Öljyntorjunta-altaan toiminta on muutakin kuin öljyntorjuntaa

Toiminta öljyntorjunta- altaalla monipuolistuu ja viimeisimpänä testattiin öljyntorjuntakaluston toimivuutta roskien keräämisessä.

Vesistöjen roskaantuminen voi aiheuttaa vahinkoa luonnon eläimistölle, ihmisille ja ekosysteemille. Tämän seurauksena Xamkissa päätyönään öljyntorjuntaan keskittyvä osasto otti asiasta koppia ja rupesi selvittämään, toimiiko olemassa oleva öljyntorjuntakalusto myös roskien keräämiseen vedestä.

Roskien keräämistä vedestä testattiin mielestämme kolmella potentiaalisimmalla öljynkeräimellä. Kaksi niistä olivat samantyyppisiä harjakeräimiä, jotka poikkesivat toisistaan rakenteellisesti lähinnä kokonsa ja kaltevuuskulman osalta. Kolmas testattava keräin oli virtaukseen/imuun perustuva Weir-skimmer. Testien lomassa käytiin myös Kymenlaakson pelastuslaitoksen öljyntorjunta-aluksen kanssa kokeilemassa, miten orgaaninen aines (turve) saadaan kyytiin.

Harjakeräimiä Multimax LAM50 (kuva 1) ja aluksiin kiinnitettävää keulakeräintä modifioitiin hieman ennen testejä ohjausviiksillä ja mahdollisten roskien talteenotolla. Testatuilla harjakeräimillä tulokset olivat samansuuntaiset: harjoihin tarttui valikoivasti roskat, joissa on hyvä tartuntapinta (esimerkiksi muovipussit ja narut). Muovipullot ja muut liukaspintaiset esineet eivät nousseet harjojen mukana, mikä johtui kuljettimien liian jyrkästä nousukulmasta ja harjarivistöjen tiheydestä.

Laitteiden valmistajan edustajan mukaan kyseisten keräinten muokkaaminen toimiviksi roskien keräyslaitteiksi vaatisi niin mittavat muutostyöt, että kustannuksiltaan on järkevämpi hankkia originaali roskankeräin (Nystedt 2024).

Markkinoilla olevan, esimerkiksi satama-altaissa käytettävän kelluvan roskiksen (Seabin) kaltainen virtausimuun perustuva kauluskeräin (Weir Skimmer) ei toiminut ollenkaan roskankeräystestissä heikon virtauksen takia. Kattavammat tulokset kuvineen julkaistaan hankkeen loppuraportissa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että nykymalliset öljynkeräimet eivät sovellu roskien keräämiseen vedestä. Öljyntorjuntakalustosta öljypuomit sen sijaan soveltuvat hyvin tulva- ja meriroskien hallintaan niiden monipuolisen valikoiman ansiosta.

Saatujen tulosten perusteella hanketta jatketaan taustaselvitysten painoarvoa lisäämällä ja markkinoilla olevien roskankeräimiin tutustumisella, jotta tarvittava kalusto saadaan kartoitettua (Halonen 2024).

Tulvaroska – Tulvaveden kuljettaman jätteen kerääminen öljyntorjuntakalustolla -hanke saa rahoituksensa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 ohjelman Erityistavoitteesta 2.2 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen (EAKR) Kymenlaakson liiton kautta. Hankkeen toteutusaika on 1.3.2024–28.2.2025. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta www.xamk.fi/tulvaroska.

Lähteet

Halonen, J. 2024. Soveltuuko öljyntorjuntakalusto myös meriroskan keräämiseen? Verkkolehti XAMK READ 2/2024. Www-dokumentti. Luettavissa: Soveltuuko öljyntorjuntakalusto myös meriroskan keräämiseen? | READ Xamk

Nystedt, M. 2024. Technical Director. Lamor Oy. Sähköpostikeskustelu 14.10 ja puhelinkeskustelu J. Halosen kanssa 16.10.