Ilmatilojen yhteiskäytön edellytyksiä on edistettävä yhdessä

Miehitettyjen ja miehittämättömien ilma-alusten yhteiskäyttö eli U-space-ilmatilat ovat edelleen vastatuulessa. Ilmailun turvallisuutta ja dronetoimintojen kehittymistä ajatellen ilmatilatyötä olisi kuitenkin vauhditettava kaikin mahdollisin keinoin. Ilman kaikentyyppisiä lentotoimintoja huomioivaa ilmatilahallintaa ei voi olla tulevaisuuden moniportaista ilmailuakaan.

Suomessa asiaa jarruttaa erityisesti se, ettei U-space-ilmatilojen vaatimaa tietopalvelun tuotantotapaa ole edelleenkään pystytty päättämään. Yksi ilmassa leijuteltava pääkysymys on se, olisiko tietopalvelu tuotettava keskitetysti vai hajautetusti. Muualla Euroopassa päätös on tiettävästi tehty laajastikin keskitetyn tietopalveluntuotantomallin osalta.

On tosiasia, että U-space-ilmatilanhallinnan käynnistäminen vaatii varsinkin heti alussa sekä paljon rahaa että aikaa. Kun vielä huomioidaan toimintatapojen ja järjestelmien vakiintumattomuus kauas tulevaisuuteen, ei ole yllätys, etteivät esimerkiksi yrittäjät ole osoittaneet asiassa näkyvää kiinnostustaan. Suomen maantieteellinen sijainti, eli pitkät talvikaudet hiipuvine lento-operaatioineen, eivät myöskään lisää intoa sijoittaa arvokkaisiin mutta nopeasti vanheneviin lennonvalvontajärjestelmiin.

Kaksitasoinen tietopalvelutuotannon malli

Yhden vakiintuneimman tietopalveluntuottajamallin mukaan erityisesti miehittämättömän ilmailun vaatimat tietopalvelut tuotettaisiin ja jaettaisiin toimijoille kahdessa keskenään yhteistyötä tekevässä toimintatasossa. Ensiksi olisivat USSP (U-space Service Providers) eli sellaiset palveluntarjoajat, jotka tuottaisivat ja tarjoaisivat erilaisia droneoperaattoreille suunnattuja tietopalveluja. Tällaisia olisivat muun muassa tietoverkon tunnistuspalvelut, sijaintitietopalvelut, lentolupapalvelut, liikennetiedotuspalvelut, säätietopalvelut ja vaatimuksenmukaisuuden valvontapalvelut.

Palveluntarjoajien tuottaman tiedon kokoaisi yhteen CIS (Common Information Services), eli yhteinen palveluntuottaja. CIS toimisi yhtenä nimettynä toimivaltaisena tahona tietojen välittämisessä lennonjohdon ja tietopalveluntuottajien välillä.

Malli vaikuttaa huomattavasti järkevämmältä kuin esimerkiksi se, että tietoa jaettaisiin tietopalveluntuottajien osalta hajautetusti.

Ilmailuturvallisuus syntyy eri toimijoiden yhteistyöstä

Yhdysvaltalaisen verkkopalveluyhtiö Goolgen omistama, droneopertointiin erikoistunut tytäryhtiö Wing on tuottanut Suomessa Vuosaaren alueella last-mile-dronepalveluita muun muassa Fazerille ja HOK Elannolle. Wing Aviation Finland Oy on myös tehnyt ensimmäisten joukossa U-spacea simuloivia ilmatilankäyttökokeita lääkärihelikopteripalveluja tuottavan FinnHEMS Oy:n kanssa.

Wing on miehittämättömän ilmailualan toimijana poikkeus erityisesti valtavan taloudellisen kivijalkansa takia. Suuren dronelaivastonsa johtamiseen yrityksellä on maailmanlaajuisesti käytössään myös oma lennonvarmistus- ja ohjausjärjestelmä. Pienemmillä toimijoilla ei vastaavaan ole luonnollisesti mahdollisuuksia.

Taloudellisiin resursseihinsa nojaten Wing on tehnyt koko drone- ja ilmailualalle tärkeää kenttätasoista tutkimustyötä. Juuri sitä, mitä nyt akuutisti tarvitaankin. Esimerkiksi alailmatilan yhteiskäytöstä saadut tulokset ovat hyvin yksiselitteiset: jos lääkärihelikopterilentoja lennetään tulevaisuudessa samassa ilmatilassa kasvavan miehittämättömän ilmailun kanssa, on täysin valvottu ja kontrolloitu ilmatila ehdottomana lähtötasovaatimuksena.

Ympärivuorokautisesti ja lähes kaikissa olosuhteissa sekä alailmatiloissa toimiva lääkärihelikopteri on juuri se, minkä miehittämätön ilma-alus ennemmin tai myöhemmin varmimmin yllättäen kohtaa. Ellei ilma-alusten paikkatietoja pystytä luotettavasti jakamaan ja kohtaamista estämään.

FinnHEMS sijoittanut suuria summia ilma-alusten paikkatietojärjestelmiin

FinnHEMS ei ole osaltaan jäänyt odottamaan epävarmaa tulevaisuutta, vaan on asentanut kaikkiin lääkärihelikoptereihinsa ADS-B-lähettimet. Turvallisuussatsaukset ovat jo tältä osin olleet yhtiölle satoja tuhansia euroja.

Nyt esimerkiksi väistämisvelvolliset dronetoimijat näkevät FinnHEMSin lääkärilennot täysin reaaliaikaisesti, ja voivat ohjata keskitetysti kaikki ilmassa olevat aluksensa laskeutumaan riittävän nopeasti. Luonnollisesti asiasta voi aiheutua droneyrittäjille taloudellisia vaikutuksia, mutta ne joka tapauksessa ovat odotetusti vähemmän kuin mitä pahimmassa tapauksessa olisivat lääkärihelikopterin tuhoutumisen korvattavuus tai erityisesti ihmishenkien menetys.

Tällä hetkellä ainakin FinnHEMS:n kopterilentäjien on aina käytettävä kypärää ja suojalaseja. Määräys on annettu juuri miehittämättömien ilma-alusten sekä lintujen takia. Esimerkiksi yksistään dronen akku on tiheän materiaalikoostumuksensa takia törmäyksen tapahtuessa potentiaalinen vaaratekijä.

Xamk aloittaa ilma-alusten paikkatietojärjestelmien testaustoiminnot

Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke tutkii ja edistää uusien skaalautuvien teknologioiden käyttöä ilmailun eri osa-alueilla. Lisäksi hanke vie eteenpäin innovaatiotoimintaa Suomen uusimmalla yleisilmailulentokentällä Helsinki-East Aerodromella Pyhtäällä, sekä vahvistaa kentän energiatehokkuutta.

Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama ja rahoittavana viranomaisena toimii Uudenmaan liitto. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy.