Positiivinen turvallisuuskulttuuri edistää onnistumisia
18.11.2024Onko turvallisuuskulttuuri yrityksessänne riskeihin reagoivaa, vaaroihin keskittyvää vai positiivisia asioita esiin nostavaa, onnistumisiin keskittyvää ennakoivaa kulttuuria?
Turvallisuuskulttuuriosaamisessa keskiössä on fyysinen sekä psyykkinen turvallisuus sekä näin osa-alueiden tieto ja taito.
“Meillä raportoidaan ja tuodaan esille positiivisia turvallisuushavaintoja joka viikko
Sanna Nyyssönen, HR-asiantuntija, Pro-Tot Oy
sisäisessä info TV:ssä. Kaikki havainnot käydään läpi myös osastopalavereissa.
Aiheita nostetaan esille positiivisuuden kautta.
Positiivisella suhtautumisella on paljon kauaskantoisemmat vaikutukset koko työyhteisön vireystilaan, tekemiseen ja toimintaan.”
Mitä positiivinen turvallisuuskulttuuri on?
Kulttuurin käsite on sujahtanut monenlaisiin yrityksissä kehitettäviin ja parannettaviin asioihin ja aiheisiin. Yrityskulttuuria voidaan pitää yläkäsitteenä, joka pitää sisällään monenlaisia kulttuurin alalajeja kuten turvallisuuskulttuurin.
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Anna-Maria Teperin mukaan turvallisuustutkimuksessa on nostettu esille uudenlaista ajattelutapaa, jonka tavoitteena on tehdä turvallisuusajattelusta entistä paremmin ihmisen toimintaa ymmärtävää, positiivisempaa ja ennakoivampaa. Reilua ja avointa toimintakulttuuria luomalla voidaan ennakoida riskejä ja parantaa epäkohtiin puuttumista työpaikalla. Teperi painottaa myös koko yrityksen henkilöstön osallisuutta sekä vastuuta: turvallisuuskulttuurin tulisi olla nykyaikaisissa organisaatioissa osallistavaa ja osallisuutta tukevaa. Jokainen työntekijä voi olla mukana luomassa osaltaan turvallista ja välittävää työkulttuuria. (Teperi 2019.)
Tietoisessa ja tavoitteellisessa turvallisuuskulttuurin kehittämisessä ja mittaamisessa on hyvä keskittyä prosesseihin ja asioihin. Monille yrityksille on tuttua vaarojen ja riskien havainnointi, kartoitus ja ennaltaehkäisy. Vaikka ennaltaehkäisyyn on vuosien varrella lainkin edellyttämänä yrityksissä tartuttu, voi silti sattua ja tapahtua yllätyksiä.
Odottamattoman jälkeisessä kehittämistyössä lähtökohta ei kuitenkaan tulisi olla vikojen tai syyllisten etsintä. Sen sijaan yllättävien tilanteiden jälkeen suunnitellaan onnistumisen mahdollisuuksia kartoittamalla sekä analysoimalla erityisesti prosesseja. Keskittyminen siihen, mitä seuraavan kerran voidaan tehdä toisin, jotta samanlaiset tilanteet eivät toistuisi, lisää ja kasvattaa ratkaisukeskeistä otetta sekä onnistumisen tunnetta.
Reagoiva ja ennakoiva malli
Turvallisuuskulttuuria voi hahmottaa myös reagoivuuden ja ennakoivuuden näkökulmista. Reagoiva Safety-I malli on yrityksissä monesti tutumpi ja perinteisempi tapa toteuttaa turvallisuuteen liittyviä asioita. Siinä huomio on turvallisuutta heikentävissä tekijöissä. Turvallisuuskeskustelu ja -toimenpiteet keskittyvät epäonnistumisiin, riskeihin, vaaratilanteisiin ja onnettomuuksiin ja ihmiset nähdään virhelähteinä tai vaaratekijöinä näissä tapahtumissa. Turvallisuustyöskentely on reaktiivista; toimenpiteisiin ryhdytään, kun vahinko on osoittanut, missä järjestelmän heikot kohdat piilevät.
Ennakoiva turvallisuuskulttuuri, Safety-II, perustuu ennakoivaan ja onnistumista korostavaan tapaan toimia. Uudessa turvallisuusajattelussa turvallisuus nähdään tilana, jossa mahdollisimman moni asia onnistuu ja sujuu. Turvallisuutta kehitetään ennakoiden ja huomio on turvallisuutta ylläpitävissä tekijöissä ja onnistumisissa.
Keskeistä on ihmisen toiminnan ymmärrys; miten ihmisen toiminta vaihtelee eri olosuhteissa, ja miten työympäristön piirteet vaikuttavat hänen työssä onnistumiseensa. Huomio on työprosesseissa ja toimintatavoissa, joilla työn sujuminen varmistetaan ja joilla työn potentiaalisia riskejä voi ennakoida ja välttää. Ihminen nähdään työympäristön aktiivisena toimijana ja voimavarana, joka luo järjestelmiin joustavuutta, kimmoisuutta ja sietokykyä. Ihmisen toimintaa tuetaan toimivin työmenetelmin, välinein ja järjestelyin.
