Mikkelissä rakennettiin digiarkistojen tulevaisuutta

Tiedonhallinnan klusteri Memory Campuksen ja tutkimuskeskus Digitalian yhdessä järjestämä Digiarkistoinnin tulevaisuuskuvat -tapahtuma kokosi syyskuun alussa Xamkin kampukselle ja verkkolinjoille peräti 400 osallistujaa yli 40 eri maasta.

Kyseessä oli suurin Mikkelissä koskaan järjestetty alan tapahtuma. Sen pääteemoja olivat jaettu tieto, tekoäly ja klusteriyhteistyö.

Aiempina vuosina Digitalia on järjestänyt seitsemän Digitaalisen tiedon kesäkoulua kotimaiselle yleisölle. Etelä-Savon TKI-tiekartan tavoitteita lainaten, Mikkelin ja Memory Campuksen voi sanoa tänä syksynä konkreettisesti kivunneen kansainväliselle sarjatasolle.

– Viimeistään tämän jälkeen Mikkeli tunnetaan sekä Suomessa että maailmalla vahvana digitaalisen tiedonhallinnan ja arkistojen keskittymänä, tiivistää Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkiston (Elka) arkistonjohtaja Olli Alm.

– Alan kansainvälinen suurtapahtuma lisää Xamkissa tehtävän tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämistyön vaikuttavuutta ja tunnettuutta, korostaa digitaalisen talouden tutkimusjohtaja Noora Talsi Xamkista.

Käytännön ratkaisuja ja elävää historiaa

Seminaariosuudessa esiintyi kansainvälisiä ja kotimaisia puhujia kirjasto-, arkisto- ja museosektoreilta ja tiedonhallinnan alalta.

Johtaja Janet Anderson esitteli Euroopan laajuista eArchiving -kokonaisuutta, joka on toiminut 10 vuoden ajan. E-ARK -konsortio koordinoi toteutusta Euroopan komission toimeksiannosta. Konsortion kautta myös Kansallisarkisto ja Xamk ovat mukana kehittämässä digitaalisen arkistoinnin käytännön ratkaisuja ja edistämässä niiden käyttöönottoa.

Kansalliskirjaston tietoasiantuntija Liisa Näpärä muistutti puheenvuorossaan, että kulttuuriperintöaineisto on faktojen, tarinoiden ja kokemusten lähde. Havainnollisena esimerkkinä oli se, mitä Kansalliskirjaston laajat digitaaliset aineistokokoelmat kertovat paikallisesta ruokaperinteestä ja gastronomian historiasta, kuten Saimaa Region of Gastronomy -teemavuoteen sopiikin. Itäsuomalaiset ovat kasvaneet leivällä, puurolla ja kalalla. Vieraanvaraisuutta on Savossa aina arvostettu – ja kahvia oli tietenkin tarjottava joka talossa.

Mindhive Oy:n Ville Venäläisen puheenvuoro johdatti osallistujat pohtimaan tekoälyn mahdollisuuksia ja uhkia historiallisten aineistojen elävöittämisessä. Samaa teemaa edistetään myös Xamkin, Kansalliskirjaston ja Elkan juuri alkaneessa hankkeessa ETKOT – Etelä-Savon koulutettu tekoäly Memory Labissa.

Tekoälyn viisi teesiä

Odotetusti tekoäly oli yksi paljon keskustelua herättäneistä teemoista tapahtumassa. Kansalliskirjaston palvelujohtaja Johanna Lilja muistutti, että tekoäly on lähinnä ”kielikuva, jolla ohjelmien toiminta rinnastetaan inhimilliseen älykkääseen toimintaan” (Toivonen, 2023).

Venäläinen nosti esiin viisi tärkeää teesiä tekoälyaikakaudelle:
1) Käytä teknologiaa itse
2) Pysy ajan hermolla
3) Investoi koulutukseen
4) Tee tulevaisuustyötä
5) Edistä eettistä keskustelua.

Nämä sopivat myös Digitalian ohjenuoraksi. Digitalian ja Memory Labin tekoälyratkaisuja esitteli tapahtumassa tutkimuspäällikkö Anssi Jääskeläinen Xamkista. Arkistoammattilaisten työtä tukevat erityisesti laadunvalvonta ja laadun parannus, automaattiset kuvailutiedot, kuvien sisällön tunnistusratkaisut ja tiedon tiivistäminen valtavista aineistomassoista.

”Todella hieno tapahtuma, toivottavasti se saa jatkoa!”

Palautekyselyssä tapahtuma sai kiitosta monipuolisesta sisällöstä ja erinomaisista järjestelyistä.  Myös hybriditoteutusta arvostettiin. Tuleville vuosille toivottiin muun muassa tilannepäivitystä uusien teknologioiden vastuullisesta hyödyntämisestä.

– Tapahtuma sai palautekyselyssä kokonaisarvosanaksi 4,4 asteikolla 1-5. Tämä on kiitettävä suoritus ja kannustaa meitä järjestämään vastaavia tapahtumia jatkossakin yhdessä erinomaisen kumppaniverkoston kanssa, jota myös haluamme kiittää. Tuomme Memory Campusta, Xamkia, Mikkeliä ja koko Etelä-Savoa esille kansainvälisenä tiedonhallinnan keskittymänä, kiteyttää Memory Campuksen ohjelmakoordinaattori Kati Saltiola.

Tapahtuman tallenteet ja kuvat löydät Memory Campuksen sivuilta.

Memory Campus -klusterin omistaa Mikkelin kaupunki ja sitä koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk.

Memory Campus tiedonhallinnan kansainväliseksi klusteriksi -hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman (AKKE) määrärahasta. Hankkeen kesto on 1.1.–31.12.2024 ja kokonaisbudjetti 95 000 euroa. Memory Campus on nyt eurooppalainen klusteri ja projektin tärkein tavoite on näin saavutettu. Lisätietoja hankkeen verkkosivulta.