Odotusta ilmassa

Ammattikorkeakouluissa lukuvuoteen 2023–2024 mahtuu poikkeuksellisen monta sellaista päätöstä, jotka vaikuttavat pitkälti tulevaisuuteen. Osittain tämä johtuu opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaussyklistä, joka seuraa eduskuntavaaleja ja mahdollistaa kulloisenkin hallituksen kädenjäljen nelivuotisiin korkeakoulujen ja OKM:n välisiin sopimuksiin. Parhaillaan odotetaan sopimusvalmistelun käynnistävää ohjauskirjettä, joka on luvattu postittaa lokakuun aikana.

Keskeisin ministeriön ohjausmekanismi on korkeakoulujen rahoitusmalli. Se on vuodesta 2014 alkaen perustunut lähes puhtaasti koulutus- ja tutkimustoiminnan tuloksiin. Rahoitusta ollaan uudistamassa seuraavan sopimuskauden kanssa samaan tahtiin eli vuoden 2025 alusta alkaen.

Parhaillaan lausuntakierroksella oleva esitys rahoitusmallista ei poista rahoituksen tulosperusteisuutta, mutta eri rahoitustekijöiden painoarvoja ollaan muuttamassa. Esimerkiksi ensimmäistä tutkintoaan suorittavien osuutta pyritään rahoituskannusteella lisäämään. Samoin palkitaan entistä paremmin normiajassa tutkinnon suorittamisesta.

Sen sijaan avoimen ammattikorkeakoulun rahoitusta ollaan leikkaamassa. TKI-toiminnan painoarvo kasvaa, mikäli nykyisin erillinen ja kilpailtu tutkimus- ja kehittämistoiminnan profiloitumiseen tarkoitettu  profi-rahoitus sulautetaan osaksi rahoitusmallia.

Rahoitusmalli on lisännyt merkittävästi korkeakoulujen tehokkuutta. Mutta sitä on myös kritisoitu, koska se ei ole omiaan kannustamaan rohkeaan uudistumiseen, omaleimaisuuteen tai  kokeiluihin. Päinvastoin se pikemminkin samankaltaistaa korkeakouluja ja ohjaa niitä pelaamaan varman päälle.

Kansainvälinen korkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta arvioinut työryhmä (Nielsen ym. 2023) nostaakin esille yhtenä ratkaisuna sen, että korkeakoulukohtaisiin sopimuksiin ja ohjaukseen tulisi nykyistä vahvempia sitoumuksia uudistumisesta, laadullisesta kehittymisestä ja vaikuttavuudesta, jotka olisivat “irti” rahoitusmittareiden optimoimisesta.

Ammattikorkeakouluilla on isoja odotuksia myös TKI-rahoituslain toimeenpanosta. Hallitusohjelman mukaan ne ovat yliopistojen ja tutkimuslaitosten rinnalla saamassa osansa TKI-toimintaan suunnatusta 280 miljoonan euron vuosittaisesta valtion lisäpanostuksesta.

Xamk on päivittänyt oman strategiansa. Kansainvälistymisen painopiste on nyt eurooppalaisessa korkeakouluyhteistyössä. Eurooppa-yliopisto INGENIUMin jäsenyys tarjoaa tälle vahvan rakenteen. Ingeniumissa painottuu opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus ja yhteinen pedagoginen kehittäminen.

Tuloksia on lupa odottaa myös TKI-yhteistyössä ja sitä tukevassa tutkijakoulutuksessa. Xamk on strategiassaan vahvasti sitoutunut tekemään oman osansa kansainvälisten osaajien kouluttamisessa ja kiinnittämisessä alueemme työelämään.

Vaikuttava TKI-toiminta on edelleen Xamkin strategian ytimessä. Tutkimustoiminnan infrastruktuureja ja alueellisesti merkittäviä yritysvetoisia ekosysteemejä tullaan vahvistamaan. Uusia nostoja ovat muun muassa TKI-työn monipuolinen hyödyntäminen jatkuvassa oppimisessa ja tutkimusjulkaisujen määrän kasvattamien.

Uutta on myös lupaus, että kaikilla ammattikorkeakoulumme opiskelijoilla on osana opintojaan mahdollisuus oppia työskentelemällä TKI-projekteissa.

Lähde

Nielsen, K. ym. 2023. Final report: Evaluation of the governance and funding practices used by the Ministry of Education and Culture for steering Finnish Higher Education Institutions