Kansainvälisen työvoiman potentiaali käyttöön Kymenlaaksossa

Uutta työvoimaa tarvitaan monilla aloilla kipeästi. Yksi ratkaisu tähän haasteeseen on kansainvälinen työvoima. Työelämä ei kuitenkaan ole täysin valmistautunut monikulttuurisen työvoiman vastaanottamiseen ja hyödyntämiseen, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa, kertoo Kymenlaakson kauppakamarin viestintäpäällikkö Kirsi Juura.  

Tahtotila kansainvälisen osaavan työvoiman kasvattamiseen on vahva. Etelä-Suomen maakunnat (Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi) ovat laatineet yhteisen vision vuoteen 2040, jossa korostuvat alueen olemassa olevat vahvuudet, kansainvälinen kestävä talouskasvu ja työperäinen maahanmuutto. (Uudenmaan liitto 2024.) 

Tässä artikkelissa tarkastellaan Kymenlaakson tilannetta erityisesti Etelä-Suomen visio 2040 kärkiteeman ”Etelä-Suomi menestyy kansainvälisessä kilpailussa osaavasta työvoimasta” mukaisesti. Näkökulmaa on täydennetty Kymenlaakson kauppakamarin viestintäpäällikkö Kirsi Juuran kommenteilla. Kauppakamarit tekivät syyskuussa 2024 laajan osaajakyselyn, jossa yhtenä teemana oli kansainvälinen työvoima. 

Suomen työikäinen väestö kasvaa Etelä-Suomen maahanmuutosta

Koko väestön osaamisen kehittäminen varmistetaan

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajat ovat suomalaistaustaista väestöä useammin koulutustaan vastaamattomassa työssä. Erityisesti Lähi-idästä ja Afrikasta lähtöisin olevat kokevat työnsä olevan vähemmän vaativaa kuin ennen. Myös ne, joiden Suomeen muuton syynä on opiskelu, pakolaisuus tai perhesyyt, pitävät nykyisen tehtävänsä vaatimaa osaamistasoa aiempaa työtä matalampana. Vastaavasti työn takia Suomeen muuttaneet kertovat vaativuuden vastaavan aiempaa työtä tai vaativan jopa enemmän osaamista. (Baumgartner 2023.) 

Koulutustaustan ja aiemman työkokemuksen sijaan kansainvälisen osaajan rekrytoinnissa fokus on usein pelkässä kielitaidossa. Tässä Kauppakamarin Juuran mukaan tarvittaisiin enemmän joustavuutta. On huomioitava, että tarvetta on monen tasoiselle kielen osaamiselle.

– Kielitaidon kehittymiselle voitaisiin myös määritellä tehtäväkohtaiset tavoitteet, jotka kasvavat ajan myötä vastuiden lisääntyessä, Juura ehdottaa. 

Oppilaitosten rooli painottuu osaamisen varmistamisessa. Kauppakamarien syyskuussa 2024 tekemän kyselyssä yritykset vastasivat, että heillä itsellään ei ole juurikaan mahdollisuuksia kielikoulutuksen järjestämiseen. 

– Meillä on onneksi Kymenlaaksossa valtavan hyvät oppilaitokset, joissa räätälöidään ratkaisuja niin kielitaitohaasteisiin kuin muuhunkin ammatilliseen kehittymiseen, Juura kehuu.  

Osaajat ja työnantajat löytävät toisensa

Etelä-Suomen vision yksi tavoitteista on, että yhä suurempi osa Suomessa opiskelleista myös työllistyy tänne, mikä mahdollistaa yritysten kasvun. Kansainvälisten opiskelijoiden pysyminen alueella ei ole itsestään selvää: on hankalaa löytää yrityskumppaneita oppimistehtäville tai osa-aikatyötä koulun oheen (Viljakainen 2024).

– Asian parissa on työskennelty yhteistyössä oppilaitosten ja muiden organisaatioiden kanssa, ja käynnissä on useita hankkeita asian edistämiseksi, Juura kertoo Kymenlaakson tilanteesta.  

Entistä monimuotoisempi työvoima tarkoittaa myös, että työpaikkojen on oltava valmiita kohtaamaan työntekijöitä eri kulttuureista. Vuorovaikutuksen ja kulttuuristen erilaisuuksien ymmärtäminen on edellytys sujuvalle yhteistyölle. Juuran mukaan hyviä esimerkkejä monikulttuurisista ja -kielisistä työyhteisöistä löytyy kymenlaaksolaisista insinööritoimistoista, ravintola-alalta ja terveydenhuollosta.   Kauppakamarin osaajakyselyn mukaan kansainvälisen osaajan rekrytoineet yritykset pitävät kokemuksiaan 80 prosenttisesti positiivisina.  Onnistumistarinat voivat kannustaa muitakin kokeilemaan samaa. 

Etelä-Suomi on houkutteleva ympäristö maahanmuuttajille perustaa tai jatkaa yritystoimintaa

Etlan tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat eivät eroa itsensä työllistämisessä määrällisesti muista suomalaisista. Sen sijaan, eroja on havaittavissa eri kansallisuuksien välillä. Esimerkiksi turkkilaiset ovat usein yrittäjiä, mikä voi johtua osin kulttuurisesta yrittäjyyden arvostuksesta. Toisaalta yrittäjyys voi olla ns. pakkoyrittäjyyttä, kun töitä on muutoin vaikea löytää. (Etla 2018.)

Yhtä kaikki, työllistyminen on merkittävin tekijä maakuntaan sitoutumisessa (Leppänen, Hännikäinen & Niskanen 2022). Tämän vuoksi Etelä-Suomen vision peräänkuuluttamaan alueen houkuttelevuuteen on tehtävä jatkuvasti toimia myös Kymenlaaksossa.  

MOMENTUM – Moninaistuvat urapolut -hanke edistää heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden toimintakykyä, osallisuutta sekä yhdenvertaisuutta koulutus- ja työelämäpoluilla. Euroopan unionin osarahoittama hanke toteutetaan Live-säätiön koordinoimana yhteistyössä LAB ammattikorkeakoulun ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen toiminta-aika on 1.8.2023–31.1.2026. 

Lähteet

Baumgartner, T. 2023. Työvoimatutkimuksen lisäteema 2021: ulkomailla syntyneiden työmarkkinatilanne. Verkkoartikkeli. Saatavissa: https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2023/maahanmuuttajien-osaamista-jaa-kayttamatta-tyomarkkinoilla 

Etla. 2018. ETLA tutki: Maahanmuuttajien vaikeudet työllistyä ovat lisänneet yrittäjyyttä. Uutiset ja tiedotteet. Saatavissa: https://www.etla.fi/ajankohtaista/etla-tutki-maahanmuuttajien-vaikeudet-tyollistya-suomessa-ovat-lisanneet-yrittajyytta/ 

Juura, K. Haastattelu 16.9.2024 

Leppänen, P., Hännikäinen, P. & Niskanen, E. 2022. Alueellinen vetovoima ja osaavan työvoiman pitovoima. XamkRead. Verkkolehti. Saatavissa: https://read.xamk.fi/2022/digitaalinen-talous/alueellinen-vetovoima-ja-osaavan-tyovoiman-pitovoima/ 

Uudenmaan liitto.2024. Etelä-Suomen visio 2040. Saatavissa: https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2024/08/Etela-Suomen-visio-2040.pdf 

Viljakainen, K. 2024. Bidding for progress: How would international students reshape Kymenlaakso. Xamk READ 2/2024. Verkkolehti. Saatavissa: https://read.xamk.fi/2024/digitaalinen-talous/bidding-for-progress-how-would-international-students-reshape-kymenlaakso