Pienen lentokentän energiatuotannon mahdollisuuksia selvitetään

Meneillään oleva sähköenergiamurros tuo myös ilmaliikenteen kautta valtavasti niin energiateknisiä haasteita kuin monisuuntaisia mahdollisuuksiakin. Parhaillaan tehtävä selvitys tutkii lentokenttäalueen soveltumista uusiutuvan energian tuotantoon ja jakeluun.

Vaikka lentopaikka on lähtökohtaisesti tarkoitettu ilma-alusten lentoonlähtöjä ja laskeutumisia varten, on lentokenttäalueella yhä tärkeämpi tehtävä myös yleisen energia- ja huoltovarmuuden sektoreissa. Pääasiallisena vauhdittajana lentokenttien energiainfrastruktuurin kehittämisessä ovat luonnollisesti olleet tulevaisuutta kohti odotetusti lisääntyvät sähkölentokoneet.

Helsinki-East Aerodromelle tehtävä Pienen lentokentän energiaratkaisut -selvitys lähestyy energiataloutta paitsi itse lentokentän, mutta myös alueen ulkopuolelle tuotetun sähköenergian lähtökohdista. Energiaomavarainen lentokenttä on hyvä, mutta uusiutuvan energian kautta tuotetun sähkön jakeluun pystyvänä se on vielä parempi. Selvitys tehdään Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hankkeessa, ja selvityksen tekijäksi valittiin Ramboll Finland Oy.

Selvitys tarkastelee Pyhtäällä sijaitsevan Helsinki-East Aerodromen energiatulevaisuutta sekä alueen markkinoinnin että uusiutuvaan energiaan pohjautuvan sähköntuotannon lähtökohdista. Selvityksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa uusiutuvan energian vipuvarrella seudun elinvoimaisuutta Invest in -lähtökohdista, eli edistämällä uusien investointien ja toimijoiden sijoittumista seudulle.

Energiantuotantolaitoksen perustaminen pienlentokentälle on suuri urakka

Helsinki-East Aerodromelle on kaavailtu 50 hehtaarin kokoista aurinkovoimapuistoa. Koska aurinkopaneeleiden teho ja hyötysuhde kasvavat koko ajan, on voimalan tarkkaa lopullista tuotannon huipputehoa vielä mahdotonta arvioida. Arvioidusti sähköntuotannon huipputeho Pyhtäällä olisi 50 MWp eli megawattipiikkiä. Lisäksi alueelle on suunniteltu muun muassa vedyntuotantolaitosta.

Suuren kokoluokan aurinkovoimalan perustaminen tai vedyntuotannon aloittaminen kuitenkaan ole yksinkertaista. Hankkeet vaativat muun muassa maaperään liittyvän tarkastelun, alueen kaavoittamisen ja lupaprosessin läpikäymisen. Näiden lisäksi on tarkasteltava alueen sähkönsiirtoverkon kapasiteettia. Ellei olemassa oleva sähköverkko sähköasemineen sovellu energian siirtämiseen alueen ulkopuolelle, on verkkoinfraa vahvistettava tai se on kokonaan perustettava.

Mikäli sähkönsiirto alueelta ulkopuolelle ei olisi syistä tai toisista lainkaan mahdollista, jäisi viimeiseksi vaihtoehdoksi toteuttaa ainoastaan lentokenttäaluetta palveleva oma off-grid-tyyppinen sähkönjakelusaareke.

Sähköntuotannon osalta tarvitaan siis erityisesti selvitystä ja arviointia siitä, kuinka paljon energiaa on mahdollisesti siirrettävissä lentokentän oman käytön ulkopuolelle tulevaisuudessa, mistä ei tiedetä varmuudella juuri mitään.

Selvitettäviä positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia

Yhtenä tärkeänä päämääränä lentokenttäalueella tapahtuvan uusiutuvan sähköenergian tuotannon suunnittelussa on myös oltava sähkötehon kulutusjoustoreservin tuottaminen sähkömarkkinalle. Sähkötehoreserviä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän fossiilisten polttoaineiden avulla tuotetun sähköenergian vähentyessä ja sääherkän uusiutuvan energian tuotannon samalla lisääntyessä.

Lentokentän tulevaisuuden energiaratkaisut sisältävät myös täysin uudenlaisia sähköteknisiä haasteita. Eräs tällainen on sähkölentokoneiden käyttämä 115 Voltin ja 400 hertzin latausstandardi. Pienen määrän latauskäytöissä asia tuskin tuottaa ongelmia, mutta latausmäärien kasvaessa on mahdollisesti estettävä sähköverkkoon aiheutuvat häiriöt.

Energiantuotanto toimii alueen vetovoimaisuuden lisääjänä

Tavoitteena siis on, että pienlentokenttäalueelle perustettu sähköntuotantolaitos palvelee tulevaisuudessa sekä sähköenergiaa vahvasti tarvitsevia ilma-aluksia että yleistä sähköenergian tuotantoa. Erittäin suuren kokoluokan aurinkovoimalaa ei lähtökohtaisesti kannata rakentaa pelkästään lentokenttäalueella olevan rakennuskannan tai lentokoneiden akkujen sähköistämiseen.  

Kun sähköenergia on hyödynnettävissä myös muualla, on pienen lentokentän olemassaolo turvattu tärkeänä energian ja energiavarmuuden tuottajana. Samalla alueen yleinen vetovoimaisuus ja huomio kasvavat selvästi, mikä näkyy laajemmin kuin pelkästään lentokenttäalueen sektorissa.

Pyhtäällä sijaitsevalle Helsinki-East Aerodromelle tehtävä Pienen lentokentän energiaratkaisut -selvitys tutkii lentokenttäalueen soveltumista laaja-alaiseen uusiutuvan energian tuotantoon. Energiaselvitys kuuluu yhtenä osana Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hankkeeseen. Selvityksen tekee Ramboll Finland Oy kevään 2024 aikana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Cursor Oy:n ohjauksessa.

Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke tutkii ja edistää uusien skaalautuvien teknologioiden käyttöä ilmailun eri osa-alueilla. Lisäksi hanke vie eteenpäin innovaatiotoimintaa Suomen uusimmalla yleisilmailulentokentällä Helsinki-East Aerodromella Pyhtäällä, sekä vahvistaa kentän energiatehokkuutta.

Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama ja rahoittavana viranomaisena toimii Uudenmaan liitto. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy.