DJI FlyCart 30 on ensimmäinen kuluttajaluokan rahtidrone. Kuva: DJI.

Xamkille innovatiivinen rahtidrone ensimmäisten joukossa

18.03.2024

Maaliskuussa Euroopan markkinoille saapuvan FlyCart 30 -rahtidronen kantokyky on jopa 40 kilogrammaa, eikä uusi laite kaihda huonompiakaan sääolosuhteita. Xamkin NELI-tutkimusyksikkö saa uuden laitteen käyttöönsä ensimmäisten joukossa Euroopassa, ja tiettävästi ensimmäisenä Suomessa.

Maailman johtaviin dronevalmistajiin kuuluvan DJI:n on tuonut markkinoille edistyksellisen rahtikäyttöön suunnitellun dronen. Vaikka markkinoilla on hyvin paljon erilaisiin käyttötarkoituksiin suunnattuja dronemalleja, on niiden joukosta puuttunut selvästi hieman suurempaan nostokapasiteettiluokkaan suunniteltu valmis tuote.

Valmiilla tarkoitetaan valmistajan toimesta komponenteiltaan sertifioitua ja koelento-ohjelman läpi käynyttä mallia. Tällöin laitteen loppukäyttäjän on huomattavasti helpompi saada lentotoiminnoissa vaaditut viranomaisluvat verrattuna esimerkiksi eri valmistajien komponenteista itse kasattuun droneen.

FlyCart 30 nostaa kantokykyreferenssin aivan uudelle tasolle

DJI FlyCart 30 on jotakin sellaista, mikä vielä lähihistoriassakin tuntui hyvinkin kaukaiselta. 40 kiloa hyötykuormaakin on jo paljon, mutta kun huomioidaan dronen noin 65 kilogramman omapaino, on tämän miehittämättömän ilma-aluksen kokonaispaino yli 100 kilogrammaa!

Yleisesti ottaen kaikessa ilmailussa kuorma on aina lento-operaatioita rajoittava tekijä. FlyCart lentää 40 kilogramman kuormallakin noin kahdeksan kilometriä ainoastaan yhden akun voimin. Kahdella kymmenkiloisella akulla laite puolestaan kantaa 30 kilogramman kuorman 16 kilometrin päähän. Hyvin kevyellä kuormalla eli lähinnä kirje kyydissään tai täysin tyhjänä laite lentää lähes 30 kilometrin matkan.

Valmistajan lupaama turvallinen maksimilentokorkeus on sekin suorastaan huimat 6 000 metriä, ja 30 kilogramman kuormallakin sallittu lentokorkeus on vielä 3 000 metriä.

FlyCartissa on kahdeksansiipinen neliakselinen roottorijärjestelmä. Propellit ovat hiilikuiturakenteiset, ja dronen huippunopeus on maanopeutena ilmaistuna 72 kilometriä tunnissa. Laitteen maksimimitta on varret ja propellit avattuna noin kolme metriä. Kuljetusta varten FlyCart taipuu kuitenkin esimerkiksi farmariautoon.

FC30:n kuljetuslaatikko on tilavuudeltaan 70 litraa. Kuva: DJI.
Drone kantaa helposti useammankin aurinkopaneelin. Kuva: DJI.

Ensimmäinen myös suoraan Suomen olosuhteisiin soveltuva drone

Dronea on mahdollista hyödyntää esimerkiksi hyvin erilaisissa pelastus- ja ensiaputehtävissä. FC30 kykenee kantamaan huonommassakin lentosäässä ja jopa arktisissa olosuhteissa helposti esimerkiksi ensiaputarvikkeiden ohessa sydäniskurin eli defiblillaattorin. Laitteen vinssijärjestelmä puolestaan mahdollistaa rahdin laskemisen paikoissa, joihin edes dronella ei ole mahdollista laskeutua. FlyCart:n kuljetuslaatikon vetoisuus on 70 litraa.

