Green Wellbeing on hyvinvoinnin tulevaisuuden ala

Luonnossa on potentiaalia hyvinvointiyrittäjyyden tulevaisuudelle. Käypä hoito -suosituksiin luontolähtöiset menetelmät eivät ole vielä päässeet. Kasvaakseen ala tarvitsee lisää laadukasta tutkimusta, jota voidaan soveltaa palvelujen kehittämisessä ja brändäyksessä.

Planetaarinen hyvinvointi on teema, joka tulee ohjaamaan koko hyvinvointialan kehitystä maapallon viheliäisten ongelmien kiihtyessä. Green Wellbeing tarkoittaa toimintaa, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua luontolähtöisesti (Sitra 2013).

Luontolähtöisillä menetelmillä tarkoitetaan puolestaan toimintaa, jossa luodaan hyvinvointia vuorovaikutuksessa luontoympäristön tai luontoelementtien kanssa. Luontolähtöisiä menetelmiä voi harjoittaa millä tahansa toimialalla.

– Kliininen hoitotyö, matkailu ja teknologia ovat esimerkkejä soveltavista aloista, kertoo projektipäällikkö ja väitöskirjatutkija Kati Kiiski.

– Oleellista toiminnassa on vastavuoroisuus luonnon kanssa. Esimerkiksi ekopsykologiassa ajatellaan, että psyykkinen hyvinvointimme linkittyy ytimeltään luonnon hyvinvointiin.

Luonnon hyvinvointivaikutusten todentaminen luo uskottavuutta

Luonnon hyvinvointivaikutuksia arvioidaan psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten muutosten kautta.

– Hyvinvointiteknologioilla voidaan mitata esimerkiksi sykettä, sykevälivaihtelua ja verenpainetta, kuvailee TKI-asiantuntija Pirjo Hakala.

– Kyselyillä ja haastatteluilla voidaan puolestaan arvioida esimerkiksi mielialaa, keskittymiskykyä ja koettua stressiä.

Hakala korostaa, että mittaaminen ei ole itseisarvo, mutta sen avulla voidaan esimerkiksi kehittää palveluja haluttuun suuntaan.

– Mittaamalla voidaan todentaa luontolähtöisen palveluiden vaikutuksia ja luoda alalle uskottavuutta ja näyttöä, korostaa Hakala.

Tutkimus ja koulutus edistävät luontolähtöisen hyvinvointialan kehitystä

Xamkissa luontolähtöisellä hyvinvointialalla on pitkät juuret. Aihepiiriä on alettu kehittää jo vuonna 2010, kun tehtiin maakunnallinen esiselvitys Green Care -toiminnasta.

– Siitä lähtien on luotu maaperää myös alan koulutukselle, ja nykyään sosiaalialalla on Xamkissa mahdollisuus suuntautua luontolähtöisiin menetelmiin 15 opintopisteen kokonaisuudella, harjoittelujaksolla ja opinnäytetyöllä, kertoo yliopettaja Johanna Hirvonen.

Active Life Labilla luontoympäristön hyvinvointivaikutuksia on tutkittu kahdessa eri tutkimushankkeessa. Puusta hyvinvointi-innovaatioita -hankkeessa todettiin puuhuoneessa oleskelun aktivoivan parasympaattisen hermoston toimintaa tehokkaasti verrattuna mikrosementtihuoneessa oleskeluun. Samansuuntaisia tuloksia saatiin myös Health from Nature – also digitally -tutkimusprojektissa, jossa tutkittiin erilaisten tilojen hyvinvointivaikutuksia.

– Havaitsimme koehenkilöiden lepohermoston aktivoituvan, kun he aistivat virtuaalimaisemaa tai digitaalista äänimaisemaa luonnosta, kertoo projektitutkija Susanne Kumpulainen.

Green Wellbeing-yrittäjyyttä kehitetään Xamkissa

Alan kasvua haastaa virallisen aseman puuttuminen Suomen sosiaali- ja terveysjärjestelmässä. Käypä hoito -suositusten perusteella lääkäri ei voi vielä kirjoittaa luontoreseptiä.

– Lääkäri voi kyllä suositella esimerkiksi luonnossa tapahtuvaa kuntoutusta, kuvailee Kiiski.

Käytännössä palvelun etsiminen jää asiakkaan kontolle, ja toisaalta palveluja tarjoavan yrittäjän markkinointitaidot vaikuttavat siihen, löytääkö asiakas lopulta luontopohjaisten palvelujen piiriin.
Suomessa luontoympäristö on hyvin saavutettavissa jopa kaupunkiympäristössä, joten meillä on erinomaiset puitteet luontolähtöiselle hyvinvoinnille. Etelä-Savossa Green Wellbeing -yrittäjyyttä kehitetään vuoden alussa käynnistyneessä LISÄ – Lisäarvoa maaseutualueiden kehittämiseen korkean osaamisen luontolähtöisillä palveluilla -projektissa.

Tavoite on vahvistaa alan yrittäjyyttä ja siten nostaa Etelä-Savo Green Wellbeing -alan johtavaksi maakunnaksi.

LISÄ – Lisäarvoa maaseutualueiden kehittämiseen korkean osaamisen luontolähtöisillä palveluilla -hankkeen (1.1.2024–30.4.2026) tavoitteena on luontolähtöisten palveluiden profiloituminen korkean osaamisen hyvinvointipalveluiksi. Projektissa kehitetään korkean osaamisen luontolähtöisiä konsepteja yhdessä alalla jo toimivien ja sinne aikovien yritysten kanssa. Tarkoituksena on brändätä eteläsavolainen korkean osaamisen luontolähtöinen yrittäjyys- ja kehittämistoiminta kansallisesti ja kansainvälisesti.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Active Life Lab -tutkimusyksikön hanke on Euroopan unionin osarahoittama, rahoittava viranomainen Etelä-Savon maakuntaliitto.

Lisätietoja hankkeen verkkosivuilta www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/lisa

Xamkissa alkaa keväällä luontolähtöisten menetelmien avoin koulutus: GREEN CARE -teema: Luontolähtöisen kuntouttavan työn menetelmät (5 op)

Lähteet

Sitra (2013) Vauhtia vihreän hyvinvoinnin talouteen. https://www.sitra.fi/artikkelit/vauhtia-vihrean-hyvinvoinnin-talouteen/

Anteroinen, S. (2023) Parantaako puu hyvinvointia sisätiloissa? Puu-lehti. https://puuinfo.fi/2023/02/28/parantaako-puu-hyvinvointia-sisatiloissa/

Kumpulainen, S., Esmaeilzade, S., Pesonen, M., Brazão, C., Pesola, A. (2024) Enhancing Psychophysiological Well-Being through Nature-based Soundscapes: An Examination of Heart Rate Variability in a Cross-Over Study https://osf.io/preprints/psyarxiv/zpfq3