Hei, me suunnitellaan!

– Niin se aika rientää. Tervetuloa taas tänne uuden opetussuunnitelman starttiseminaariin. Tarkoituksena on paaluttaa suuntaviivat ja työstää suunnitelmat valmiiksi ennen lukukauden loppua. Uudenkarheat suunnitelmat otamme käyttöön sitten heti lomien jälkeen.

– Ja samma på English?

– Kyllä.

– Minulla olisi yksi kysymys.

– Ole hyvä, Pen.

– Tarjoiluvaunussa on vielä edellisen opsun päätösseminaarista jääneitä juustopasteijoita. Ne näyttävät syömäkelpoisilta. Sopiiko, että minä…

– Ole hyvä vaan.

– Onko muita kysymyksiä? Jahas. Anskulla on käsi perinteiseen tapaan pystyssä. Ole hyvä.

– Minä luin jostain, että kehittämisen pitäisi perustua kokemuksiin, joita kerätään edellisen suunnitelman toteutusten palautteista.

– Juurikin niin.

– Edellisestä opsusta ehdittiin käynnistää vasta kolme opintojaksoa. Eli, emmekö me ole liikkeellä liian aikaisin, kun ei ole kerennyt kokemuksia pahemmin kertyä?

– Tuo on kyllä nyt sori vaan vähän jo vanhakantaista ajattelua. Oletteko te kuulleet tiedon puolittumisesta.

– Joo, huomattu on. Kun minä pidin vanhanaikaisen tentin, puolet sai hylsyn.

– Nämä juustopasteijat ovat nyt paremman makuisia, kun ne ovat saaneet muutaman viikon seisoa lämpimässä.

– Sinä mussuta nyt niitä pasteijoita vaan, äläkä puutu tähän.

– Rauha! Jokaisen panos on tärkeä.

– Karu totuus on se, että kun edellinen opsu julkaistiin, 78 % sen sisällöstä oli ehtinyt vanhentua. Oppimiskäsityskin oli tervattujen suksien aikakaudelta. Nyt parasta ennen päivä on mennyt ohi koko suunnitelmasta. Siksi me olemme täällä taas.

– Onko meille tulossa taas joku vetävä teema niin kuin viimeksi oli?

– Kyllä, ja nimenomaan siitä meidän on tarkoitus päättää tässä starttiseminaarissa.

– Jos saa sanoa, se viimekertainen oli kyllä ihan pöljä. Etenkin kun se pelillistäminen lähti täysin käsistä. Hävettää vieläkin.

– Äläpäs nyt. Pelillistäminen on ollut jo yli kymmenen vuotta kuuminta hottia maailmalla.

– Poltettiin näppimme siinä, ja huolella.

– Olen edelleen sitä mieltä, että mölkky on hieno peli, samoin korona ja kyykkä. En ymmärrä, miksi ne eivät kelvanneet opiskelijoille.

– Opiskelijat olivat täysin pihalla.

– Se oli vaikuttava näky.

– Täytyy myöntää, että meidän olisi pitänyt perehtyä ensin itse siihen, mistä opetuksen pelillistämisessä on kysymys.

– Saako ottaa toisen juustopasteijan?

– Pysytään asiassa. Meidän on kehitettävä vetävä teema, joka toimii ikään kuin sateenvarjona kaikelle.

– Käärijä on hyvä. Ehdotan, että opettajat pukeutuvat tunneille vihreisiin boleroasuihin ja liikehtivät kuin Käärijä.

– Opiskeltava aines uppoaisi paremmin, jos opettajat räppäisivät tunneilla. Roisii riimii, diippii tiimii.

– Mitä tuo muka tarkoittaa?

– Ei mitään, mutta rimmaa hyvin.

– Meidän on otettava rohkea etunoja tulevaisuuteen.

– Joku avaruusteema?

– Tuli tästä juustopasteijasta mieleen sellainen idea, että mitäs jos tehdäänkin uudesta opetussuunnitelmasta juustoisa.

– Heh, nyt Pen hiljaa.

– Ei kun ihan oikeasti. Juusto vain paranee vanhetessaan. Tehdään sellainen opetussuunnitelma, että sekin vain paranee vanhetessaan. Silloin sitä ei tarvitse uusia niin usein.

– Tuossa on kyllä järkeä.

– Onko muita ideoita?

– Juusto on hyvä.

– Minä kyllä kiinnostuin siitä avaruusteemasta.

– Minä ehdotan kompromissia. Otetaan juusto, mutta opettajat voivat jatkaa edelleen Alien-hahmoina.

(Oveen koputetaan.)

– Täällä alkaa tasalta toinen tilaisuus. Eiköhän me mennä juusto edellä kohti seuraavaa katastrofia.

– Kas, sieltähän tulee tuttua väkeä. Minkäs tiimoilta te olette tilan varanneet?

– Me aletaan suunnitella uutta opetussuunnitelmaa, joka tulee voimaan heti sen teidän suunnitelmanne jälkeen.