Kuva: Getty Images.

Alueellinen vetovoima ja osaavan työvoiman pitovoima

30.05.2022

“Älä anna periksi, muista yrittää! Katse on suunnattava eteenpäin ja on uskottava omiin mahdollisuuksiin.” Mitä ovat työperäisen maahanmuuton edellytykset sekä osaavan työvoiman veto- ja pitovoima Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa?

Työperäistä maahanmuuttoa on käsitelty suomalaisessa mediassa ja pahenevaan työvoimapulaan on etsitty ratkaisuja myös tutkimusten avulla.  Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n raportin mukaan yhä useampi suomalainen on suopea työperäiselle maahanmuutolle. Koronapandemian aikana vuonna työttömyys lisääntyi erityisesti palvelusektorilla, mutta myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. EVA:n raportin mukaan suomalaisia huolestuttaa väestön ikääntymisen ja vähentymisen vaikutukset työvoiman riittävyyteen sekä saatavuuteen. (EVA 2021.)

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella olevien kansainvälisten osaajien alueellista sitoutumista työperäisen maahanmuuton rinnalla selvitettiin KOKKA-hankkeessa. Kyselytutkimuksissa ja haastatteluissa selvitimme, miten alueella jo olevat ja maahan muuttaneet uudet kuntalaiset saadaan pysymään kotoutumisen ja opintojen jälkeen alueella. Kysyimme, miten työperäisellä maahanmuutolla vastataan työvoimapulan haasteisiin.

Ketä haastattelimme?

Kymenlaaksolaisia maahan muuttaneiden ja maahanmuutto-organisaatioiden edustajien haastatteluihin osallistui heterogeeninen ryhmä. Haastateltavat olivat miehiä ja naisia, ja he edustivat sekä kouluttamattomia, toisen asteen että korkeakoulutuksen kotimaassaan suorittaneita. He olivat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina, kiintiöpakolaisina, perhesyistä, työperäisinä maahanmuuttajina ja muista syistä (esimerkiksi inkeriläiset).

Haastatellut työperäiset maahan muuttaneet olivat työttömiä tai lomautettuja, ja opiskelivat suomen kieltä kotoutumiskoulutuksessa. Haastateltujen kielitaidon taso vaihteli merkittävästi ja maassaoloaika ei selittänyt kielitaidon heterogeenisyyttä. Kielitaidon eroja selitti parhaiten aiempi koulutustaso, henkilökohtainen motivaatio, kotona puhuttu kieli sekä kielen oppimisen tekniikat.

Haastateltavilta kysyttiin taustatekijöiden (muun muassa koulutus, perhetilanne, kotimaa, ikä) lisäksi nykyisestä elämäntilanteesta, muuton syistä, tulevaisuuden ammatillisista suunnitelmista ja alueellisesta pitovoimasta eli niistä asioista, jotka vaikuttivat henkilön halukkuuteen jäädä asumaan seudulle.

Työ- tai opiskelupaikka tuo alueelle

Merkittävin alueellisen pidon syy oli haastatelluilla työ- tai opiskelupaikan vastaanottaminen. Erityisesti työpaikan saaminen edesauttoi alueellista pitoa ja sitoutti henkilön paikkakunnalle.

Perhesyyt olivat toinen merkittävä selittäjä, ja puolison työskentely Kymenlaaksossa sitoutti koko perheen alueelle. Vaikka muilla perheenjäsenillä oli haaveita muualle muuttamisesta, niin perhe ei lähtenyt, ennen kuin työssäkäyvän perheenjäsenen työ loppui tai hän vaihtoi työpaikkaa.

Kouluttautuminen, yhteisöön kuuluminen, vapaa-ajan kontaktit, työpaikka ja onnistumisen tunteet sitouttavat maahan muuttaneet alueelle.

Perhesyitä olivat myös ne tekijät, joita lapsiperheet arvostivat. Alueen rauhallisuus, alhaiset asumiskustannukset, lasten kouluttaminen, tukipalvelut, sijainti lähellä Helsinkiä. Kun haastatteluissa kysyttiin haaveista ja siitä, mihin henkilö haluaisi muuttaa tulevaisuudessa, vaihtoehdoiksi annettiin eurooppalaisia suurkaupunkeja tai oma synnyinmaa. Suomesta eniten kiinnostusta saivat Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi. Helsingin seutu osoittautui useimmalle liian kalliiksi, ja pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla koettiin olevan enemmän kilpailua.