Turvallisuuskulttuurin kehittämisen askelmerkit
Yritysten turvallisuuskulttuuria voidaan kehittää ja parantaa kohti uutta, tietoisempaa, osallisuutta tukevaa sekä onnistumista, prosesseja ja toimintatapoja esiin nostavaa kulttuuria. Joskus kehittäminen on helppoa selkeiden askelmerkkien kautta, joten kaikkea ei tarvitse uudistaa kerralla.
Ensimmäisellä askelmalla kohti tietoista turvallisuuskulttuuria luodaan yritykselle selkeitä, kirjattuja sekä kuvattuja ohjeistuksia yhteisesti sovituille alustoille kaikkien asianosaisten helposti saataville. Tässä kohtaa turvallisuutta koskevat lait ovat tarkoitettu antamaan kokonaiskuvaa perusasioista. Lakipykälät toimivat myös hyvän johtamisen perusraameina.
Toisella askelmalla, usein yrityksen kasvaessa, roolit ja vastuut selkeytetään ja osaamista näihin aiheisiin haetaan kouluttautumalla tai valmennusten muodossa. Henkilöstön osaamisen kehittäminen aihepiiriin, tulisi näkyä myös jatkuvana turvallisuusprosessien päivittämisenä ja parantamisena.
Mittarointi ja mittaaminen voidaan katsoa kuuluvan tietoisen turvallisuuskulttuurin kolmannelle askelmalle. Uudistuvassa ja onnistumista painottavassa turvallisuuskulttuurissa keskitytään mittaamaan onnistumisia enemmän kuin vahinkoja. Monissa tehdasympäristöissä näkeekin jo digitaalisen laskurin, joka kertoo tapaturmattomista päivistä. Tämä tapaturmataajuus on usein myös näkyvillä esim. Työpaikkamonitoreissa kaikille työntekijöille. Tämän tarkoitus ei ole siis ummistaa silmiä vaaroilta vaan keskittyä siihen hyvään mitä yritys yhdessä on työntekijöiden kanssa saanut aikaan turvallisuuteen liittyen.
Turvallisuuskulttuurin neljännellä askelmalla toiminta ja turvallisuuteen liittyvät asiat ovat arkipäivissä mukana luonnollisesti. Esimerkkinä vaikkapa viikkokokouksen alussa käytetään aikaa viisi minuuttia turvallisuushavaintojen sanoittamiseen. Työkaluna tässä voi käyttää erilaisia alustoja tai taulukoita tai yrityksen omia innovatiivisia tapoja tuoda asioita esille. Myös psykologisen turvallisuuden osa-alueita havainnoidaan ja onnistumisia sanoitetaan sekä nostetaan esille. Näin onnistumisten sanoittaminen tukee myös yrityksen positiivista palautteenantokulttuuria.
Turvallisuuskulttuuriosaamisen tulisi kuulua perehdytykseen kuten muukin substanssiosaamiseen ja työhön perehdyttäminen. Turvallisuuskulttuuritiedon ja -osaamisen siirtyminen uusille työntekijöille on äärimmäisen tärkeää.
Työntekijän perehdytys on oivallinen paikka nostaa turvallisuuteen liittyviä käytäntöjä esille ja tuottaa näkyväksi yrityksen toimintamallit ja hyvät käytänteet. Monissa paikoissa turvallisuuskulttuuri alkaa elää onnistuneiden kokemusten ja tekemisen kautta.
Räätälöity Työ -hankkeessa kasvatetaan yritysten työkykyjohtamisen osaamista ja lisätään työkyvyn tuen keinovalikoimaa, mikä mahdollistaa työurien jatkumisen keskeltä ja lopusta. Samalla vahvistamme henkilöstöresursseja yrityksissä ja aloilla, joissa työvoiman saatavuus on heikentynyt.
Räätälöity työ -hankkeeseen osallistuu yhdeksän eteläsavolaista majoitus- ja ravintola tai metalliteollisuuden yritystä. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta.
Lisätietoa
Finlex. s.a. Työturvallisuuslaki 738/2002. Saatavilla: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
Hollnagel, E. 2020. A very short introduction to Safety-II: Beyond Safety II. YouTube-video. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=k3edoK59kKM
Teperi, A-M. 2019. Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuusjohtaminen. Esitys 1.4.2019 Kuntatyönantajien työsuojelupäälliköiden ajankohtaispäivillä. Saatavilla: https://www.kt.fi/sites/default/files/media/document/Anna-Maria%20Teperi%20Turvallisuuskulttuuri%20ja%20turvallisuusjohtaminen.pdf