Välimatkaperusteisen rahtikuljetusten lisäksi DJI FlyCart 30 -dronea voi käyttää myös erilaisiin ylöspäin suuntautuviin nostotyötehtäviin. Tällaisia ovat esimerkiksi aurinkopaneeleiden, kaapeleiden, antenni- ja kamerajärjestelmien sekä työkalujen nostaminen erilaisissa kohteissa.

Erittäin monipuoliset sekä älykkäät ohjaus- ja turvallisuusjärjestelmät

Suomessa radiotaajuuksilla tapahtuvan kauko-ohjauksen maksimikantama on sallitusta lähetystehosta johtuen teoriassa noin kahdeksan kilometriä, mutta todellisuudessa vain noin puolet siitä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vastaava kantama on suuremman sallitun lähetystehon myötä jopa 20 kilometriä.

FC30 on kuitenkin mahdollista varustaa, ja edellä mainituista syistä johtuen pakkokin varustaa 4G-moduulilla. Tällöin ohjaus tapahtuu mobiiliverkossa verkon kuuluvuuskartan mukaisesti. Lentoreittien suunnittelua ja itse lentojen seuraamista varten operaattorin käytössä on DJI DeliveryHub -hallinta-alusta. Myös ulkoisia pilvipalvelualustoja on mahdollista hyödyntää ja mukauttaa siten laite erilaisiin toimialakohtaisiin sovelluksiin.

Lisävarusteena hankittavana on huipputarkka D-RTK 2 -mallinimeä kantava liikuteltava GNSS-satelliittivastaanotin ja viestinasema. D-RTK 2:n avulla laitteen paikkatietoisuus on senttimetritasolla. Moduuli tukee tehokkaasti kaikkia maailman tärkeimpiä satelliittinavigointijärjestelmiä.

Myös turvallisuusjärjestelmät ovat FC30:ssä ovat edistykselliset. Laitteessa esimerkiksi on ADS-B -vastaanotin, jolloin lentoja on mahdollista tehdä miehitettyjen ilma-alusten kanssa samassa ilmatilassa. Äärimmäisiä hätä- ja vaaratilanteita varten dronessa on yhdysrakenteinen laskuvarjo.

Xamk lentää FlyCartia ensimmäisten joukossa Euroopassa

Kiinassa FlyCart 30 on ollut käytössä jo jonkin aikaa, mutta Eurooppaan ensimmäinen dronekontti rantautuu maaliskuun 2024 aikana. Tiettävästi ensimmäinen Pohjoismaihin ja Suomeen saatu erä on myyty loppuun jo ennakkoon. Xamk saakin omansa oikea-aikaisen ja aktiivisen hankintaprosessinsa ansiosta.

Laitteen käyttöönotto ja testaus aloitetaan Xamkilla heti, ja ensimmäisten joukossa dronea hyödyntää Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke. FC30 sopii täydellisesti hankkeen dronekoelentoihin, ja sen avulla hankkeessa tehtävää tutkimustyötä voidaan jopa laajentaa suunnitellusta.

Esimerkiksi Kotkan edustan saariston alueella on mahdollista kokeilla ja toteuttaa hyvinkin erityyppisiä dronerahtilentoja. Uutta mallia hyödynnetään jatkossa myös muun muassa Xamk:n laajenevissa dronekoulutuksissa, muissa hankkeissa sekä markkinointitoiminnoissa.

Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke tutkii ja edistää uusien skaalautuvien teknologioiden käyttöä ilmailun eri osa-alueilla. Lisäksi hanke vie eteenpäin innovaatiotoimintaa Suomen uusimmalla yleisilmailulentokentällä Helsinki-East Aerodromella Pyhtäällä, sekä vahvistaa kentän energiatehokkuutta.

Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama ja rahoittavana viranomaisena toimii Uudenmaan liitto. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy.

Kirjoittanut Marko Sorsa

Kirjoittaja työskentelee Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hankkeessa projektipäällikkönä. Ilmailun harrastamisen lisäksi hän on myös toiminut ilmailutoimittajana ja -kuvaajana. Hän myös opiskelee Sähkövoimatekniikan YAMK-insinööriksi Xamkin Mikkelin kampuksella.