Työ vaatii osaavat tekijänsä

Työntekijöiden osaaminen on yrityksen arvokkain voimavara. Näin kuuluu lähes fraasiksi kulunut juhlapuheissa henkilöstölle osoitettu kiitos.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tekevissä organisaatioissa tämän toteaminen on kuitenkin paikallaan. Kyseiset tehtävät nimittäin vaativat tekijöiltään kykyä koko ajan uusien ja monimutkaistuvien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Samalla kehittämistyön vaatimat resurssit on hankittava yhä enemmän kilpailtujen ja eriytyvien rahoituslähteiden kautta.

Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta on vakiinnuttanut paikkansa yliopistojen ja tutkimuslaitosten rinnalla. Vuonna 2022 sektorin saama ulkoinen tutkimusrahoitus nousi uuteen ennätykseen saavuttaen 150 miljoonaa euron tason. Xamkin osuus tästä on noin 12,5 % eli kaksinkertainen kokoonsa verrattuna.

Tuloksen takana on 397 eri henkilön työpanos. Xamkissa on keskimääräistä enemmän päätoimista TKI-työhön omistautunutta henkilöstöä. Luonnollisesti myös opettajia osallistuu osatyöpanoksella kehitystoimintaan, samoin kuin TKI-asiantuntijoita opetukseen.

Valtaosalla tekijöistä on yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu ylempi tai alempi korkeakoulututkinto. Tohtoreiden osuus on vajaa viidennes. Ulkomaalaisten tutkijoiden määrä on edelleen pieni, mutta kasvussa.

Tilastokeskuksen kriteerien mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminta on uutta tietoa tavoittelevaa, luovaa, onnistumisen suhteen epävarmaa, systemaattista ja tuloksiltaan siirrettävissä olevaa ja toisinnettavaa.  Xamkin TKI-toiminnasta 2022 valtaosa luokitellaan kehittämistyöksi (68 %) tai soveltavaksi tutkimukseksi (29 %). Perustutkimuksen osuus oli ainoastaan 3 %.

Jakauma vastaa hyvin ammattikorkeakoulun perustehtävää ja vastuuta aluekehityksestä. Sisällöllisesti tutkimustoiminta painottuu vihreän siirtymän, digitalisaation ja hyvinvoinnin haasteiden ratkaisemiseen.

Erilaisissa TKI-tehtävissä työskentelevien määrä ammattikorkeakoulukentällä on viime vuodet ollut selkeässä kasvussa. Professiona on kuitenkin kyse nuoresta ja heterogeenisesta ammattiryhmästä.

Tämä näkyy esimerkiksi varsin kirjavana tehtävänimikkeiden käyttönä verrattuna yliopistoihin tai tutkimuslaitoksiin. Nimikkeistön yhdenmukaistaminen vastaamaan samansisältöisiä ja -tasoisia tehtäviä olisikin paikallaan. Se palvelisi yhtä lailla asiantuntijoiden liikkumista ja urakehitystä kuin helpottaisi työantajapuolella tehtäviä rekrytointeja.

Myöskään voimassa olevat työehtosopimukset eivät riittävästi tunnista TKI-toiminnan erityisluonnetta, koska ne perustuvat ajatukselle, että opettajien lisäksi ammattikorkeakouluissa on vain hallinto- ja palvelutehtäviä suorittavaa henkilöstöä. Aivan kuin tekuissa ja ammatillisissa opistoissa neljännesvuosisata sitten.

Vuoden 2024 alusta voimaan astuvan TKI-rahoituslain tavoitteena on nostaa TKI:n menot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoinen tavoite karkaa ilman pätevää työvoimaa. On arvioitu, että T&K-työhön tarvitaan ajanjaksolla 2024–2030 vuosittain lähes 9 000 uutta työntekijää.

Xamkissa pyritään omalta osaltaan vastaamaan yllä mainittuihin haasteisiin. Käynnissä on tieteellisen julkaisutoiminnan vahvistamiseen tähtääviä toimenpiteitä, ja tutkijaurapolkujen kokeilu on valmisteilla. Lisäksi TKI-henkilöstön nimikkeitä arvioidaan.

Uusia avauksia tarvitaan myös alueemme yritysten henkilöstön t&k-kyvykkyyden tason nostamiseksi. Tässä puolestaan tarvitaan ammattikorkeakoulun sisällä koulutuksen ja TKI-toteutusten uusia yhteistyömuotoja ja tehtäväkuvia.