Yhteenvetona voidaan todeta, että elämän perustarpeiden tyydyttyminen lisää henkilön onnellisuutta ja alueellista pitoa. Kouluttautuminen, yhteisöön kuuluminen, vapaa-ajan kontaktit, työpaikka ja onnistumisen tunteet sitouttavat maahan muuttaneet alueelle. Yhteisöön juurtumisessa on tärkeää löytää tavat, joiden avulla koko perhe sitoutetaan alueelle. Tapoja voivat olla vaikkapa harrastukset, vapaa-ajan toiminta ja riittävät tukipalvelut.

Ulkomaalaista työvoimaa tarvitaan

Alueellinen vetovoima ja osaajien pitovoima ovat olleet sekä päättäjien, tutkijoiden että alueen keskusteluiden tärkeänä sisältönä jo vuosia. Pääteemana on ollut osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. EVA:n raportin mukaan suomalaisia huolettavat väestön ikääntymisen ja vähentymisen vaikutukset työvoiman riittävyyteen ja saatavuuteen.

Maakuntien yhteinen huolenaihe on jo vuosikymmenen ajan ollut lisääntyvä pula työvoimasta. Osaavan työvoiman saatavuusongelma näkyy tällä hetkellä resurssien puutteena sekä vaikeutena saavuttaa asetetut määrälliset ja laadulliset tavoitteet useissa aluehallintoviraston valvomissa toiminnoissa. Tähän vaikuttaa myös opiskelualan ja työn sekä asuinympäristön houkuttelevuus – ei ainoastaan työvoiman ns. kohtaanto-ongelma. Tilanteen ratkaiseminen edellyttää laajavaikutteisia toimia ja yhteistyötä, jotta työvoima ja yritykset kohtaisivat toisensa paremmin.

Tilanteen ratkaiseminen edellyttää laajavaikutteisia toimia ja yhteistyötä, jotta työvoima ja yritykset kohtaisivat toisensa paremmin.

Alueellisia työvoiman saatavuushaasteita on erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden asumispalveluyksiköissä sekä varhaiskasvatuksessa. Asumispalveluyksiköihin on hankaluuksia saada osaavaa henkilöstöä. Myös terveydenhuollossa henkilöstövaje vaikeuttaa hoitoon pääsyä ja hoidon toteuttamista. Hoidon tarpeeseen ei aina voida vastata ja jonotusajat voivat olla erittäin pitkiä.

Työsuojelussa haasteina ovat muun muassa työnteko-oikeuksissa ilmenevät epäselvyydet maahan muuttaneiden työntekijöiden kohdalla sekä työvoimaa Suomeen lähettävien pitkät toimitusketjut, mitkä tukevat harmaata taloutta.

Ulkomaalaista työvoimaa tarvitaan Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa (kuten myös muualla Suomessa), koska Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan väestön ikääntymisen vuoksi työikäisiä tulee olemaan noin 130 000 vähemmän vuoteen 2030 mennessä. Työperäistä maahanmuuttoa on aktiivisesti edistettävä työmarkkinoiden osaamisvajeiden ja yritysten rekrytointiongelmien helpottamiseksi. Työ on myös parasta kotoutusta.

Kokka-hankkeessa tehtyjen haastattelututkimusten mukaan olisi elintärkeää, että Suomessa tutkinnon suorittaneet ulkomaisten opiskelijat saisivat valmistumisen jälkeen automaattisesti työluvan. Kotoutumista ja työllistymismahdollisuuksia voitaisiin parantaa myös nopealla kielikoulutukseen pääsyllä ja yhdistämällä kieliopintoja ammatillisiin opintoihin. Ulkomaisten tutkintojen tunnistamis- ja tunnustamismenettelyyn tulisi luoda nykyistä ketterämmät ja nopeammat palvelumallit. Yritysten mahdollisuuksia tarjota työkokeilupaikkoja olisi laajennettava.

