Julkaiseminen kehittämistoimintana

Nykymaailman muutoksissa keskustelu julkaisemisesta, sen muodoista ja kannattavuudesta tutkijalle on jatkuvaa korkeakoulutuksen maailmassa. Aiemmasta ”publish or perish” -ajattelusta on siirrytty rankeeraamaan julkaisukanavia kuten tieteellisiä lehtiä.

Matti Rämö väittää Suomen Kuvalehdessä (2020) Julkaisufoorumiin tukeutuen, että joka neljäs tiedejulkaisu ei ole tieteellinen. Ei siis ihme, että ammattikorkeakouluissakin mietitään, miten julkaisutoimintaa kannattaisi kehittää ja miten siihen voisi kannustaa. Keskustelen tässä artikkelissa julkaisutoiminnan näkymistä siitä perspektiivistä, joka minulle on syntynyt Xamkin julkaistutyöryhmän jäsenenä ja useamman julkaisun toimittajana.

Ammattikorkeakoulun julkaisutoimintaan vaikuttaa olevan sisäänrakennettuna jatkuva kehittämisen idea ja tarve keskustella siitä, miten julkaisutoiminta voisi vastata erilaisiin kehittämishaasteisiin, toisin sanoen saavuttaa tavoitteensa parhaalla mahdollisella tavalla.

Julkaisutoiminta ja sen kehittämiskeskustelu edellyttävät toimivaa ekosysteemiä: riittävää määrää julkaisijoita, toimittajia, kirjoittajia ja julkaisuja sekä lukijoita. Xamkissa näitä kaikkia löytyy ja keskustelu julkaisutoiminnastakin käy vilkkaana.

Minultakin kysytään usein, kannattaako enää julkaista ja jos, niin mitä? Oma käsitykseni on, että julkaiseminen kannattaa (– niin kuin lukeminenkin). Vain niin teemme toimintamme tuloksia julkisiksi ja hyödynnettäviksi alueellisesti ja yhteiskunnallisesti.

Nykymaailman mediat ja julkaisukanavat kuitenkin muuttuvat, lisääntyvät ja kehittyvät jatkuvasti. Myös julkaisutoiminnan vaateet kasvavat ja kilpailu lukijoista lisääntyy. Yhä useammin kannattaa pohtia, mikä julkaisukanava sopisi julkaisemisen tavoitteisiin ja lukijoiden tavoittamiseen parhaiten.

Julkaiseminen nähdään useimmiten siis tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten jakamisena sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäjänä. Ehdottomasti näin, mutta julkaisutoiminnalla voi olla muitakin funktioita, ilmiselviä tai piileviä. Pohtiessani ammattikorkeakoulun julkaisutoimintaa havaitsin, että julkaisutoimintaan on rakentunut potentiaalia enempääkin kuin tulosten julkistamiseen (mikä sinänsä on arvokasta).

Keskityn tässä artikkelissa nykymuotoisen julkaisutoiminnan kehittämisajatuksiini, jotka perustuvat lukuisiin keskusteluihin, joita olen käynyt Xamkin julkaisutyöryhmän jäsenenä eri yhteyksissä. Artikkelin yhtenä innoittajana toimii Xamkin vuosittaisessa ”Vuoden julkaisu” -tapahtumassa huhtikuussa 2023 Pekka Uotilan kanssa käymäni keskustelu. Tunnistan ensin julkaisutoiminnan ilmifunktioita ja ehdotan julkaisutoiminnan piilevän potentiaalin hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä.

Julkaisutoiminta Xamkissa

Julkaisuja voi luokitella erityyppisiin julkaisuihin monella tapaa. Yksi tapa on esimerkiksi Xamkin jako julkaisusarjoihin: Xamk Tutkii, Xamk Beyond, Xamk Kehittää ja Xamk Inspiroi sekä uutena Oppimateriaalit. Tämä jako heijastelee jossain määrin myös julkaisutoiminnan funktioita, jotka määrittelisin niiden luonteen mukaisesti tutkimuksellisiin julkaisuihin, raportoiviin julkaisuihin tai näiden yhdistelmiin.

Tutkimukselliset julkaisut lähestyvät ilmiöitä analyyttisesti ja usein tutkimuksen keinoin. Kohderyhmiä voivat olla Xamkin sisäiset tai ulkoiset lukijat, joiden kanssa halutaan jakaa toiminnan tai tutkimuksen tuloksia sekä mahdollisesti osallistua alan tutkimuskeskusteluun. Tämä julkaisemisen polku voi johtaa myös vertaisarvioituun kirjoittamiseen. Xamk tutkii ja Xamk Beyond -sarjat edustavat tätä kategoriaa.

