössä tiedetään vielä vain vähän. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa tutkitaan mikromuoveja sekä järjestetään siivoustalkoita luontoon päätyvien roskien vähentämiseksi.

Mikromuoveja tulee monista eri lähteistä ympäristöön

Mikromuoveilla tarkoitetaan alle viiden millimetrin kokoisia muovipartikkeleita. Esimerkiksi kosmetiikkaan tai maaleihin voidaan lisätä mikromuoveja jo valmistusvaiheessa parantamaan tuotteiden ominaisuuksia.

Ympäristöön mikromuovit päätyvät yleisemmin roskina suuremmista muovinpalasista kuten muovipusseista ja pulloista haurastumalla ja pilkkoutumalla. Muovin koon pienentyessä se pääsee liikkumaan esimerkiksi veden mukana paremmin ympäristössä.

Koska nykymaailmassa muovit ovat kaikkialla yhteiskunnassamme, löytyy myös mikromuoveja kaikkialta. Mikromuoveja onkin jo löydetty esimerkiksi elintarvikkeista, vesistöistä ja eliöstä. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan runsaasti, jotta saadaan parempaa kuvaa muovien määristä ympäristössä. Lisäksi mikromuovien aiheuttamista terveyshaitoista on vain vähän tietoa.

Erilaisia muovilaatuja on olemassa satoja erilaisia, ja ne sisältävät erilaisia täyteaineita kuten palonestoaineita ja väriaineita. Myös mahdolliset terveyshaitat vaihtelevat suuresti sen mukaan, miten ja mille muoville on altistuttu. (THL 2022.)

On kuitenkin selvää, että muovit eivät kuulu ympäristöön. Mikromuovien eri päästönlähteitä, kulkeutumisreittejä, ympäristöpitoisuuksia ja terveyshaittoja tulee tutkia lisää, jotta saadaan parempaa kuvaa niiden päästöjen vähentämiseksi ja riskinarvioinnin parantamiseksi.

Näytteiden esikäsittelymenetelmien kokeilua

Mikromuovien analysointia vaikeuttaa tietenkin niiden pieni koko, mutta myös näytteiden hidas esikäsittely. Koska ympäristönäytteet sisältävät yleensä paljon ei-muovisia partikkeleja kuten esimerkiksi leviä, kasvien osia, hiekkaa sekä hyönteisiä, tulee näytteistä poistaa kaikki muu ennen kuin itse näytteiden analyysia. Käytetty menetelmä ei kuitenkaan saa vahingoittaa näytteessä olevia muovipartikkeleita. Tämän vuoksi esikäsittely kestääkin yleensä noin 2–4 viikkoa näytteestä riippuen.

Koska mikromuoviongelmaan on herätty vasta viimevuosina, ei mikromuovinäytteiden esikäsittelylle ja analysoinnille ole vielä olemassa standardisoituja menetelmiä. Esimerkiksi happo- ja lämpökäsittelyt voivat vahingoittaa muoveja, jolloin näytteet eivät enää edusta näytepistettä.

Yleinen käytössä oleva menetelmä on entsymaattinen puhdistus (Löder ym. 2017), jota päätettiin kokeilla myös WaterPlus-hankkeessa. Käsittelymenetelmällä näytteissä olevia partikkeleita hajotetaan erilaisilla kemikaaleilla ja entsyymeillä niin, että jäljelle jäävät pelkästään mikromuovipartikkelit.

Ainekohtaisen käsittelyn jälkeen näytteet suodatetaan, jolloin käsitelty aines suotautuu läpi ja muut materiaalit jäävät suodattimeen. Viimeisen suodatuksen jälkeen näytteessä on jäljellä pelkästään muovipartikkelit, jotka voidaan tunnistaa halutulla tavalla.

Mikromuovien tunnistamiseksi näytteistä on useita erilaisia menetelmiä, mutta muoveja saadaan havainnoitua myös pelkästään mikroskopoimalla. Tällöin eri muovilaatuja ei kuitenkaan saada eroteltua. Mikroskopointia voidaan myös tehostaa värjäämällä muoveja erilaisilla väriaineilla tai aineilla, jotka fluoresoivat UV-valossa.

Kuvassa on kolme vierekkäistä mikroskooppikuvaa, joissa kaikissa näkyy mikromuovipartikkeleita.
Esimerkkejä Mikkelin pintavesinäytteistä mikroskopoimalla löydetyistä mikromuovipartikkeleista. Kuvassa muovien takana näkyvän verkon silmäkoko on 75 mikrometriä, eli 0,075 millimetriä.  Kuvat: Aki Mykkänen.

Syksyllä 2022 tehdyissä alustavissa kokeissa Mikkelin Pitkäjärveltä, Urpolasta ja Kattilanlahdelta otetuista pintavesinäytteistä havaittiin mikromuoveja. Suuri osa näytteissä havaituista muoveista oli kuitumaisia, mutta myös selkeitä muovinpaloja havaittiin. Koko näytesarja analysoidaan kevään 2023 aikana ja tulokset ilmoitetaan hankkeen loppujulkaisussa.

Roskatalkoilla huomiota ympäristön roskaantumiseen

Muovi on hyvä materiaali sen monipuolisen käytettävyyden vuoksi. Se, mitä muoville tapahtuu käytön jälkeen, onkin toinen tarina. Usein muovista tulee ympäristöä erityisesti vesistöä kuormittava haitta roskaantumisen johdosta.

WaterPlus-hankkeessa halutaankin kiinnittää ihmisten huomio juuri tähän. Mikkelin Tieteen päivillä järjestettiin kaksi tapahtumaa, joista toisessa lanseerattiin Seuraa lähiympäristön kuntoa -kampanja. Kampanjalla pyritään innostamaan ihmisiä havainnoimaan ympäristöään ja ilmoittamaan näistä havainnoista Suomen ympäristökeskuksen järjestelmään.

Kirjastossa puolestaan järjestettiin yhdessä Tiede Mikkelin kanssa työpajat, joissa niin lapset kuin aikuiset pääsivät tutustumaan ympäristöstä tehtäviin havainnoihin. Yhdessä Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa tullaan kesällä järjestämään siivotalkoita.

Toivotamme kaikki mukaan toimintaan, pidetään vesistöt puhtaina!

Vesistöjen puhtautta edistämässä uusin menetelmin – WaterPlus on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Suomen ympäristökeskuksen yhteishanke, jossa tutkitaan ja kehitetään vesistöihin kohdistuvien haitta-aineiden analysointia ja monitorointia. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta.

Lisätietoja hankkeesta: www.xamk.fi/WaterPlus

Lähteet

Löder, M., Imhof, H., Ladehoff, M., Löschel, L., Lorenz, C., Mintenig, S., Piehl, S., Primpke, S., Schrank, I., Laforsch, C. & Gertds, G. 2017. Enzymatic Purification of Microplastics in Environmental Samples. Saatavissa: https://pubs.acs.org/doi/10.1021/acs.est.7b03055

THL, 2022. Mikromuovit. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ymparistomyrkyt/mikromuovit

Kirjoittaneet Niina Laurila ja Aki Mykkänen

Laurila työskentelee WaterPlus-hankkeessa projektipäällikkönä ja Mykkänen projektitutkijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.