Kaksi opinto- ja työpolkua

Haastattelimme myös Suomeen työllistyneitä ammattilaisia, jotka halusivat kertoa opinto- ja työpoluistaan Suomessa. Haastattelut tekivät ja artikkelin yhteiskirjoittamiseen osallistuivat opettajat Päivi Hännikäinen ja Essi Niskanen Ekamilta.

Ekaterina IakovlevaEkaterina Iakovleva toimii suomen kielen opettajana Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymän palveluksessa. Hän työskentelee vakituisena kotoutumiskoulutuksen S2-opettajana opettaen suomen kieltä Kotkaan saapuneille. Hän tuli Suomeen vuonna 2004. Hän on suorittanut Venäjällä englannin ja venäjän kielen opettajan opinnot sekä toiminut kääntäjänä, tulkkina ja kielten opettajana valmistumisensa jälkeen.

Suomeen Ekaterinan toi avioliitto, ja ensimmäiset vuodet kuluivat kotiäitinä, mutta toive oman kieltenopettajan ammatin jatkamisesta säilyi vahvana. Kotikielenä käytettiin suomea, ja koska kukaan muu perheessä ei puhunut venäjää, kielikylpy oli päivittäistä. Ekaterina opiskeli ahkerasti kotona ja hankki opiskelumateriaaleja kirjastosta. Merkittävin itseopiskelumateriaali oli Leila Whiten kirja: Finnish for Foreigners. Iltaisin hän opiskeli iltalukiossa ja nämä opinnot auttoivat täydentämään aiemmin opittua. Hänen mielestään tärkeintä kielen oppimisen kannalta oli oma aktiivisuus ja halu työllistyä Suomeen.

Aiempi EU:n ulkopuolella suoritettu opettajan koulutus ei antanut Suomessa opettajan pedagogista pätevyyttä. TE-toimiston suosituksen mukaan Ekaterina ilmoittautui akateemisten opiskelijoiden valmentavaan koulutukseen Helsingin yliopiston alueelliseen täydennyskoulutuslaitokseen. Kurssi oli ensimmäinen kokemus suomalaisesta korkeakoulutuksesta ja antoi uskoa omaan osaamiseen. Kurssilla kerrottiin aiempien opintojen tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä mahdollisuuksista pätevöityä opettajan ammattiin.

Kurssin kautta tulevaisuuden suunnitelmat selkiintyivät ja kotona itsenäisesti opiskeltu suomen kielen osaaminen kehittyi lisää. Pedagogiset opinnot hän suoritti Hämeen ammattikorkeakoulussa, jonka jälkeen hän työllistyi kielten opettajaksi Kymenlaaksoon vapaan sivistystyön oppilaitokseen useaksi vuodeksi. Useiden määräaikaisten työsuhteiden aikana hän toivoi vakituista työpaikkaa. Määräaikaisuuksien heikkoutena on usein se, että työntekijä hakee vuosittain samaa työpaikkaa ja saa työtä määräajaksi.

Kun Ekaterinalta kysyttiin, minkä ohjeen hän antaisi maahanmuuttaneille uusille kuntalaisille? Mikä auttaa jaksamaan ja yrittämään? Ekaterinan ohje on: “Älä anna periksi, muista yrittää! Katse on suunnattava eteenpäin ja on uskottava omiin mahdollisuuksiin.” Sinnikkyyden lisäksi on tärkeää opiskeluvaiheessa hankkia ammatti, joka työllistää varmasti. Älä luovuta -elämänohje on kantanut hedelmää ja Ekaterinalla on nyt vakituinen työpaikka.

Ereyda AlmaguerKuubalaissyntyinen Nereyda Almaguer tuli Suomeen 2014 mentyään naimisiin suomalaisen miehen kanssa. Kotoutumisaikana Nereyda opiskeli suomen kieltä kotoutumiskoulutuksessa paikallisessa ammatillisessa oppilaitoksessa ja jatkoi opintoja ammatillisen koulutuksen merkonomiopinnoissa.