Toisen kategorian muodostavat raportit, jolloin julkaisun tarkoituksena on tiedottaa ja viestiä toiminnasta ja sen tuloksista. Tyyliltään raportit ovat useimmiten kuvailevia eli raportoivia. Xamk kehittää -sarja sisältää näitä julkaisuja. Xamk Inspiroi -sarjassa on myös raportoivia elementtejä, joskin sarja sisältää myös kokeilevampia ja muodoltaan vapaampia julkaisutyyppejä. Lisäksi Xamkissa julkaistaan lehtiä: Next ja Xamk READ, niistäkin voi löytää kummankin kategorian julkaisutyyliä.

Kolmas kategoria on julkaiseminen muissa kuin Xamkin omissa julkaisuissa. Kategorian voi jäsentää kuin Xamkin sarjat. Huomionarvoista tässä kategoriassa on vertaisarvioitu tieteellinen julkaiseminen, johon Xamkissakin kannattaa kannustaa ja jota jo monet tekevätkin esimerkiksi Juveniassa.

Vaikka kaikki kirjoittaminen vaatii ajattelua ja jäsentämistä, kytkeytyy eriytyisesti vertaisarvioitu julkaiseminen tiiviisti asiantuntijana kehittymiseen, kun tutkimuskirjoittaminen kontekstualisoidaan ao. alan tutkimukseen ja kun se osallistuu alan keskusteluun.

Kehittyminen kirjoittajana ja kehittäminen toimintana edellyttää aina itsearviointia (refleksiivisyyttä) ja arviointia (reflektointia), jotta siitä voi oppia ja osaamista kartuttaa. Julkaisutoiminnan arviointi onkin syytä nähdä ensinnäkin kirjoittajaa auttavana tukitoimintana ja toisaalta julkaisutoiminnan laadunkehittämisenä.

Arviointi vahvistaa laatua

Xamkin julkaisutoiminnan yksi kantava voima on mielestäni siinä, että kaikki julkaisut aina arvioidaan ja toimitetaan ennen painamista ja julkaisemista. Mitä enemmän julkaisemisen eri vaiheisiin on julkaisun tuottamisprosessissa varattu aikaa, sitä viimeistellympi on lopputulos ja usein myös suunniteltu lukijakunta tulee otettua huomioon. Xamkissa on kiinnitetty pitkään huomiota kirjoittajien tukemiseen tekstin tuottamisessa, kirjoittajana kehittymisessä ja julkaisun toimittamisessa.

Itsekin useita käsikirjoituksia lukeneena kannustan hyödyntämään julkaisujen toimittajien tukea ja varaamaan aikaa myös viimeistelyyn. Väitän, että kaikille turhauttavinta on, jos arviointia ei ehditä hyödyntää. Silloin oppiminen ja osaamisen kehittäminen jää saavuttamatta tai ainakin puolitiehen. Julkaisutoiminnan tasolla voi myös edellyttää, että ainakin Xamk Tutkii -sarjassa vaadittaisiin arvioinnin edellyttämien muutosten mukaista viimeistelyä ja seurantaa ennen julkaisemista.

Arviointitoimintakin on kehittyvää toimintaa sekä kirjoitusprosessin että julkaisutoiminnan osalta. Määrän sijasta halutaan entistä useammin korostaa laatua ja samalla tuoda arviointiin nyky-yhteiskunnan kannalta ulottuvuuksia, jotka ovat läsnä kaikessa muussakin toiminnassa. Julkaisufoorumin pääsihteeri Janne Pölönen (2023) kirjoittaa Tieteessä tapahtuu -lehdessä, että lehti- ja julkaisuperustaiseen metriikkaan perustuvaa tutkimuksen arviointia on entistä enemmän kritisoitu ja siitä alettu luopua tai sitä on alettu muuttaa.

Pölösen mukaan tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden varmentaminen on siirtymässä korkeakoulujen omiin arviointeihin ja kehittämistoimiin, jota täydentää entistä laadullisempi ja monimuotoisuutta arvostava kehittämistyö. Tähän kehittämistyöhön kytkeytyy yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi ja vastuullisen tutkijan arviointi.

