Kestävä kehitys osaksi kyberturvallisuutta muotoilun avulla

Muotoilijoiden rooli korostuu, kun ennakoidaan tulevaisuuden tarpeita ja suunnitellaan kestävämpiä ratkaisuja, jotka tukevat digitalisoituvaa ja vakaata yhteiskuntaa.

Miksi kestävä kehitys pitäisi huomioida kyberturvallisuudessa?

Mikäli emme huomioi kestävää kehitystä, olemme haavoittuvaisempia kyberhyökkäyksille. COVID-19-pandemia oli vasta pieni esimerkki siitä, kuinka haavoittuvaisia olemme, kun kestävää kehitystä ja varautumista ei ole riittävästi huomioitu.

Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat uudet haasteet tulevat olemaan vielä suurempia. Luonnonvarojen ehtyminen, energian saatavuuden heikentyminen ja ilmastonmuutoksen myötä yleistyvät luonnonkatastrofit johtavat resurssipulaan. Tämä puolestaan vaikuttaa suoraan kriittiseen infrastruktuuriin, joiden varaan myös yhteiskunnan kyberturvallisuus nojautuu.

Sosiaalinen epävakaus, kuten kansalaisen taloudellinen epävarmuus ja siitä johtuva eriarvoisuus kasvattaa jo nyt kyberrikollisuutta. Lisäksi poliittinen epävakaus kasvattaa kyberhyökkäysten riskiä. Kestävän kehityksen huomiotta jättäminen tekee kyberturvan ylläpitämisestä entistä haastavampaa.

Muotoilijan rooli kestävässä tulevaisuudessa

Tulevaisuus ei vain passiivisesti tapahdu meille, vaan me muokkaamme sitä tälläkin hetkellä. Muotoilijan rooli korostuu tulevaisuuden tarpeiden ennakoinnissa ja kestävämpien ratkaisujen luomisessa.

Kestävän kehityksen huomioiminen suunnittelussa vahvistaa yhteiskunnallista resilienssiä eli lisää digitaalisten järjestelmien turvallisuutta ja pidentää samalla niiden elinkaarta. Nopeasti digitaalistuvassa maailmassa epävarmuudet kasvavat, ja siksi muotoilijoiden ja teknologian kehittäjien on kyettävä reagoimaan muutoksiin nopeasti. Samanaikaisesti on pystyttävä ennakkoluulottomasti rakentamaan ympäristölähtöistä tulevaisuutta.

Muotoilijoiden rooli korostuu tulevaisuudessa, sillä kyberturvaa ja kestävää Suomea ei rakenneta teknologiakuplassa. Ei riitä, että seuraamme suuria teknologisia trendejä, kuten kvanttiteknologian ja virtuaalitodellisuuden kehitystä; meidän on myös ymmärrettävä käyttäjien muuttuvat tarpeet ja varmistettava, että teknologia palvelee ihmisiä eettisellä ja kestävällä tavalla. Muotoilijan rooli on luoda taidokasta vuoropuhelua käyttäjien, markkinoiden, lainsäädännön ja politiikan välillä.

Suomen kyberturvallisuusstrategia ja kestävä kehitys

Kestävä kehitys pitäisi sisällyttää jokaiseen päätöksenteon prosessiin. Suomen uusi kyberturvallisuusstrategia huomioi hyvin yhteiskunnan kestävyyden vahvistamisen, muuttuvan digiympäristön, sekä Euroopan unionin juuri voimaan astuvan kyberturvallisuusdirektiivin (NIS2) vaatimukset.

Kestävän kehityksen kannalta se ei kuitenkaan huomioi riittävästi kyberturvallisuuden ratkaisujen ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi digitaalisten palveluiden energiankulutus tai niiden ympäristöjalanjälki jäävät strategiassa vähäiselle huomiolle. Lisäksi siinä ei käsitellä teknologian ja hallintaketjujen riippuvuutta tietyistä valmistajamaista kuten Kiinasta.

Suomen uusi kyberturvallisuusstrategian voisi korostaa vihreän teknologian ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöä ja huomioida, että kyberturvallisuusratkaisut voivat olla ympäristöystävällisiä. Kestävällä tavalla suunnitellut teknologiset ratkaisut ovat myös kilpailuvaltti, joka houkuttelee osaajia. Tämä on tärkeää, jotta Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa osaajista.

Osaamisen varmistaminen Suomessa on tärkeää niin varautumisen kuin yritysten kasvun kannalta. Vähälle huomiolle strategiassa jää myös kestävän kehityksen sosiaaliset näkökulmat, sillä vanheneva väestö tai digitaalisesti heikommassa asemassa olevat tarvitsevat erityistä tukea varautumisessa kyberuhkiin.

Muotoilijat eivät ole vain teknisten ratkaisujen esteettisiä ja toiminnallisia kehittäjiä, vaan myös yhteiskunnallisten muutosten ja tulevaisuuden suunnittelijoita. Muotoilijan työhön kuuluu varmistaa, että teknologia integroituu osaksi yhteiskuntaa kestävän kehityksen mukaisesti ja että se palvelee parhaalla tavalla niin ihmisiä kuin ympäristöäkin.

Kyberturvan tulevaisuus Kymenlaaksossa on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttama hanke, jota rahoitetaan Kymenlaakson liiton kautta Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2023–31.12.2025.

Lähteet

Hiltunen E., Krook P., Pekkarinen H. & Rimpiläinen E. 2014. Tee tulevaisuus! Pk-yrityksen ennakointi opas. Lahti. Aldus Oy. Saatavissa: http://www.luovasuomi.fi/www.luovasuomi.fi/file_attachment/get/tee_tulevaisuus_pk-yrittajan_ennakointiopascbb1.pdf?attachment_id=1284

Aarnio R., Alanko K., & Lehtonen K. 2024. Sitran lausunto Suomen kyberturvallisuusstrategiasta. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/sitran-lausunto-suomen-kyberturvallisuusstrategiasta/

Nurminen P. & Ruokamo A. Tehtävänä Tulevaisuus -tulevaisuuden muotoilijan käsikirja. LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarja, osa 22. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/506476/LAB_2021_22.pdf?sequence=5&isAllowed=y