Vuoden opintojen jälkeen hän haki ahkerasti töitä Kotkasta, mutta kielitaito ei vastannut työpaikkojen tarpeita. Hän hakeutui Helsinkiin töihin bensa-asemalle ja teki töitä siihen asti, kun työpaikka meni kiinni. Sitten oli aika miettiä vaihtoehtoja ja koska Helsingin vuokrataso oli korkea, Nereyda tuli takaisin Kotkaan. Töitä löytyi paikallisesta kaasuputkiprojektista, jossa hän työskenteli sihteerinä. Hän oli ollut sihteerin tehtävissä jo Kuubassa, joten työ oli tuttua.

Vuonna 2019 Nereyda oli uudelleen elämän risteyskohdassa, ja hänen piti päättää elämän suunta. Kuubassa hän oli toiminut sihteerin tehtävien lisäksi lastenhoidon tehtävissä, ja Suomessa nopea tie töihin päiväkotiin olivat lähihoitajaopinnot. Erinäisten mutkien kautta Nereyda aloitti lähihoitajaopinnot Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa vuonna 2021. Ensimmäisen vuoden jälkeen oli mahdollisuus valita suuntautuminen ja työssäoppimisten aikana hänelle selvisi, että lasten hoitamisen sijaan hän haluaa tehdä töitä vanhusten parissa. Globaalin pandemian vuoksi opintoja oli etänä, mutta työssäoppiminen ja teoria vuorottelivat joustavasti.

Opinnot ovat edenneet suunnitelmien mukaan, vaikka Nereydan mukaan Teams-opinnot voivat olla vaikeita maahanmuuttaneille opiskelijoille.  Opintojen aikana suoritettu työssäoppiminen on antanut mahdollisuuden tutustua paikallisiin vanhushoidon yrityksiin ja opiskelijoille on tarjottu keikkatyötä harjoittelun lisäksi. Nereyda pitää tärkeänä hyvää työilmapiiriä ja mukavia työkavereita sekä asiakkaita.

Mitä sitten Nereyda haluaa sanoa muille maahanmuuttaneille, jotka miettivät opiskelemista ja ammattia? Hänen mukaansa kannattaa olla aktiivinen ja reipas. On kysyttävä asioista rohkeasti ja työssäoppimisessa sosiaalisuudesta on etua. On keskusteltava rohkeasti kaikkien kanssa ja otettava pelotta kontaktia. Jos haluat mennä eteenpäin, niin ole rohkea ja päämäärätietoinen.

Teimme  yhteistyössä Kouvolan kaupungin kanssa myös videohaastatteluita Kouvolassa asuvista kansainvälisistä osaajista. Angelika Polak toimii  projektityöntekijänä Ankkapurhan kulttuurisäätiöllä ja Alex Riches elektroniikka-alan yrittäjänä.

Linkit videohaastatteluihin:

Kouvolalaisen kv-osaajan haastattelu vol 1 – YouTube (Angelikan haastattelu)

Kouvolalaisen kv-osaajan haastattelu vol 2 – YouTube (Alexin haastattelu)

Kansainväliset työyhteisöt ja osaajat Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa – KOKKA -hanke sai rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta.

Lähteet

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA. 2021. Maahanmuuttaja­naisten heikko työllisyys heijastuu heidän lastensa pärjäämiseen

https://enterfinland.fi/eServices

https://www.tyosuojelu.fi/tyosuhde/ulkomainen-tyontekija

Kulttuurin merkitys kuntien elinvoimaisuuden osatekijänä? – Xamk

Kurronen, S. 2021. Yhä useampi suomalainen on suopea työperäiselle maahanmuutolle. https://www.eva.fi/blog/2021/06/29/yha-useampi-suomalainen-on-suopea-tyoperaiselle-maahanmuutolle/

Työperäinen maahanmuutto – Elinkeinoelämän keskusliitto (ek.fi)

Tutkimus: Seutukaupungeissa vahva pitovoima | Kuntalehti

Kirjoittaneet Paula Leppänen, Päivi Hännikäinen ja Essi Niskanen

Leppänen työskentelee projektipäällikkönä ja opettajana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, ja Hännikäinen ja ja Niskanen opettajina Ekamilla.