Kalastajien sitoutuminen kestävään ruokahuoltoon Itä-Suomessa
27.05.2024Itä-Suomen elinkeinokalatalous on merkittävä osa alueen taloutta, perinteitä ja kotimaista ruokahuoltoa. Kaupalliset kalastajat kantavat vastuun kestävän ruokahuollon varmistamisesta, tasapainoillen taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten näkökohtien välillä.
Kaupalliset kalastajat, nuo arjen sankarit, jotka pitävät huolen siitä, että tuoreet ja laadukkaat kalatuotteet löytävät tiensä pöytään. Nämä sankarit kohtaavat useita haasteita nykyhetkessä, kuten lukuisina toimintaympäristömuutoksina ja markkinoiden heilahteluina. Inflaatio ja taloustilanne vaikuttavat kuluttajan ostovoimaan ja ostokäyttäytymiseen. Tämä ilmiö näkyy usean vuoden laskuna kotimaisen villikalan kulutuksen tilastoissa.
Myös ilmastonmuutokset, säädökset, lait ja päätöksenteko ovat merkittäviä voimia. Kyseiset voimat muokkaavat kokonaisvaltaisesti kaupallisen kalastajan toimintaympäristöä. Kaikkien suomalaisten onneksi kaupalliset kalastajat ovat sinnikkäitä yrittämään, jotta kotimaista ja terveellistä villikalaa saadaan suomalaisiin ruokapöytiin. Suomalainen sisu kuvasta siis hyvin kaupallisia kalastajia.
Kotimaisen villikalan syömisestä seuraa positiivisia vaikutuksia, kuten ravinteiden poistuminen vesistöistä, mikä puolestaan edistää osaltaan vesistöjen terveyttä ja hyvinvointia. Valtioneuvosto asetti vuonna 2021 tavoitteeksi kaksinkertaistaa kotimaisen kalan käytön vuoteen 2035 mennessä. Tämän päätöksen arvioidut terveyshyödyt ovat 3–6 miljardin euron luokkaa, mikä merkitsee 5–6 prosentin pienempää hiilijalanjälkeä suomalaisessa ruokavaliossa.
Suomen kaupallinen kalastus on kestävää, jonka suomalaiset viranomaiset varmistavat. Nämä asiat tulee jokaisen muistaa, kun tekee vastuullisia ostopäätöksiä kaupassa.
Ihmislähtöinen lähestymistapa tarjoaa ratkaisuja elinkeinokalatalouden haasteisiin ja vahvistaa alaa entisestään. Tässä lähestymistavassa keskiössä on kyky kuunnella, osallistua ja ymmärtää, jotta voidaan täyttää tarpeet ja odotukset. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa.
Itä-Suomen kaupallinen kalastus on monimuotoista ja sen tarpeet vaihtelevat alueittain sekä yrityskohtaisesti. Ihmislähtöinen lähestymistapa pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin luomalla kestäviä ratkaisuja, jotka edistävät taloudellista, sosiaalista ja ekologista kehitystä.
Alueen tarpeita kartoitetaan Itä-Suomen elinkeinokalatalouden kehittämisverkoston toimenpiteissä tuleville vuosille. Ihmislähtöinen yhteistyö tuottaa enemmän tuloksia paikallisesti kuin kansainvälisesti.
Kalastajien rooli ja tarpeet Suomen ruokahuollon varmistamisessa
Kaupalliset kalastajat ovat elinkeinokalatalouden ja ruokahuoltovarmuuden kulmakiviä. Heidän toimeentulonsa ja hyvinvointinsa ovat suoraan sidoksissa elinkeinokalatalouden toiminnan menestykseen. Siksi on tärkeää ottaa heidän tarpeensa huomioon kehitystyössä ja erityisesti päätöksenteossa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kaupallisen kalastuksen infrastruktuurin ja toimintaympäristön kehittämistä, positiivista viestintää sekä nykyaikaisien koulutusmahdollisuuksien tarjoamista.
Kaupallisten kalastajien erityistarve on vesille pääsy eli kalastusluvat, jotta ammattia on mahdollista toteuttaa. Toiveena on myös laajempien kalastusalueiden hyödyntäminen, joka monipuolistaisi kalastusta ja toisi kustannustehokkuutta. Myös lakien ja säädöksien ajantasaisuutta tulisi tarkastella, jotta mahdollisia esteitä voidaan muuttaa. Edellä mainitut asiat toisivat veto- ja pitovoimaa alalle.
