Kuvassa Reijo Honkonen. Taustalla näkyy liitutaulu, johon piirretty tikku-ukko. Reijo Honkonen pakinoin Xamk READ -lehdessä. Kuva: Manu Eloaho, Darcmedia.

Kevyt pikakatsaus megatrendeihin

27.05.2024

Tänään perehdymme opetussuunnitelman mukaisesti megatrendeihin. Koska aika on hektinen ja tuli jokaisen hännän alla, vedämme oppitunnin pikana ja kevyesti. Kiinnittäkää turvavyönne!

Megatrendit ovat kehityskulkuja, jotka muuttavat maailmaa pikkuhiljaa, mutta pysyvästi. Ne ovat siinä mielessä harmillisia, että ihminen tuntee itsensä niiden edessä pieneksi. Vaikka ihminen on käynyt kuussa ja soutanut Atlantin yli, megatrendeille hän ei pystypainissa pärjää. Ne vain tapahtuvat.

Viime aikojen suuria megatrendejä ovat olleet kaupungistuminen ja digitalisoituminen. Aiemmilta ajoilta muistamme suomenhevosten vähenemisen ja holkkitupakoinnin loppumisen. Hevoset saivat tehdä tilaa motoille, autoille, hölkkääjille ja sähköpotkulaudoille. Holkkitupakat eivät pärjänneet sähkötupakoille, joissa on makuja enemmän kuin luonnonjogurteissa.

Aivan kädetön ihminen ei megatrendien edessä sentään ole. Hän voi käytöksellään vauhdittaa ilmiöiden nousemista ensin trendeiksi ja päätymistä lopulta megatrendiksi. Häntä viehättävät tietynlaiset nimistöt ja kuvastot. Niiden ympärille on helppo rakentaa kokonaisia maailmoja, joissa on mukana menestyksen maku.

Yksi tällainen urbanisoitumisen mukanaan tuoma mantra on ”kiire”. ”Ajattelen, olen siis olemassa” on saanut rinnalleen ”Kiirehdin, olen siis myöhässä” -hokeman. Ilman kiirettä ihmiseltä katoaa olemassaolon oikeus.

Jos välillä tuntuu, että ei ole mihinkään kiire, kiireen tunnun voi saada vuoraamalla elämänsä pikatuotteilla ja -luomuksilla.

Jos välillä tuntuu, että ei ole mihinkään kiire, kiireen tunnun voi saada vuoraamalla elämänsä pikatuotteilla ja -luomuksilla. Jos luvassa on kiireinen työpäivä, se kannattaa aloittaa pikakahvilla. Työmatka pikajunassa ei mene hukkaan, vaikka juna seisoisi neljä tuntia metsän keskellä. Pikavippi on ainoa vaihtoehto menevälle ihmiselle, sillä se takaa pikatien ulosottoon. Pikakiväärillä oli tarkoitus puolittaa sotiin käytetty aika. Niin kävikin, mutta sotien määrä kolmiskertaistui. Pikaluistelua katsellessa ei nokka kauan tuhise.

Toinen nykyihmistä Rapalan uistimen lailla koukuttava mantra on ”kevyt”. Alun perin kevyellä oli vähätteleviä ja jopa sorsivia merkityksiä. Kevytkenkäinen ja kevytsarjalainen käyvät tästä esimerkkeinä. Ihmisen ja hänen mielensä kuului olla raskas. Filmitähdet eivät ottaneet vastoinkäymistä milloinkaan kevyesti vaan aina raskaasti. He vajosivat pohjamutiin, eivät liihotelleet perhosten lailla kevyesti.

Jossain vaiheessa ihmisen mieli muuttui. 60-luvulla markkinoille alkoi ilmestyä Twiggyn kaltaisia kevytmalleja. Hän toimi roolimallina nuorisolle ja kevytlevitteille sekä kevytjuomille ja sokerin korvikkeille. Ihmisten paino nousi, mutta siitä huolimatta oleminen kävi sietämättömän keveäksi. Siinä huumassa jopa Suomessa lanseerattiin kevytolut, häveliäisyyssyistä tosin peitenimellä Light Beer, ”Laitinen”. Se ei ollut menestys, vaikka tv-mainoksessa kotka lensi aurinkoon.

Viimeaikojen kehitys kielii siitä, että keveys valtaa yhä uusia elämänalueita. Kevytyrittäjät ovat kaikille jo vähintään hyvän päivän tuttuja. Toistaiseksi vahvistamattomien tietojen mukaan opiskelijoiden valmistumista tullaan nopeuttamaan erityisillä kevyen opiskelun kaistoilla, joilla kevytopiskelijat suorittavat tutkintoja kevytkurssien ja kevytopettajien avulla jopa yhdeksässä kuukaudessa. Jos valmista ei silloin synny, valmistuminen käynnistetään.

Avioliittoinstituutiokin kokee myllerryksen, kun valikoimaan lisätään usein niin kovin raskassoutuisen avioliiton rinnalle ns. kevytavioliitto, jossa on tarjolla pelkkiä myötämäkiä. Naimisissa ei olla enää fanaattisesti, vaan sillä tavalla kivasti ja kevyesti.

Kirjoittanut Reijo Honkonen

Kirjoittaja on liiketalouden lehtori emeritus. Hän työskenteli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.