Soveltuuko öljyntorjuntakalusto myös meriroskan keräämiseen?

Tätä selvitetään pienimuotoisilla käytännön testeillä Xamkin öljyntorjunta-altaalla.

Kyky meriroskan keräämiseen laajentaisi nykyisen öljyntorjuntakaluston käyttökohteita. Samalla se avaisi mahdollisuuksia suuremmalle keräyslaitevalikoimalle tulvatilanteissa. Kaluston käytettävyyttä selvitetään Xamkissa nyt käytännön keräystesteillä.

Tavoite tukea tulvantilanteen jälkitoimia

Tulvien seurauksena vesistöihin voi huuhtoutua roskaa ja mahdollisesti myös jätevesiä (Niemelä 2018, 10–11, 20). Xamkin Tulvaroska-hanke tukee varautumista tulvatilanteen jälkitoimiin selvittämällä öljyntorjuntakaluston käytettävyyttä tulvan seurauksena vesistöihin kulkeutuneen roskan keräämiseksi.

Ilmastonmuutos tekee tulvatilanteisiin varautumisesta yhä tärkeämpää: tulvariskin ennustetaan kasvavan meriveden pinnannousun, runsastuvan sadannan ja yleistyvien rankkasateiden vaikuttaessa vesistötulviin, meritulviin ja hulevesitulviin (Niemelä 2018, 27). Tulvariski on tunnistettu merkittäväksi erityisesti Kotkan ja Haminan rannikkoalueilla (Tuukkanen & Höytämö 2021, 10).

Käytännön testit tiedon tuottajana

Öljyntorjuntakaluston soveltuvuus roskan keräämiseen arvioidaan käytännön keräystesteillä. Testien yhteydessä varaudutaan myös kaluston pienimuotoiseen modifiointiin. Jos jo muuhun käyttötarkoitukseen hankittu kalusto osoittautuisi käyttökelpoiseksi, olisi tulvan jälkitoimissa hyödynnettävissä laajempi kalustoreservi ja tarve erilliskalustolle vähenisi.

Onnistuessaan laajempikin käyttötarkoitus mahdollinen

Käytännössä keräyskyky koskisi kaikkea muutakin meriroskaa. Vaikka Suomessa, ja Itämerellä yleisemmin, merien roskaantuminen on vielä muita vesialueita vähäisempää, on roskan määrä kasvussa. Nykyisin Itämerellä havaitaan noin 47–280 roskankappaletta sataa metriä rantaviivaa kohti. (WISE-Marine s.a.) EU-tasolla meriin päätyy vuosittain 150 000–500 000 tonnia muovijätettä ja koko maailmassa noin kahdeksan miljoonaa tonnia vuodessa (European Environment Agency 2023).

Suurin osa roskasta on pieniä muovi- ja polystyreenikappaleita, elintarvikekääreitä ja -pakkauksia sekä tupakantumppeja (WISE-Marine s.a.), joiden kokoluokka viittaisi kerättävyyteen öljyntorjuntakalustolla. Hankkeessa tuotettavalla tiedolla voisi siten löytyä myös laajempia käyttökohteita, mikäli idea osoittautuu toimivaksi.

Taustaselvitys kokoaa kalustotiedot maailmalta

Tulvaroska-hanke käynnistyy taustaselvityksellä muualla maailmalla hyödynnettävistä keräystekniikoista. Taustaselvityksen painoarvoa kasvatetaan, jos käytössä oleva öljyntorjuntakalusto osoittautuisi täysin roskankeräämiseen soveltumattomaksi. Näin hankkeen tavoite soveltuvan kaluston kartoittamiseksi saadaan kuitenkin toteutumaan.

Tulokset kansiin ja kokemuksiksi

Taustaselvitys ja testitulokset kootaan raportiksi, jossa käyttökelpoisiksi osoittautuvista keruujärjestelmistä kootaan Tulvaroskan keräämisen toimintamalli öljyntorjuntakalustoa hyödyntäen -tietopaketti. Tietopaketti koostuu keräinjärjestelmien kuvauksesta sekä turvallisia työskentelymenetelmiä ja suojautumistarpeita koskevasta osasta.

Kirjallisten tuotosten lisäksi tulokset jalkautetaan käytännön osaamiseksi kutsumalla kohderyhmä öljyntorjunta-altaalle livedemonstraatioihin.

Tulvaroska – Tulvaveden kuljettaman jätteen kerääminen öljyntorjuntakalustolla -hanke saa rahoituksensa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 ohjelman Erityistavoitteesta 2.2 Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden edistäminen (EAKR) Kymenlaakson liiton kautta. Hankkeen toteutusaika on 1.3.2024–28.2.2025.

Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta.

Lähteet

European Environment Agency 2023. Close up — An ocean of plastics. Www-dokumentti osoitteessa https://www.eea.europa.eu/signals-archived/signals-2018-content-list/articles/close-up-2014-an-ocean [Viitattu 27.5.2024]

Niemelä, T. 2018. Tulvien aiheuttamat seuraukset ja niihin vaikuttavat tekijät. Tapausesimerkkeinä Kiinan tulva, Pohjanmeren tulva ja Porin kaupunkitulva. LuK-tutkielma, Maantieteen tutkimusyksikkö, Oulun Yliopisto. Saatavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-201901181074 [Viitattu 27.5.2024]

Tuukkanen, T. & Höytämö, J. (toim.) 2021. Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027. Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvaryhmä 2021. Raportteja 61/2021. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-974-8 [Viitattu 27.5.2024]

WISE-Marine, Marine Information System for Europe. s.a. Marine litter. Www-dokumentti osoitteessa https://water.europa.eu/marine/state-of-europe-seas/pressures-impacts/marine-litter [Viitattu 27.5.2024]

Artikkelia muutettu 18.6.2024.