Kalastuslupien myöntäminen on olennainen osa kaupallisen kalastuksen harjoittamista, ja se on alueellisesti merkittävä asia. Tässä päätöksenteossa jokainen vesialueen omistaja, kuten vaikkapa kesämökin omistaja tai paikallinen päättäjä, voi vaikuttaa jo lyhyelläkin aikavälillä. On huomionarvoista, että monilla kunnilla on laajoja vesialueita omistuksessaan. Kunnat eivät hyödynnä äänioikeuttaan osakaskunnissa, jotka vastaavat vesialueiden hallinnoinnista.
Kunnilla on siis potentiaalia toimia aktiivisemmin vesialueiden omistajina ja siten tukea kaupallisia kalastajia heidän elinkeinonsa harjoittamista, esimerkiksi varmistamalla riittävän vesille pääsyn. Tämä toiminta olisi merkittävä askel kohti Suomen ruokahuoltovarmuuden varmistamista. Positiivisena ilmiönä tämä edistäisi alueen taloudellista kehitystä veroeurojen myötä, mikä on tärkeää yhteiskunnan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Tällainen toiminta edistäisi suoraan paikallista elinkeinokalataloutta ja lisäisi kalastajien mahdollisuuksia harjoittaa ammattiaan kestävällä tavalla.
- Elinkeinotalous on merkittävä toimiala Itä-Suomessa.
- Vuonna 2021 sisävesien kalasaaliin kokonaismäärä oli reilu 5,1milj. kg, josta Itä-Suomen osuus oli 51 %
- Itä-Suomen alueella on 105 kaupallista kalastajaa ja 630 muuten myyntiin kalastavaa.
- Alueen merkittävin saaliskala on muikku, Itä-Suomen muikkusaalis oli noin 70 %, eli 2,6 miljoonaa kiloa koko Suomen muikkusaaliista vuonna 2019.
- Luonnonvarakeskuksen (2024) ruokaketjun arvonlisäystä käsittelevän raportin mukaan kotimainen kala on elintarvikeryhmä, jolle kasvua on löydettävissä myös kotimaan markkinoilta. Tämä mahdollisuus on vielä käyttämättä.
On olennaista ottaa huomioon kaupallisten kalastajien näkemykset ja kokemukset kalakantojen tilasta ja ympäristömuutoksista, sillä he työskentelevät vesistöjen äärellä päivittäin. Heillä on alalta ainutlaatuinen asiantuntemus ja kokemus, jota voidaan hyödyntää suunnittelutyössä ja päätöksenteossa. Kaupallisen kalastajien osallistuminen varmistaa, että päätökset tehdään koko alan etujen mukaisesti ja että kalastajien ääni kuullaan päätöksenteossa.
Rautaisten asiantuntijoiden osallistaminen päätöksentekoon ei ainoastaan paranna päätösten laatua ja niiden vaikutusta alan toimintaan, vaan se myös edistää yhteistyötä ja luottamusta eri sidosryhmien välillä. Lopulta saavutetut edut välittyvät kuluttajille asti. Päätökset tukevat herkullisten ja kestävästi pyydettyjen kalatuotteiden saatavuutta markkinoilla, mikä edistää terveellistä ja vastuullista ruokailua. Lisäksi tämä auttaa pienentämään suomalaisten ruoan hiilijalanjälkeä, mikä on tärkeää ympäristön ja yhteiskunnan kannalta.
On tärkeää pitää mielessä, että kaupallisilla kalastajilla ja itse alalla on päävastuu omasta aktiivisuudestaan ja vuorovaikutuksestaan. Lisäksi heillä on vastuu siitä, että heidän äänensä kuuluu alan ja siihen liittyvissä keskusteluissa.
Jatkuvan vuorovaikutuksen ylläpitäminen eri sidosryhmien kanssa auttaa varmistamaan, että kaikki näkökulmat otetaan huomioon ja että päätökset palvelevat koko alan etuja. Onneksi emme ole yksin asioiden ja haasteiden edessä, sillä voimme hyödyntää ihmislähtöistä lähestymistapaa ja verkostoyhteistyötä saavuttaaksemme yhdessä asetetut päämäärät.
Yhteistyöllä kestävää tulevaisuutta Itä-Suomen elinkeinokalataloudelle
Kestävä kehitys on keskeinen osa Itä-Suomen elinkeinokalatalouden tulevaisuuden rakentamista. Tämä edellyttää tasapainoa taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten näkökohtien välillä. Muun muassa kalastusmenetelmien kehittäminen, vesille pääsy (kalastusluvat), kalakantojen ja vesistöjen suojelu, ympäristövaikutusten minimoiminen ja sosiaalisten hyvinvointitoimien tarjoaminen ovat kaikki osa tätä kokonaisuutta.
Tulevaisuuden rakentaminen vaatii myös yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, kuten päättäjien, vesialueiden omistajien, kaupallisten kalastajien, tutkijoiden, viranomaisten ja paikallisyhteisöjen sekä lukuisten muiden tahojen kanssa. Rakentavat ja neutraalit keskustelut myös haastavista aiheista ovat tärkeitä.
Yhdessä voimme kehittää järkeviä ja konkreettisia ratkaisuja, jotka tukevat sekä elinkeinokalatalouden että alueen ekosysteemin pitkäaikaista kestävyyttä. Verkostossa toimiminen on oiva ratkaisu yhteistyön syventämiseen, jossa eri näkemykset huomioidaan ihmislähtöisesti. Siten voimme sekä vaihtaa tietoa että jakaa parhaita käytäntöjä muiden toimijoiden kanssa.
Arvokasta on löytää uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia Itä-Suomen elinkeinokalatalouteen, joka vie alaa eteenpäin. Yhteistyön, sitoutumisen ja laajan verkoston avulla voimme hyödyntää monipuolisesti eri kanavia hankkiaksemme resursseja sekä osaamista aina ulkomailta saakka, jotka ovat alan hyödyksi. Myös yhteistyö yli alojen on tärkeää, koska osa asioista on jo ratkaistu muulla. Täytyy tunnistaa, miten olemassa olevia ratkaisuja voidaan hyödyntää elinkeinokalatalouden hyödyksi. Kaikkea ei siis tarvitse ratkaista yksin.
Näin ihmislähtöinen lähestymistapa ei ainoastaan vahvista Itä-Suomen elinkeinokalataloutta, vaan se luo myös perustan kestävälle ja inklusiiviselle kehitykselle, joka hyödyttää kaikkia kalatalouteen liittyviä tahoja ja myös muuta kotimaista ruoka-alaa.
Onhan kaupallinen kalastus ruokahuoltovarmuuden kannalta nopein tapa tuottaa ihmisille proteiinia saman aamupäivän aikana. Yleisesti ottaen elinkeinokalataloudessa on paljon kestävää potentiaalia käyttämättä, niin ruoan muodossa kuin taloudellisesti sekä ekologisesti.
ETUVETO – Itä-Suomen elinkeinokalatalouden kehittämisverkosto -hanketta toteuttaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja yhteistyössä Itä Suomen Kalaleaderin kanssa ajalla 1.5.2023–30.6.2024. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston rahoittama, Itä-Suomen Kalalederin ja Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta
Lisätietoja hankkeesta: www.xamk.fi/etuveto
Lähteet
Luonnonvarakeskus. 2024. Luken keskustelunavaus: Ruokasektorin arvonlisän merkittävä kasvu on mahdollista, mutta vaatii niin yksityisen kuin julkisen sektorin merkittäviä panostuksia ja tiivistä yhteistyötä. Verkkosivu. https://www.luke.fi/fi/uutiset/luken-keskustelunavaus-ruokasektorin-arvonlisan-merkittava-kasvu-on-mahdollista-mutta-vaatii-niin-yksityisen-kuin-julkisen-sektorin-merkittavia-panostuksia-ja-tiivista-yhteistyota
Luonnonvarakeskus. 2024. Ruoka-ala kasvuun viennin ja ruokainnovaatioiden vetämänä: Keskustelunavaus ruokasektorin arvonlisän kasvattamiseen. Verkkosivu. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/554653
Luonnonvarakeskus. 2024. Kotimaisen kalan kulutus. https://www.luke.fi/fi/tilastot/kalan-kulutus
Tilastokeskus. 2024. Hinnat ja kulutus. https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_hinnat.html
Valtioneuvosto. Lisää kotimaista kalaa! Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/documents/1410837/1801447/Kotimaisen+kalan+edist%C3%A4misohjelma-+valtioneuvoston+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+8.7.2021.pdf/f8e4ed1a-c9c1-5f7e-7e6e-b7c2db47d058/Kotimaisen+kalan+edist%C3%A4misohjelma-+valtioneuvoston+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s+8.7.2021.pdf?t=1656936411831