Voikin sanoa, että Xamkin julkaisutoiminnan arvioinnissa käyttökelpoiset elementit ovat jo olemassa, ei tarvita muuta kuin niiden terävöittämistä ja kytkemistä aiemmin mainitsemaani piilevään potentiaaliin, josta yksi on osaamisen kehittäminen niin opiskelijoiden kuin henkilöstön kannalta.

Julkaiseminen kehittää osaamista

Hanna Vilkan (2022) mukaan akateemiseksi asiantuntijaksi kasvu tapahtuu ajattelemalla, keskustelemalla, lukemalla ja kirjoittamalla eli analyyttistä tiedonmuodostusta oppimalla. Tuskinpa kukaan meistä on siinä koskaan niin valmis, ettei voisi oppia lisää tutkimuksellista työskentelyä, tapahtui se sitten itsenäisesti tai yhteistoiminnassa.

Nykyajassa korostuu tutkimuspohjaisen ja lähdekriittisen lähestymistavan osaaminen ja kehittäminen. Sen vuoksi pidän kirjoittamista ja tutkimuksellista julkaisemista hyvänä tapana kehittää omaa asiantuntijaosaamista ja oman työn ja toiminnan kehittämistä myös työyhteisön tasolla.

Omasta työstä ja TKI-toiminnasta kirjoittaminen on luonteva osa asiantuntijan työtä, joka tavoitteellisena ja arvioituna menee mielestäni kurssitoiminnan edelle osaamisen kehittämisessä. Liian usein inspiroiva anti jää kurssipaikalle, mutta ajateltu kirjoittaminen voi olla muutoksen siemen.

Kirjoittaminen kehittää ajattelua, tekee näkyväksi mitä ja miksi jotain tehdään sekä millaisia tuloksia saadaan aikaisiksi. Minusta on tärkeää, että kirjoittamisprosessin aikana työyhteisössä keskustellaan tutkimuksen tekemisestä.

Nythän esimerkiksi Xamk Beyond -sarjan kirjoittajista valtaosa edustaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Eli näyttää siltä, että TKI luo luontevan pohjan tutkivan toiminnan kehittämiseen, ja sitä tulee käyttää myös opetuksen ja TKIn integraation edistämiseen ja luoda mahdollisuuksia ”tutkimusryhmähenkiseen” toimintaan.

Tällöin tutkimuksellinen julkaiseminen voi toimia myös oppimateriaalina ja opetuksen lähdemateriaalina. Kannustankin opettajia ja opiskelijoita käyttämään oppimateriaalina entistä enemmän Xamkin omia julkaisuja.

Opetuksen näkökulmasta pidän tärkeänä, että Xamkissa olisi sellaista opetusta ja TKI-toimintaa tukevaa keskustelukulttuuria, jossa opiskelijatkin olisivat osa yhteisöä ja josta tarttuisi tutkimuksellista sivistystä ja kehittämisosaamista, eikä sitä vain opeteltaisi virtuaalisesti tai yksin lukemalla. Analyyttista ja tutkivaa toimintaa oppii vain keskustelemalla ja tekemällä.

Osaamisen kehittäminen julkaisemalla olisi vieläkin luontevampaa ja vaikuttavampaa, jos TKI-toiminnan menetelmistä ja sisällöistä keskusteltaisiin työyhteisössä yhtä paljon kuin opetuksesta ja oppimisesta (vähättelemättä tämän keskustelun tarpeellisuutta).

Oma lempiajatukseni on aina ollut, että ammattikorkeakoulujen pitäisi tutkia omaa toimintaansa ja ottaa oppia siitä. Tätäkin kehittäisin, jotta voisimme kehittyä korkeakouluna. Enkä nyt tarkoita, että ammattikorkeakoulujen pitäisi olla yliopistoja ja lähteä mukaan akateemiseen imuun, vaan sitä, että ammattikorkeakouluyhteisöt olisivat toiminnoissaan kunnianhimoisia ja määrätietoisia kehittäjiä ja edelläkävijöitä.

Julkaisutoiminta nojaa aina korkeatasoiseen toimintaan.

Lähteet

Pölönen, J. 2023. Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli. Tieteessä tapahtuu. Numero 2/2023. Saatavilla: Julkaisufoorumi ja yliopistojen rahoitusmalli | Tieteessä tapahtuu (tieteessatapahtuu.fi). Luettu 25.4.2023.

Rämö, M. 2020. Nollatasoa. Suomen Kuvalehti 19/2020. 22–26.

Vilkka, H. 2020. Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. PS-Kustannus.